Puolimaratonissa juostava matka on nimensä mukaisesti puolet täydestä maratonista, joka on pituudeltaan hieman yli 42 kilometriä. Alkuperäinen maraton juontaa historialliset juurensa Antiikin Kreikkaan ja kertomukseen kyseisen matkan juosseesta Feidippides nimisestä viestinviejästä. Puolimaratonilla ei kuitenkaan ole vastaavaa historiallista taustaa, vaan se on syntynyt tarpeesta juosta kestävyysmatka, joka on helpommin suoritettavissa kuin täysi maratonjuoksu, mutta silti lähempänä täyttä maratonia kuin esimerkiksi 10 000 metrin juoksu.[1]
Ei ole täysin varmaa, milloin ensimmäinen varsinainen puolimaratonkilpailu on juostu. Ensimmäiset tapahtumat ajoittunevat kuitenkin 1960- tai 1970 luvulle. Käsite puolimaraton alkoi myös esiintyä esnimmäistä kertaa 1960- ja 1970-lukujen aikana. Samalle ajanjaksolle sijoittuu myös maantiejuoksuharrastuksen yleistyminen, mikä osaltaan selittää maratonia lyhyemmän, mutta silti haastavaksi mielletyn puolimaratonin suosion kasvua.[1]
Kansainvälinen yleisurhailuliitto IAAF alkoi järjestää puolimaratonin maailmanmestaruuskilpailuja ensimmäistä kertaa vuonna 1992. Virallisten mestaruuskilpailujen järjestäminen, kilpailusääntöjen vakiintuminen, sekä kisatulosten ja maailmanennätysten virallinen rekisteröinti ovat tämän jälkeen vakiinnuttaneet puolimaratonin aseman suosittuna ja yleisesti tunnustettuna kisamatkana. Nykyään puolimaratontapahtumia järjestetään kaikkialla maailmassa, ja niissä kilpailee enimmillään useita kymmeniä tuhansia osallistujia.[1]
Terveysvaikutukset
Kuten muu kestävyysurheilu, myös puolimaratonharrastus on monipuolisesti terveydelle hyödyllistä. Kuten juoksuharrastus yleensä, myös puolimaratoniin tähtäävä harjoittelu vaikuttaa edullisesti ainakin verenpaineeseen, veren sokeritasapainoon, kehon insuliiniherkkyyteen, veren rasva-arvoihin ja tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon.[2]
Puolimaratoneihin keskittyvän juoksuharrastuksen on myös todettu olevan kokonaisterveydelle todennäköisesti hyödyllisempää, kuin mitä maratoneihin, ultramaratoneihin tai 10 000 metrin juoksuun keskittyvä juoksuharrastus on. Erityisesti puolimataroonareiden kehon paino, mielenterveys ja alttius kroonsille sairauksille olivat paremmalla tasolla kuin muilla kestävyysjuoksijoilla.[2]
Harvinaisissa tapauksissa puolimaratonin juoksemiseen voi liittyä vakavia terveysongelmia. Yksittäisissä tapauksissa myös kuolemantapauksia on esiintynyt. Yleensä henkeä uhkaava tilanne puolimaratonmatkalla liittyy henkilöllä jo aiemmin esiintyneeseen piilevään terveysongelmaan, kuten sydänlihassairauteen. Myös kehon liiallinen lämpörasitus juoksun aikana tai vääränlaisesta nesteytyksestä aiheutuva hyponatremia tai kuivuminen voivat johtaa terveysongelmiin. Yleisesti puolimaraton on kuitenkin turvallinen juoksumatka, ja esimerkiksi sydäntapahtumat ovat puolimaratonilla harvinaisempia kuin useimmissa muissa kestävyyslajeissa.[3]
Ennätyksiä
Koska puolimaratonkilpailuja juostaan ympäri maailmaa erilaisilla reiteillä, eri puolimaratoneilla juostuja aikoja ei voi suoraan verrata keskenään. Kansainvälinen yleisurheiluliitto WA kuitenkin kirjaa virallisen maailmanennätyksen myös puolimaratonilta. Maailmanennätyskelpoinen reitti on tarkasti määritelty WA:n kilpailusäännöissä.
↑ abKatharina Wirnitzer, Patrick Boldt, Gerold Wirnitzer, Claus Leitzmann, Derrick Tanous, Mohamad Motevalli, Thomas Rosemann, Beat Knechtle: Health status of recreational runners over 10-km up to ultra-marathon distance based on data of the NURMI Study Step 2. Scientific Reports, 18.6.2022, 12. vsk, nro 1, s. 10295. doi:10.1038/s41598-022-13844-4ISSN 2045-2322Artikkelin verkkoversio. (englanti)