Kulovesi

Tämä artikkeli käsittelee järveä. Täsmennyssivu Kulovesi käsittelee muita merkityksiä.
Kulovesi
Ilmakuva Kulovedestä.
Ilmakuva Kulovedestä.
Valtiot Suomi
Maakunnat Pirkanmaa‎
Koordinaatit 61°26′20″N, 23°12′21″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Kuloveden alue‎ (35.13)
Lasku-uoma virtaa suoraan Rautaveteen [1]
Järvinumero 35.132.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 57,5 m [1]
Rantaviiva 153 km [2]
Pinta-ala 36,42 km² [2]
Tilavuus 0,2584 km³ [2]
Keskisyvyys 7,14 m [2]
Suurin syvyys 36,66 m [2]
Kartta
Kulovesi

Kulovesi on Pirkanmaalla Sastamalassa ja Nokialla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueella olevaan Kuloveden alueeseen. Kuloveden alueeseen kuuluu myös alajuoksulla oleva Rautavesi, jotka yhtyvät toisiinsa Salonsaaren ja Isosaaren salmissa. Molempien järvien yhteisaluetta kutsutaan myös nimellä Iso-Kulovesi.[1][2]

Maantieto

Järven pinta-ala on 3 642 hehtaaria ja sen pituus on 18,4 kilometriä. Kulovesi on Suomen 100. suurin järvi. Suurimmat tulojoet ovat Nokianvirta, Siuronkoski, Saikkalanjoki, Lanajoki ja Kärppälänjoki, joista Nokianvirta on tärkein.[3] Järvi on säännöstelty ja sen vedenpinnan korkeus on 57,5 metriä merenpinnan yläpuolella, mikä on myös Rautaveden vedenpinnan korkeus. Kulovettä on säännöstelty vuodesta 1957 alkaen ja säännöstely palvelee sekä Melon voimalaitoksen, Tyrvään voimalaitoksen ja Siuron voimalaitoksen tarpeita että järven vedenpinnan korkeuden vakauttamista. Järven keskisyvyys on 7 metriä, mutta syvimmillään se on 37 metriä. Järvessä on vettä 0,26 km2. Valuma-alue on laaja, joten veden vaihtuvuus järvessä on nopeaa. Vesi viipyy Kulovedessä keskimäärin vain 21 vuorokautta.[1][2][3][4]

Nokianvirta laskee aluksi Korvelan kohdalla olevaan kolme kilometriä pitkään lahteen, joka yhtyy Kuloveden pääaltaaseen Lukkilansalmen ja Haapaniemen salmen kautta. Siellä järveen yhtyy pohjoisesta laskeva Jokisjärvi, joka ohittaa Siuron voimalaitoksen vapasti virraten. Järven pohjoisrantoja seuraa Tampere–Pori-rata, joka seuraa järven pohjoisrantoja 9 kilometrin matkalla. Erityisen näkyvillä se kulkee Kuljun ja Urmian välillä, kun se seuraa rantoja Kesäniemen ja Sadanleukaluiden kohdalla. Radan taakse jää Piikkilänjärvi, jota on Kuloveden 5,5 kilometriä pitkä lahti. Tänne laskevat Saikkalanjoen valuma-alueen vedet. Suoniemen kirkon ja Kalmesaaren taakse työntyy etelän suuntaisena 4,5 kilometriä pitkä Sarkolanlahti. Lahteen laskee Lanajoki, joka on Sarkolanjoen valuma-alueen laskujoki. Tyrisevän, Kutalan ja Kiuralan kohdalla Kutalansaari ahtauttaa Kuloveden pienimuotoiseen saaristoon, jonka virtaukset viivyttävät järven jäätymistä alkutalvella. Kutalanvuolle ja Hulttistenvuolle ovat virtaukseltaan jokimaisia kapeikkoja. Osa vesistä poistuu Kulovedestä kiertäen Kiuralan Isosaaren pohjoispuolen reittiä pitkin joko Myllyvuolteen tai Hiedanvuolteen läpi. Eteläinen reitti kiertää Salonsaaren Kojolanselän ja Rikastenselän kautta ja purkautuu siellä kapeikon kautta Rautaveteen. Rikastenselän eteläpuolella sijaitsee Kärppälänlahti, johon laskee Kärppälänjoki.[1]

Saaret

Salonsaari on Kuloveden suurin saari. Saari on ilmakuvassa etualalla.

