Joutsijärvi (Ulvila)

Joutsijärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Satakunta‎
Koordinaatit 61°30′53″N, 22°11′10″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Harjunpäänjoen valuma-alue‎ (35.14)
Laskujoki Joutsijoki eli Harjunpäänjoki
Järvinumero 35.143.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 44,5 m tai 45 m[1]View and modify data on Wikidata
Rantaviiva 63,12 km
Pinta-ala 8,4 km²
Tilavuus 0,2253175 km³
Keskisyvyys 2,17 m
Suurin syvyys 6,49 m
Valuma-alue 114,64 km²
Kartta
Joutsijärvi

Joutsijärvi on Satakunnassa Ulvilassa, entisen Kullaan kunnan alueella, sijaitseva järvi. Järvi sijaitsee noin neljä kilometriä Kullaan keskuksesta koilliseen. Joutsijärven länsipuolella on sitä huomattavasti pienempi Tuurujärvi, jota erottaa Joutsijärvestä kolme kapeaa ja matalaa salmea. Joutsijärvi ja Tuurujärvi kuuluvat Kullaanjoen valuma-alueeseen, joka on osa laajempaa Kokemäenjoen vesistöä. Kullaanjoki tai Joutsijoki muuttaa matkalla useasti nimeään, ja se laskee Harjunpäänjokena Kokemäenjokeen, joka laskee edelleen Selkämeren Pihlavanlahteen Porin edustalla.[2][3]

Joutsijärvi on keskikokoinen järvi, joka on Satakunnan suurimpia järviä. Muut merkittävät Kullaanjoen valuma-alueen järvet Joutsijärven ja Tuurujärven lisäksi ovat Palusjärvi ja Pyhäjärvi. Joutsijärvi on järvistä selvästi suurin.[2]

Maantiede

Joutsijärven ja Tuurujärven yhteenlaskettu pinta-ala on 1 039 hehtaaria, mistä huomattavasti isomman Joutsijärven ala on 840 hehtaaria.[2] Järven pituus on 5,5 kilometriä ja leveys 3,4 kilometriä. Joutsijärven keskisyvyys on 2,17 metriä, ja sen suurin syvyys on seitsemän metriä. Järven tilavuus on 0,225 km3. Joutsijärvellä ja Tuurujärvellä on yhteistä rantaviivaa saaret mukaan lukien 67 kilometriä. Joutsijärven osuus rantaviivasta on 63 kilometriä. Ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa.[2][3][4][5]

Joutsijärven ja Tuurujärven yhteenlaskettu valuma-alue on 115,89 km2.[2] Valuma-alueesta suurin osa on metsiä ja soita. Metsiä valuma-alueesta on 56 % ja soita 30 %. Yhteensä metsiä ja soita on valuma-alueella 102 km2. Valuma-alueella on useita pieniä järviä ja lampia, joita alueella on noin 10,8 km2. Peltoalaa valuma-alueesta on 3,4 % eli noin 3,5 km2.[2][6]

Suurimmat järveen laskevat ojat ovat järven kaakkoisosan Ahmauksenlahteen laskeva Ahmauksenoja ja järven koillisosaan laskeva Jylhäjoki, joka on Lavian Saarijärven laskujoki. Ahmauksenojan ja Jylhäjoen yhteenlaskettu osuus Joutsijärven valuma-alueesta on 67 km2.[6][7]

Veden säännöstely

Järven luusua sijaitsee järven kaakkoisosassa Tammenlahdella, josta saa alkunsa järven laskujoki Joutsijoki.[3] Joutsijärvi ja Tuurujärvi kuuluvat keskeisimpinä järvenä Kullaanjoen vesistöjärjestelyjen piiriin, joka aloitettiin vuonna 1977 Porin kaupungin talousvedensaanin turvaamiseksi. Muut järvet järjestelyissä ovat Palusjärvi ja Pyhäjärvi. Joutsijärven ja Tuurujärven pinnankorkeutta säädellään Tammen padolla, joka sijaitsee Joutsijoen suulla. Pinnankorkeutta säädellään siten, että vuodenajasta riippuen pinnan alaraja on välillä 43,90–44,40 ja yläraja välillä 44,40–44,65 metriä merenpinnasta. Säännöstelyyn kuuluu se, että Joutsijoessa on virtausta myös kuivempina vuodenaikoina.[2][8]

