Pieni Koukkujärvi [1][2] eli Pikku-Koukkujärvi [3] on Pirkanmaalla Nokialla Koukkujärven kaatopaikan läheisyydessä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Pieni Koukkujärvi on osa Laajanojan valuma-aluetta.[1][2]
Maantietoa
Järven pituus on 250 metriä, leveys 100 metriä ja sen pinta-ala on 1,1 hehtaaria. Järvellä on kaksi järviallasta, joita erottavat kapea salmi ja pieni saari. Pohjoisaltaaseen laskee Koukkujärvestä kaksi suo-ojaa. Toiseen ojaan yhtyy vielä pienemmän lammen laskuoja. Eteläisestä altaasta lähtee itään järven oma laskuoja, joka on kaivettu Kirkaslammiin. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 67 vuorokautta. Rantaviivan pituus on 850 metriä ja se on soistunutta metsää. Itärannoilla on hieman avosuota ja siellä sijaitsee retkeilymaja.[1][2][4]
Natura 2000-alue
Sekä Koukkujärvi että Pieni Koukkujärvi kuuluvat Natura 2000-verkoston Kaakkurijärviin ja muodostavat siellä yhteisen enklaavin.[5]
Vedenlaatu
Pienen Koukkujärven vedenlaatua on tutkittu ensimmäisen kerran vuonna 1975. Tässä kerrotaan vain vuoden 2000 tuloksista. Järven vedenväri on ruskea, sen humuspitoisuus on korkea ja vesi on erittäin hapanta. Nämä ominaisuudet ovat lievempinä tyypillisiä soistuneiden metsäalueiden järville. Näytteet otettiin kesällä 2000, jolloin happamuustaso on yleensä korkeampi kuin talvella. Siksi onkin mahdollista, että happamuutta on talvella kaloille liikaa. Järvi on vaarassa happamoitua pysyvästi, sillä puskurikykyä happamoitumista vastaan ei ole enää jäljellä. Veden ravinnepitoisuuksien mukaan järvi kuuluu karun ja lievästi rehevöityneen järven luokkien rajamaille. Vesi on hieman sameaa, mutta levää on vain hieman. Kesällä havaittu veden lämpötilakerrostuminen oli jättänyt alusveteen erittäin kylmää vettä. Veden happipitoisuus oli alhainen ja pohjan lähellä se oli loppumassa. Tämä mahdollisti ravinteiden liukenemisen sedimenteistä takaisin veteen, mikä näkyi alusveden korkeina ravinnepitoisuuksina. Tämän perusteella voidaan otaksua, että myös talvella esiintyy happitaloudessa häiriöitä. Järvi soveltuu virkistyskäyttöön vain välttävästi.[3]
Historiaa
Vielä vuoden 1955 peruskartassa järven vedenpinta oli 70 senttimetriä korkeammalla kuin pohjoisen Koukkujärven. Kun järvi ojitettiin kiinni Koukkujärveen ja Kirkaslammiin, laski ”Pikku Koukkujärven” vedenpinta Koukkujärven tasolle. Vuoden 1975 kartassa vedenpinta oli laskenut vielä 10 senttimetriä alemmaksi kuin Koukkujärvellä. Nykyinen saari oli maatunut rantaan kiinni. Metsään oli nyt rakennettu tie ja järven eteläpuolelle oli perustettu Koukkujärven kaatopaikka. Järven itärannalla sijaitsi retkeilymajan rakennuksia.[6][7][8][9]
Lähteet
Aiheesta muualla