Kulovedessä on 54 saarta, joiden pinta-alat ovat yhteensä 362 hehtaaria ja joiden rantaviivan yhteispituus on 39 kilometriä. Alle hehtaarin kokoisia saaria on 41, joista alle aarin kokoisia on viisi. Yli hehtaarin kokoisia saaria 13, joista Salonsaari on suurimpana yli neliökilometrin laajuinen.[2]

Kuljun Isosaari on järven pohjoisosan suurin saari. Sen rinnalla sijaitsevat pienet Lehti-, Risti- ja Halkosaaret. Keskellä selkää sijaitsevat pienet Selkäsaari ja Karhusaari ja lähellä Urmiaa sijaitsee yksinäinen Hanhisaari. Sadanleukaluut, eli Elssansaari, erottaa Kulojärven selän Piikkilänjärvestä, mutta rautatien takia se vaikuttaa niemeltä. Tyrisevän ja Suoniemen välissä ovat suuren selän ensimmäiset eteläiset saaret. Niitä ovat Kalmesaari (myös Kalmetsaari), Maijansaari, Sarasaari, Latosaari, Muurassaari ja Jänessaari. Suurin saari Salonsaari, joka on 4,3 kilometriä pitkä ja 3,4 kilometriä leveä, erottaa Kuloveden Rautavedestä. Saman tekee pienempi 1,2 kilometriä pitkä Kiuralan Isosaari. Toiseksi suurin saari on Kutalansaari. Se on 1,8 kilometriä leveä ja jonka 1,7 kilometriä pitkä niemi Salonnokka kasvattaa saaren pituudeksi 3,2 kilometriä. Muita edellisten lähettyvillä olevia suurempia saaria ovat Vatulansaari, Karhunsaari, Kaukue, Haapasaari, Peltosaari ja Mäntysaari.[1]

Taajamat

Järven rantaviiva on 153 kilometriä pitkä, josta 39 kilometriä kuuluu saarille. Rannat ovat pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Paikoitellen muun muassa lahdenpohjukoissa ja loivissa rinteissä on savipohjaisia peltomaita. Monet järveen laskevista joista ja ojista alkavat metsämaista, mutta tuovat sitten vedet peltomaiden läpi. Merkittävimpiä taajamia Kuloveden rannoilla ovat Nokian Siuro ja Suoniemi. Viimeksi mainittu on samalla entinen kunta, joka liittyi Nokian kauppalaan vuonna 1973. Sastamalan kylistä muun muassa Karkunkylä, Kutala ja Tyrisevä sijaitsevat Kuloveden rannoilla.[1][2][3]

Virkistyskäyttö

Veden laatu

Kuloveden vedenlaatua seurataan säännöllisesti Tampereen seudun yhteistarkkailun puitteissa. Näytteitä otetaan kahden syvänteen pohjalta Kesäniemen edustalla ja Kalmesaaren vieressä.[3]

Aikaisemmin Kuloveden laatu on ollut huono, mutta vedensuojelusäännökset ovat vaikuttaneet veden laatuun parantavasti. Syynä ovat pääasiassa vesistön yläjuoksulla tapahtunut kuormituksen väheneminen ja Kuloveden alueella tapahtuneet muutokset. Muun muassa Nokia Oy:n lopetettua selluloosan valmistuksen, laski happea kuluttava kuormitus tuntuvasti. Nykyään Kuloveden vesi on sameahkoa ja lievästi ruskeaa. Sen happamuustaso on normaali. Vaikka tulevien vesien fosforipitoisuudet ovat Nokianvirtaa lukuun ottamatta alhaisia, ovat Kulovesi ja Rautavesi säilyneet lievästi rehevinä. Tämän seurauksena levät lisääntyvät kesäisin hyvin ja leväkukintaa esiintyy säännöllisesti.[3][4][4]

Kesäniemen edustan syvänteessä ei ole todettu talvisin happikatoa, mutta Kalmesaaren viereisessä syvänteessä niitä on ollut melko säännöllisesti ja siellä pohjan läheinen vesikerros on ollut jopa täysin hapeton. Kesäisin ongelmaa ei esiinny yhtä vakavana. Päällysveden happiongelmat ovat lähes hävinneet metsäteollisuuden jätevesien vähennyttyä.[3]