Porin kaupunki ottaa raakavetensä Joutsijärven viereisestä Tuurujärvestä, joten Joutsijärven veden laadulla on tärkeä merkitys Tuurujärven veden laatuun. Ennen vedenottoa vesi virtasi järvien välisen kolmen kapean salmen kautta Tuurujärvestä Joutsijärveen, mutta veden virtaus on nyt kääntynyt, koska Tuurujärven eteläosan Hämäläistenlahdelta johdetaan vettä vedenottamoon.[2][9][10]

Tuurujärvestä kaivettiin aluksi avo-oja järven itäpuolella olevaan Palusjärveen, josta Tuurujärven vettä johdettiin Palusjärven kautta Tyvijärveen, mistä vesi jatkettiin edelleen Harjakankaan tekopohjavesilaitokselle. Vedenoton myötä vesi alkoi virrata Joutsijärvestä Tuurujärveen. Järjestely ei kuitenkaan toiminut halutulla tavalla, jolloin Tuurujärven ja Palusjärven välisen ojan pato tukittiin, eikä juoksutusta Tuurujärvestä ja sen kautta myös Joutsijärvestä Palusjärveen ole enää tehty vuoden 1989 jälkeen. Järvien välinen oja korvattiin Tuurujärvestä rakennetulla 9 km pituisella raakavesiputkella suoraan tekopohjavesilaitokselle. Säännöstelyn ja vedenoton myötä Joutsijärven veden laatu kuuluu velvoitetarkkailun piiriin, joten veden laatua seurataan jatkuvasti. Tuurujärven vesi on kirkaampaa kuin Joutsijärven vesi, ja vedenotosta johtuvan virtaussuunnan vaihtumisen vuoksi Tuurujärveen virtaa Joutsijärvestä ravinteikkaampaa ja humuspitoisempaa vettä.[2][9]

Hydrologia

Lautta järven ympäri kiertävällä retkeilyreitillä.

Joutsijärvi on ravinnepitoisuutensa perusteella lievästi rehevöitynyt, ruskeavetinen ja vedenlaadultaan humuspitoinen järvi. Humuspitoinen ja samea vesi viittaa valuma-alueilta valuvaan suoveteen ja kiintoainekuormitukseen.[2][9] Järven suurimmat kuormittajat ovat Ahmauksenojasta ja Jylhäjoesta virtaavat ravinnekuormat. Suurin osa valuma-alueen viljelyksistä sijaitsee Jylhäjoen varrella, kun taas pienempi osa viljelyksistä sijoittuu Ahmauksenojan varteen. Valuma-alueen asutus on haja-asutusaluetta, ja pääosa asutuksesta sijoittuu Joutsijärven koillispuolella olevaan Saarijärven kylään. Loma-asuntoja Joutsi- ja Tuurujärven rannalla on jonkin verran, ja ne sijoittuvat järvien etelä- ja länsirannoille. Valuma-alueella ei ole teollisuutta, mutta karjataloutta on jonkin verran.[2][3][6]

Vesiympäristön tilalla on Joutsijärven alueella suuri merkitys, sillä Joutsijärvi on merkittävä retkeilyalue. Järven ympäri kiertää 27 kilometrin retkeilyreitti.[9][11] Järven vesi on tyydyttävässä kunnossa, eikä sinileväesiintymiä ole ollut merkittävissä määrin. Rehevissä vesissä esiintyvä limalevä on toisinaan virkistyskäyttöä haittaava tekijä.[6][9]

