Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu (lempinimi Viikin norssi)[4][5][6] on Helsingin Viikissä, Latokartanossa sijaitseva, peruskoulun alaluokat 1–6 ja yläluokat 7–9 sekä lukion käsittävä koulu. Se on Helsingin yliopistonkäyttäytymistieteellisen tiedekunnan erikoisyksikkö ja toimii normaalikouluna eli opetusharjoittelukouluna. Koulussa auskultoivat sekä luokanopettajat että aineenopettajat, toisin kuin yliopiston toisessa harjoittelukoulussa Helsingin normaalilyseossa, jossa auskultoivat vain aineenopettajat.
Vuonna 2023 Viikin normaalikoulussa oli peruskoulussa noin 710 oppilasta[2] ja lukiossa noin 270 opiskelijaa[3]. Opettajia on noin 90. Koulun johtavana rehtorina toimii kasvatustieteen tohtori Tapio Lahtero.
Viikin normaalikoulu on historialtaan Helsingin vanhimpia, joskin Suomen ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu oli perustettu Jyväskylään 1864. Helsingin Suomalainen Tyttökoulu perustettiin vuonna 1869 yksityisenä tyttökouluna. Sen perustivat yliopiston lehtori Bernhard Fredrik Godenhjelm ja hänen vaimonsa Ida Godenhjelm. Koulu valtiollistettiin 1886, ja siitä tuli 1934 maan ainoa tyttönormaalilyseo eli opetusharjoittelukouluna toimiva tyttökoulu.[8]
Ensimmäiset sata vuotta koulu toimi Helsingin kantakaupungissa, vuodesta 1934 nimellä Tyttönormaalilyseo. Vuonna 1884 koulu sai käyttöönsä Sebastian Gripenbergin suunnitteleman koulurakennuksen Helsingin Kampissa osoitteessa Bulevardi 8 (Yrjönkatu 18).[8] Myöhemmin koulu toimi Etu-TöölössäRuneberginkadulla rakennuksessa, joka sittemmin oli ensin Kauppakorkeakoulun käytössä ja remontin jälkeen Helsingin Aikuisopistona. Vuonna 1969 se siirtyi Etelä-Haagaan rakennettuun, arkkitehti Raili Hietasen suunnittelemaan koulurakennukseen[9]. Koulu alkoi samalla ottaa myös poikaoppilaita ja muuttui siten tyttökoulusta yhteiskouluksi. Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1974 koulusta tuli Helsingin yliopiston alainen opetusharjoittelukoulu, ja siihen liitettiin samalla peruskoulun alaluokat. Vuonna 2003 koulu siirtyi Viikkiin yliopiston Viikin kampuksen yhteyteen ja sai modernin koulurakennuksen, jossa kaikki luokka-asteet pääsivät ensi kerran saman katon alle. Samalla se otti käyttöön nykyisen nimensä.lähde?