Kuloveden vedenlaatu vaihtelee hyvän ja välttävän välillä. Parhaimmillaan vedenlaatu on talvisin, jolloin vesi on lievästi sameaa ja ravinnetaso on alhainen. Kesäisin vedenlaatu on selvästi heikompi, sillä ravinnetaso nousee lähelle rehevien vesien rajaa ja levää esiintyy silmin nähtävänä määränä. Kokonaisuudessaan vedenlaatu on tyydyttävä ja järven vedet ovat uimakelpoisia.[3][4]

Sarkolanlahti, johon Lanajoki laskee, on jonkin verran rehevöitynyt. Vahalahti, ja siinä sijaitseva Pumpulinlahti, on kasvanut jo lähes umpeen. Sen syynä pidetään valuma-alueella olevien soiden ojituksia. Kärppälänlahteen laskevan Kärppälänjoen tuoma hajakuormitus nostaa lahden ravinnepitoisuuksia.[4]

Kalalajit ja kalastus

Kulovesi yhdessä Rautaveden kanssa muodostaa yhden maan parhaista kuhanpyyntialueista. Kuhan lisäksi Kuloveden huomattavimpia saaliskaloja ovat sulkava, hauki, ahven, särki ja toutain, joista sulkava on runsain saalislaji. Näiden lisäksi järvellä voi tavata ainakin siikaa, lahnaa, järviruutanaa ja kuoretta. Järveen on tehty säännöllisesti kala- ja rapuistutuksia. Vuosien 2008−2012 aikana ovat olleet istutettuja lajeina kuha, harjus, kirjolohi, järvilohi ja järvitaimen. Aikaisempina vuosina istutettiin myös tavallisempia lajeja: hauki, siika, ankerias, karppi, toutain, suutari ja täplärapu.[4][5]

Suomessa uhanalainen toutain lisääntyy Rautavedessä, Kulovedessä ja Kokemäenjoessa. Sen tärkeimmät kutualueet Kulovedellä sijaitsevat Siuronkoskessa ja Lukkisalmessa. Kuha lisääntyy saarten rantavedessä, mutta erityisesti Siuronkoskessa, Majansaaren pohjoispuolella ja Kalmetsaaren itäpuolella.[6]

Historiaa

Siuron kanjoniksi kutsutaan entistä Nokianvirran uomaa, joka erottuu selvästi maisemassa. Sen kautta purkautuivat hetken aikaa Nokianvirran vedet Kuloveteen, mutta noin 5000 vuotta sitten kallio antoi sivusta periksi ja virta haki itselleen uuden uoman ja laskee nykyään Lukkilansalmen kautta Kuloveteen.[7]

Kulovesi oli myös Tampereen ja Porin välisen rautatien liikennepaikan nimi. Seisake sijaitsi Kuljun kartanon kohdalla muutaman kilometrin päässä Siurosta Porin suuntaan. Seisake nimettiin järven mukaan, koska Kulju-niminen rautatieliikennepaikka sijaitsi jo ennestään Riihimäki–Tampere-radalla Lempäälässä. Kuloveden seisake avattiin liikenteelle Porin radan valmistuessa vuonna 1895 ja lakkautettiin vähäisen käytön vuoksi vuonna 1972. Kulovesi on lisäksi ollut alueen postitoimipaikan nimenä.[8]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g Kulovesi, Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. ↑ a b c d e f g h i OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 14.9.2015.
  3. ↑ a b c d e f g Kokemäenjoen vesistön vedensuojeluyhdistys: Kulovesi, päivitetty 12.3.2001, viitattu 14.9.2015
  4. ↑ a b c d e f Suominen, Simo & Sydänmaa, Keijo: Vammalan Seudun Kalastusalueen (Arkistoitu – Internet Archive) käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2014–2018, s. 7−10
  5. ↑ Suominen, Simo & Sydänmaa, Keijo: Vammalan Seudun Kalastusalueen (Arkistoitu – Internet Archive) käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2014–2018, s. 29
  6. ↑ Suominen, Simo & Sydänmaa, Keijo: Vammalan Seudun Kalastusalueen (Arkistoitu – Internet Archive) käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2014–2018, s. 21−23
  7. ↑ Nokian Uutiset: Siuron ”kanjoni” on 5 000 vuotta vanha uoma (Arkistoitu – Internet Archive), 24.3.2013
  8. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 121. Helsinki: Karttakeskus, 2010.