Kakkurin korsu

Joutsijärven retkeilyreitin varrella on uudelleen rakennettuna talvisodan jälkeen vuonna 1941 rakennettu rintamakarkurien Kakkurin korsuksi mainittu korsu, jossa metsäkaartilaiset piileskelivät sotilaspoliisia jatkosodan alettua. Noin kymmenen rintamakarkurin piilopaikka oli valikoitunut Joutsijärven erämaahan, sillä alue on hyvin syrjäinen. Piilopaikka paljastui tammikuussa vuonna 1944, kun sotilaspoliisi sai talvisen ruoanhankintamatkan myötä vihiä mahdollisesta piilopaikasta. Sotilaspoliisit hiihtivät järven jäälle ja pidättivät rannasta kaksi metsäkaartilaista, jotka he pakottivat kävelemään korsulle. Korsun vartiomies huomasi poliisit, veti hälytysnarusta ja avasi tulen, minkä seurauksena ryhmän kersantti sai osuman rintaansa. Kersantti selvisi hengissä, mutta korsun vartiomies sai välikohtauksessa surmansa. Noin kymmenen korsulaista pääsi pakotunnelia pitkin karkuun. Järvellä kiinni otetut miehet vangittiin ja heidät vapautettiin sodan loputtua. Nykyinen korsu on rakennettu vuonna 1944 poltetun paikalle puoli metriä alkuperäistä korkeammaksi 1990-luvulla ja on retkeilijöiden käytössä.[12] Korsua käyttävät myös radioamatöörit, porilainen Teljän Radioamatöörit ry, amatööriradioaseman tilapäispaikkana.[13]

Kakkurin korsuun liittyviä aineistoja

Kakkurin korsuun liittyviä aineistoja
nimi aika tuottaja toimittaja viite
Piilossa 2011 Satakunnan Kansan liite Virta Virta https://web.archive.org/web/20170908020709/http://www.jantsojokelin.fi/wp-content/uploads/2011/07/korsu1_merged.pdf
Korsu Kullaassa 2014 YouTube Arvaa03 https://www.youtube.com/watch?v=XLayTsMczOI

Muuta

Joutsijärvi ja Joutsijoki ovat olleet aikoinaan tärkeitä uittoväyliä Kokemäenjoen suulla Porissa oleville höyrysahoille. Uitto joessa on loppunut vuonna 1957. Joutsijoen varrella Joutsijärven lounaispuolella sijaitsevassa Jalomäen umpipihassa on esillä Joutsijärvellä käytössä ollutta uittovälineistöä.[14][15]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Modèle [[Modèle:Lien web|Malline:Lien web]] : parametri url puuttuu. Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri, MaanmittauslaitosUrlView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k Ahlman, Santtu: Kullaan vedet - kunnostus ja käyttö (pdf) 2013. Ulvilan kaupunki, ympäristötoimi. ISBN 978-951-98658-4-3 Viitattu 22.8.2015.[vanhentunut linkki]
  3. ↑ a b c d Joutsijärvi, Ulvila (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  4. ↑ OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 22.11.2014.
  5. ↑ Joutsijärvi kalapaikka.net. Viitattu 22.8.2015.
  6. ↑ a b c d Ojala, Eija; Salokangas, Susanna; Ojanen, Mikko: Joutsijärven ja Tuurujärven vesiensuojelusuunnitelma (pdf) Turun yliopisto, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus, Porin Vesi. Arkistoitu 21.4.2015. Viitattu 22.8.2015.
  7. ↑ Lantto, Johanna; Lindfors, Ismo: Joutsijärven ja Tuurujärven vesiensuojelusuunnitelma: Hakesuodatuskokeet (pdf) 2005. Porin kaupungin ympäristötoimisto, Lounais-suomen ympäristökeskus, Kullaan kunta. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 22.8.2015.
  8. ↑ Talousveden hankinta Porin vesi. Arkistoitu 19.3.2015. Viitattu 22.8.2015.
  9. ↑ a b c d e Salonen, Seppo; Hellsten, Pasi; Saarikari, Vesa; Vuorio, Kristiina: Joutsijärven ja Tuurujärven vesiekologinen tutkimus (pdf) Turun yliopisto, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus, Porin Vesi. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 22.8.2015.
  10. ↑ Heikkilä, Kimmo: Satamuta-hanke. Valk,- Joutsi-, ja Karhijärven sedimenttitutkimukset (pdf) Turun yliopisto, Geologian laitos. Viitattu 22.8.2015.[vanhentunut linkki]
  11. ↑ Ulvilassa suuri alue luonnonsuojeluun 7.4.2020. Ulvilan kaupunki. Viitattu 16.11.2022.
  12. ↑ Jokelin, Jantso: Piilossa (pdf) jantsojokelin.fi. Web Archive. Arkistoitu 8.9.2017. Viitattu 16.11.2022.
  13. ↑ https://auria278.wordpress.com/author/auria278/page/2/
  14. ↑ Kokemäenjoen kalakantojen hoito (pdf) Työvoima ja elinkeinokeskus. Viitattu 16.11.2022.
  15. ↑ Kuusisto, Antti: Jalomäen umpipihan aarteita. Jalomäen umpipiha. ISBN 978-952-93-4695-0