Aiheesta muualla

Kokemäenjoen vesistö (35)
Kokemäenjoen alue (35.1)
Rajautuvat vesistöt ja vesistön osat:Kuutilonojan valuma-alue (83.041) • Pietniemenojan valuma-alue (83.039) • Lahdenojan valuma-alue (83.033) • Harjajuovan–Pinkjärven valuma-alue (83.027) • Eurajoen vesistö (34) • Loimijoen valuma-alue (35.9) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Karvianjoen vesistö (36) • Kellahdenojan valuma-alue (3.046)
Kokemäenjoen alaosan alue (35.11)Kokemäenjoki • Pappilanjärvi
Kokemäenjoen yläosan alue (35.12)
noin 20 kohdetta
Kokemäen alue (35.121)Palojärvi • Pitkäjärvi
Karhiniemen alue (35.122)Takajärvi • läntinen Ollijärvi • itäinen Ollijärvi • Maalisjärvi • Valkeajärvi • Lamminjärvi
Keikyän alue (35.123)Lammijärvi
Luojoen valuma-alue (35.124)Tyrisevä • Kivijärvi
Kikkelänjoen valuma-alue (35.125)Kiimajärvi • Lamminjärvi • Kaitajärvi • Syväjärvi • Kortejärvi
Raijalanjoen valuma-alue (35.126)Raijalanjoki • Raijalanjärvi (kuivatettu järvi)
Sonnilanjoen valuma-alue (35.127)Sonnilanjoki
Kuloveden alue (35.13)
noin 80 kohdetta
Rautaveden alue (35.131)Liekovesi • Rautavesi • Riippilänjärvi • Nohkuanjärvi • Hurttionjärvi • Potkujärvi • Sorvijärvi • Kalatonjärvi • Kakkurilammi • Suolijärvi
Kuloveden lähialue (35.132)Kulovesi • Teernijärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Taulajärvi • Launiasjärvi • Ruutana • Ylinenjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Hyyryjärvi • Pieni Kakkurijärvi
Vaunujoen valuma-alue (35.133)Kyynärjärvi • Joutsijärvi • Miekkajärvi • Iso-Lattio • Kotajärvi • Valkeajärvi • Humalisjärvi • Himmaa • Tervalammi • Pikku-Lattio
Rautajoen valuma-alue (35.134)Pääjärvi • Saarijärvi • Iso-Poikkelus • Iso Haukijärvi • Pikku haukijärvi • Salosjärvi • Pikku-Poikkelus • Kuolemanjärvi • Kaivolammi • Mustalammi • Paskolammi • Potkujärvi • Rajalammi • Saarilammi
Heinijärven valuma-alue (35.135)Heinijärvi • Ylinen Ritajärvi • Alinen Ritajärvi • Anijärvi • Valkeajärvi • Hanhijärvi • Hornionjärvi • Alinen Heinijärvi • Kaitajärvi • Perkojärvi • Maholammi • Lamminjärvi • Ritarijärvi • Laihalammi • Paskolammi • Pikkujärvi • Vähäjärvi
Piimäsjärven valuma-alue (35.136)Ylinen Piimäsjärvi • Alinen Piimäsjärvi • Paskolammi • Korvalammi • Masojärvi
Ekojoen valuma-alue (35.137)Ekojärvi • Pitkäjärvi • Kiimajärvi • Kotojärvi • Ojajärvi • Herajärvi • Korvalammi • Pikku Kiimajärvi
Ylistenjärven valuma-alue (35.138)Ylistenjärvi • Tapiolanjärvi • Keskistenjärvi
Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14)
noin 60 kohdetta
Kaasmarkun alue (35.141)Harjunpäänjoki • Haukijärvi
Kullaan alue (35.142)Levajärvi • Pitkäselkä • Salmijärvi • Keijärvi • Pirttijärvi • Kivijärvi • Kotajärvi • Rottajärvi • Sahalahti • Pikku Salmijärvi
Joutsijärven alue (35.143)Joutsijärvi • Tuurujärvi • Ruonajärvi • Rekitaipaleenjärvi • Kakkuri • Särkijärvi • Kielijärvi • Ahvenlammi
Pyhäjärven alue (35.144)Palusjärvi • Pyhäjärvi • Palojärvi
Tyvijoen valuma-alue (35.145)Iso-Lankko • Tyvijärvi • Kärkijärvi • Koukkulammi • Alinen Lahnajärvi • Haukijärvi • Kourijärvi • Veikkojärvi • Pikkujärvi • Kalajärvi • Pieni Haukijärvi • Osalammi • Rottalammi • Housulammi • Alinen Mustajärvi • Valkoinenlammi • Iso-Löytty • Ylinen Mustajärvi • Ahvenlammi • Löytty • Vähä-Lankko • Keidaslammi • Kortejärvi
Jylhäjoen valuma-alue (35.146)Saarijärvi • Keksalmi • Vähä-Saarijärvi • Vähä Lutajärvi • Tielammit • Kankilammi
Juupajoen valuma-alue (35.147)Juupajoki • Pitkäjärvi • Juupajärvi • Katinhäntä
Kovelinojan valuma-alue (35.148)Iso-Huilu • Vähä-Huilu • Ahvenjärvi
Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15)
noin 100 kohdetta
Kauvatsanjoen alaosan alue (35.151)Ala-Kauvatsan joki • Puurijärvi • Lievijärvi • Aurajärvi • Pätkysjärvi • Tervajärvi
Sääksjärven alue (35.152)Sääksjärvi • Haukijärvi • Kannusjärvi • Matinjärvi • Sammakkalahti • Kolmikoura
Piilijoen alue (35.153)Jaaranjoki • Kiikoisjärvi
Kiikoisjoen alue (35.154)Kiikoisjoki • Kuorsumaanjärvi • Jättijärvi • Jattujärvi • Karhujärvi • Kaivantojärvi
Mouhijärven alue (35.155)Mouhijärvi • Kourajärvi • Iso Suksijärvi • Kankaanjärvi • Jyrmysjärvi • Suodenjärvi • Kailojärvi • Paisjärvi • Ylinen Vehkajärvi • Valkjärvi • Sammalusjärvi • Hiki-Suittu • Kuusjärvi • Alinen Vehkajärvi • Iso-Ympyriäinen • Onkijärvi • Kiivana • Vahlonen • Alinen Laisjärvi • Pahalammi • Ylinen Laisjärvi • Pirttijärvi • Irriäisjärvi • Pikku-Ympyriäinen • Pohjusjärvi • Paskalmmi
Sävijoen alue (35.156)Sävijärvi • Majavesi • Leppälammi • Katosjärvi • Raistamojärvi • Mustajärvi • Tervajärvi • Haukijärvi • Torisevanjärvi • Lamminjärvi • Viljamaanjärvi • Keskinen-Pylppynä • Saarijärvi • pohjoinen Sävilampi • Mustajärvi • Latvajärvi • Alinen-Pylppynä • eteläinen Sävilampi • Leppälammi • Holmajärvi • Heinilampi • Kilpijärvi • Majaniemenjärvi • Ylinen-Pylppynä • Valkujärvi • Vähä Latvalampi • Mullijärvi • Pikkulammi • Kalatonlampi • Kalhunjärvi • Kummijärvi • Kalatonjärvi • Pikkujärvi
Rukajoen valuma-alue (35.157)Lutajärvi • Lutalammi
Märkäjärven alue (35.158)Märkäjärvi • Makkosselkä • Kirjasjärvi • Hirvonjärvi • Matalajärvi • Syväjärvi • Alinen Maajärvi • Ylinen Maajärvi • Valkijärvi • Pirttijärvi • Pikkujärvi • Mustajärvi
Vesajärven valuma-alue (35.159)Vesajärvi • Ihananjärvi • Kirkkojärvi • Nahkalammi • Paalejärvi • Ahvenlammi • Lamminjärvi
Saikkalanjoen valuma-alue (35.16)
noin 50 kohdetta
Saikkalanjoen alaosan alue (35.161)Saikkalanjoki • Tupurlanjärvi • Kelhäjärvi • Särkijärvi • Ahvenusjärvi • Kankari • Ahmausjärvi • Sorvijärvi • Vähäjärvi • Kalliojärvi • Iilijärvi • Jänni • Pahalammi • Vatajanlammi • Ilveslammit • Lamminjärvi • Matolammi • Ruutananlammi • Ujalammi
Mätikön alue (35.162)Mätikkö • Siilijärvi • Iso-Köhkörö • Lamminjärvi • Pikku-Köhkörö
Hahmajärven alue (35.163)Hyynilänjoki • Hahmajärvi • Mustajärvi • Iso-Hustu • Valkijärvi • Haimalainen • Pikku-Hustu
Kirkkojärven valuma-alue (35.164)Kirkkojärvi • Ahvenjärvi • Kallojärvi • Hikijärvi • Leivinlammi
Kortejärven valuma-alue (35.165)Kortejärvi • Tyynysjärvi • Hyynilänjärvi • Alinen Äimäjärvi • Ylinen Äimäjärvi • Ruskeenjärvi • Pohjasjärvi
Kyröjoen valuma-alue (35.166)Alhonjärvi • Käkijärvi • Kintusjärvi • Tervajärvi • Ala-Tervajärvi
Sarkolanjoen valuma-alue (35.17)
noin 80 kohdetta
Sarkolanjoen alue (35.171)Lanajoki • Murtoonjärvi • Siukolanjärvi
Suonojärven alue (35.172)Suonojärvi • Kivijärvi • Iso-Hyyhönen • Saarijärvi • Lampijärvi • Kyynäräjärvi • Rekujärvi Valkijärvi • Löyttyjärvi • Vahtolammi • Pikku-Hyyhönen • Kaakkolammi
Järviönsuonojan valuma-alue (35.173)Iso Oravajärvi • Ruokojärvi • Mustajärvi
Sammunjoen valuma-alue (35.18)Sammunjoki • Ruokojärvi • Sammakkajärvi • Lailujärvi • Pikku Murtojärvi • Murtojärvi • Iso-Kuovanen • Vihdanlammi • Hanhijärvi • Houhajärvi
Tattaranjoen valuma-alue (35.19)Tattaranjoki • Leistilänjärvi (kuivatettu järvi)
Nokian järvet