Aiheesta muualla

Kokemäenjoen vesistö (35)
Kokemäenjoen alue (35.1)
Rajautuvat vesistöt ja vesistön osat:Kuutilonojan valuma-alue (83.041) • Pietniemenojan valuma-alue (83.039) • Lahdenojan valuma-alue (83.033) • Harjajuovan–Pinkjärven valuma-alue (83.027) • Eurajoen vesistö (34) • Loimijoen valuma-alue (35.9) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Karvianjoen vesistö (36) • Kellahdenojan valuma-alue (3.046)
Kokemäenjoen alaosan alue (35.11)Kokemäenjoki • Pappilanjärvi
Kokemäenjoen yläosan alue (35.12)
noin 20 kohdetta
Kokemäen alue (35.121)Palojärvi • Pitkäjärvi
Karhiniemen alue (35.122)Takajärvi • läntinen Ollijärvi • itäinen Ollijärvi • Maalisjärvi • Valkeajärvi • Lamminjärvi
Keikyän alue (35.123)Lammijärvi
Luojoen valuma-alue (35.124)Tyrisevä • Kivijärvi
Kikkelänjoen valuma-alue (35.125)Kiimajärvi • Lamminjärvi • Kaitajärvi • Syväjärvi • Kortejärvi
Raijalanjoen valuma-alue (35.126)Raijalanjoki • Raijalanjärvi (kuivatettu järvi)
Sonnilanjoen valuma-alue (35.127)Sonnilanjoki
Kuloveden alue (35.13)
noin 80 kohdetta
Rautaveden alue (35.131)Liekovesi • Rautavesi • Riippilänjärvi • Nohkuanjärvi • Hurttionjärvi • Potkujärvi • Sorvijärvi • Kalatonjärvi • Kakkurilammi • Suolijärvi
Kuloveden lähialue (35.132)Kulovesi • Teernijärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Taulajärvi • Launiasjärvi • Ruutana • Ylinenjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Hyyryjärvi • Pieni Kakkurijärvi
Vaunujoen valuma-alue (35.133)Kyynärjärvi • Joutsijärvi • Miekkajärvi • Iso-Lattio • Kotajärvi • Valkeajärvi • Humalisjärvi • Himmaa • Tervalammi • Pikku-Lattio
Rautajoen valuma-alue (35.134)Pääjärvi • Saarijärvi • Iso-Poikkelus • Iso Haukijärvi • Pikku haukijärvi • Salosjärvi • Pikku-Poikkelus • Kuolemanjärvi • Kaivolammi • Mustalammi • Paskolammi • Potkujärvi • Rajalammi • Saarilammi
Heinijärven valuma-alue (35.135)Heinijärvi • Ylinen Ritajärvi • Alinen Ritajärvi • Anijärvi • Valkeajärvi • Hanhijärvi • Hornionjärvi • Alinen Heinijärvi • Kaitajärvi • Perkojärvi • Maholammi • Lamminjärvi • Ritarijärvi • Laihalammi • Paskolammi • Pikkujärvi • Vähäjärvi
Piimäsjärven valuma-alue (35.136)Ylinen Piimäsjärvi • Alinen Piimäsjärvi • Paskolammi • Korvalammi • Masojärvi
Ekojoen valuma-alue (35.137)Ekojärvi • Pitkäjärvi • Kiimajärvi • Kotojärvi • Ojajärvi • Herajärvi • Korvalammi • Pikku Kiimajärvi