Read other articles:

Katedral Trapani

Katedral TrapaniKatedral-Basilika Santo Laurensius MartirItalia: Basilica Cattedrale di S. Lorenzo Martirecode: it is deprecated Katedral TrapaniLokasiTrapaniNegaraItaliaDenominasiGereja Katolik RomaArsitekturStatusKatedralStatus fungsionalAktifAdministrasiKeuskupanKeuskupan Trapani Katedral Trapani, atau yang bernama resmi Katedral-Basilika Santo Laurensius Martir (Italia: Duomo di Trapani; Basilica cattedrale di San Lorenzo martirecode: it is deprecated ) adalah sebuah gereja katedral Katol...

 

Greenlawn station

Long Island Rail Road station in Suffolk County, New York GreenlawnGreenlawn stationGeneral informationLocationSuffolk CR 86 (Broadway) & Boulevard AvenueGreenlawn, New YorkCoordinates40°52′7.17″N 73°21′46.70″W / 40.8686583°N 73.3629722°W / 40.8686583; -73.3629722Owned byLong Island Rail RoadPlatforms2 side platformsTracks2Connections Huntington Area Rapid Transit: H30ConstructionParkingYes; Free and Residential permitsBicycle facilitiesYesAccessibleYes...

 

Pongsri Woranuch

Pongsri Woranuchผ่องศรี วรนุชInformasi latar belakangLahir5 Juni 1938 (umur 85)Chai Nat, ThailandGenreLuk thungPekerjaanPenyanyi Pongsri Woranuch (aksara Thai: ผ่องศรี วรนุช; RTGS: Phongsi Woranut) adalah seorang penyanyi Thailand. Ia pertama kali menjadi bintang pada tahun 1950-an dengan orkestra Suraphon Sombatjalern, yang mempraktikkan musik dengan gaya luk thung. Tak lama kemudian, dia menjadi penyanyi pertama yang dijuluki ratu luk thu...

Cope

Religious garment This article is about religious garments. For other uses, see Cope (disambiguation). Pluviale redirects here. For a period of abundant rainfall, see pluvial. Johan Bonny, a Catholic bishop, wearing a gold-embroidered cope, Antwerp. Finely embroidered cope, Saint Bavo Cathedral, Ghent, 15th century. Note the shield-shaped hood. The cope (known in Latin as pluviale 'rain coat' or cappa 'cape') is a liturgical vestment, more precisely a long mantle or cloak, open in front and f...

 

Proses Klor-alkali

Proses kloralkali (juga klor-alkali dan klor alkali ) adalah proses industri untuk elektrolisis larutan natrium klorida (NaCl). Ini adalah teknologi yang digunakan untuk memproduksi klorin dan natrium hidroksida (soda kaustik), yang merupakan bahan kimia komoditas yang dibutuhkan oleh industri. Tiga puluh lima juta ton klorin dibuat melalui proses ini pada tahun 1987. Klorin dan natrium hidroksida yang dihasilkan dalam proses ini banyak digunakan dalam industri kimia.[1][2] ...

 

Élections législatives de 1962 dans l'Ardèche

1958 1967 Élections législatives de 1962 dans l'Ardèche 3 sièges de députés à l'Assemblée nationale 18 et 25 novembre 1962 Corps électoral et résultats Inscrits 164 146 Votants au 1er tour 112 770   68,7 %  9,2 Votes exprimés au 1er tour 109 109 Votants au 2d tour 81 602   75,02 % Votes exprimés au 2d tour 79 893 Centre démocratique Liste Mouvement républicain populaireCentre national des indépendants et paysansCentre répu...

Institut Teknologi Nasional Bandung

Institut Teknologi NasionalLogo Institut Teknologi NasionalJenisPerguruan Tinggi SwastaDidirikan14 Desember 1972 (1972-12-14)RektorProf. Ir. Meilinda Nurbanasari, MT, Ph.D.Staf akademik219 (2013) S1 - 21 - 9.59% S2 - 171 - 78.08% S3 - 27 - 12.33%Staf administrasi203 (2013)Jumlah mahasiswa6035 (2013)AlamatJalan PH.H Mustofa No.23, Cibeunying Kaler,, Bandung, Jawa Barat, IndonesiaKampusUrban, 52.954 meter persegiWarnaOrange  Nama julukanITENASSitus webwww.itenas.ac.id Institut Teknolo...

 

Renato Silva

Renato Silva Nazionalità  Brasile Altezza 180[1] cm Peso 73[1] kg Calcio Ruolo Difensore Squadra  Brasiliense Carriera Squadre di club1 2003-2004 Goiás74 (0)2004-2005 Belenenses2 (0)2005-2006 Flamengo55 (3)2007 Fluminense0 (0)2007-2008 Botafogo62 (2)2009-2011 San Paolo46 (1)2011 Shandong Taishan3 (0)2011-2013 Vasco da Gama50 (0)2014-2015 Santa Cruz26 (0)2016- Brasiliense0 (0) Nazionale 2003 Brasile U-20? (?) Palmar...

 

Fidelis Andria 1928 2014-2015

Voce principale: Società Sportiva Fidelis Andria 1928. SSD Fidelis Andria 1928Stagione 2014-2015Sport calcio Squadra Fidelis Andria Serie D1º nel girone H (promosso in Lega Pro) 2015-2016 Si invita a seguire il modello di voce Questa voce raccoglie le informazioni riguardanti la S.S.D. Fidelis Andria 1928 nelle competizioni ufficiali della stagione 2014-2015. Indice 1 Stagione 2 Divise e sponsor 3 Organigramma societario 4 Rosa 5 Calciomercato 6 Risultati 6.1 Serie D 6.1.1 Girone di a...

趙家驤

追晉陸軍二級上將趙家驤將軍个人资料出生1910年 大清河南省衛輝府汲縣逝世1958年8月23日(1958歲—08—23)（47—48歲） † 中華民國福建省金門縣国籍 中華民國政党 中國國民黨获奖 青天白日勳章（追贈）军事背景效忠 中華民國服役 國民革命軍 中華民國陸軍服役时间1924年－1958年军衔 二級上將 （追晉）部队四十七師指挥東北剿匪總司令部參謀長陸軍�...

 

大字 (数字)

この項目には、一部のコンピュータや閲覧ソフトで表示できない文字が含まれています（詳細）。 数字の大字（だいじ）は、漢数字の一種。通常用いる単純な字形の漢数字（小字）の代わりに同じ音の別の漢字を用いるものである。 概要 壱万円日本銀行券（「壱」が大字） 弐千円日本銀行券（「弐」が大字） 漢数字には「一」「二」「三」と続く小字と、「壱」「�...

 

2007 Jakarta flood

Severe flooding in 2007 2007 Jakarta flood A Jakarta taxi submerged by flooded water.Meteorological historyDuration2 February – 12 February 2007Overall effectsFatalities80Damage$400 million[1]Areas affectedGreater Jakarta The 2007 Jakarta flood was a major flood in Jakarta, the capital of Indonesia and affected several other areas around the city, such as West Java and Banten. The flood, beginning on February 2, 2007 was a result of heavy rain, deforestation in areas south ...

Россотрудничество

Федеральное агентство по делам Содружества Независимых Государств, соотечественников, проживающих за рубежом, и по международному гуманитарному сотрудничествусокращённо: Россотрудничество Общая информация Страна  Россия Юрисдикция Россия Дата создания 6 сентября...

 

Godzilla x Kong: The New Empire (soundtrack)

2024 film score by Tom Holkenborg and Antonio Di IorioGodzilla x Kong: The New Empire (Original Motion Picture Soundtrack)Film score by Tom Holkenborg and Antonio Di IorioReleasedMarch 22, 2024 (2024-03-22)GenreFilm scoreLength64:00LabelWaterTower MusicTom Holkenborg chronology Rebel Moon(2023) Godzilla x Kong: The New Empire(2024) Rebel Moon – Part Two: The Scargiver(2024) MonsterVerse chronology Godzilla vs. Kong(2021) Godzilla x Kong: The New Empire(2024) Professio...

 

Garis La Spezia-Rimini

Secara sejarah, Garis La Spezia-Rimini menunjukkan sebuah seri isoglos yang membedakan bahada Italia utara dari bahasa Toscana, daerah asal bahasa Italia baku. Garis La Spezia-Rimini (kadang kala disebut sebagai Garis Massa-Senigallia), dalam ilmu linguistik bahasa Roman, adalah sebuah garis perbatasan yang membagi beberapa isoglos penting di sebelah utara dan barat. Bahasa-bahasa Roman di sebelah timur termasuk bahasa Italia dan beberapa ragam bahasa Rumania. Sementara bahasa-bahasa Roman di...

Coimbatore Lok Sabha constituency

Parliamentary Constituency in Tamil Nadu, India CoimbatoreLok Sabha constituencyCoimbatore constituency, post-2008 delimitationConstituency detailsCountryIndiaRegionSouth IndiaStateTamil NaduAssembly constituenciesPalladamSulurKavundampalayamCoimbatore NorthCoimbatore SouthSinganallurEstablished2009Total electors21,04,577 [1]ReservationNoneMember of Parliament17th Lok SabhaIncumbent P. R. Natarajan Party  CPI(M)Elected year2019 Coimbatore is a Lok Sabha constituency in weste...

 

الساحل البشري (كتاب)

يفتقر محتوى هذه المقالة إلى الاستشهاد بمصادر. فضلاً، ساهم في تطوير هذه المقالة من خلال إضافة مصادر موثوق بها. أي معلومات غير موثقة يمكن التشكيك بها وإزالتها. (ديسمبر 2018) الساحل البشري تعديل مصدري - تعديل   الساحل البشرى (بالإنجليزية: The Human Shore)‏ كتاب للمؤلف جون آر. غيليس صدر...

 

Adventure Time: Distant Lands

American animated television limited series Adventure Time: Distant LandsGenreScience fantasyAdventureBased onAdventure Timeby Pendleton WardDeveloped byAdam MutoDirected by Miki Brewster Jeff Liu Voices of Jeremy Shada John DiMaggio Olivia Olson Hynden Walch Niki Yang Tom Kenny Steve Little Theme music composer Pendleton Ward (episode 3) Casey James Basichis (episode 3) Opening themeAdventure Time Main Title (performed by Pendleton Ward; episode 3)Composers Tim Kiefer (episode 1) Amanda Jone...

1971 год

Годы 1967 · 1968 · 1969 · 1970 — 1971 — 1972 · 1973 · 1974 · 1975 Десятилетия 1950-е · 1960-е — 1970-е — 1980-е · 1990-е Века XIX век — XX век — XXI век 2-е тысячелетие XVIII век XIX век XX век XXI век XXII век 1890-е 1890 1891 1892 1893 1894 1895 1896 1897 1898 1899 1900-е 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910-е 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1...

 

Stratford station

London Underground, Docklands Light Railway and National rail station For other uses, see Stratford station (disambiguation). Stratford Stratford Regional[1]Stratford (London)[2]The station's south entranceStratfordLocation of Stratford in London Borough of NewhamLocationStratfordLocal authorityLondon Borough of NewhamManaged byTransport for London[3]OwnerNetwork Rail[3]Station code(s)SRADfT categoryBNumber of platforms19AccessibleYes[4][5]Fare ...