Ylistenjärven valuma-alue (35.138)Ylistenjärvi • Tapiolanjärvi • Keskistenjärvi
Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14)
noin 60 kohdetta
Kaasmarkun alue (35.141)Harjunpäänjoki • Haukijärvi
Kullaan alue (35.142)Levajärvi • Pitkäselkä • Salmijärvi • Keijärvi • Pirttijärvi • Kivijärvi • Kotajärvi • Rottajärvi • Sahalahti • Pikku Salmijärvi
Joutsijärven alue (35.143)Joutsijärvi • Tuurujärvi • Ruonajärvi • Rekitaipaleenjärvi • Kakkuri • Särkijärvi • Kielijärvi • Ahvenlammi
Pyhäjärven alue (35.144)Palusjärvi • Pyhäjärvi • Palojärvi
Tyvijoen valuma-alue (35.145)Iso-Lankko • Tyvijärvi • Kärkijärvi • Koukkulammi • Alinen Lahnajärvi • Haukijärvi • Kourijärvi • Veikkojärvi • Pikkujärvi • Kalajärvi • Pieni Haukijärvi • Osalammi • Rottalammi • Housulammi • Alinen Mustajärvi • Valkoinenlammi • Iso-Löytty • Ylinen Mustajärvi • Ahvenlammi • Löytty • Vähä-Lankko • Keidaslammi • Kortejärvi
Jylhäjoen valuma-alue (35.146)Saarijärvi • Keksalmi • Vähä-Saarijärvi • Vähä Lutajärvi • Tielammit • Kankilammi
Juupajoen valuma-alue (35.147)Juupajoki • Pitkäjärvi • Juupajärvi • Katinhäntä
Kovelinojan valuma-alue (35.148)Iso-Huilu • Vähä-Huilu • Ahvenjärvi
Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15)
noin 100 kohdetta
Kauvatsanjoen alaosan alue (35.151)Ala-Kauvatsan joki • Puurijärvi • Lievijärvi • Aurajärvi • Pätkysjärvi • Tervajärvi
Sääksjärven alue (35.152)Sääksjärvi • Haukijärvi • Kannusjärvi • Matinjärvi • Sammakkalahti • Kolmikoura
Piilijoen alue (35.153)Jaaranjoki • Kiikoisjärvi
Kiikoisjoen alue (35.154)Kiikoisjoki • Kuorsumaanjärvi • Jättijärvi • Jattujärvi • Karhujärvi • Kaivantojärvi
Mouhijärven alue (35.155)Mouhijärvi • Kourajärvi • Iso Suksijärvi • Kankaanjärvi • Jyrmysjärvi • Suodenjärvi • Kailojärvi • Paisjärvi • Ylinen Vehkajärvi • Valkjärvi • Sammalusjärvi • Hiki-Suittu • Kuusjärvi • Alinen Vehkajärvi • Iso-Ympyriäinen • Onkijärvi • Kiivana • Vahlonen • Alinen Laisjärvi • Pahalammi • Ylinen Laisjärvi • Pirttijärvi • Irriäisjärvi • Pikku-Ympyriäinen • Pohjusjärvi • Paskalmmi
Sävijoen alue (35.156)Sävijärvi • Majavesi • Leppälammi • Katosjärvi • Raistamojärvi • Mustajärvi • Tervajärvi • Haukijärvi • Torisevanjärvi • Lamminjärvi • Viljamaanjärvi • Keskinen-Pylppynä • Saarijärvi • pohjoinen Sävilampi • Mustajärvi • Latvajärvi • Alinen-Pylppynä • eteläinen Sävilampi • Leppälammi • Holmajärvi • Heinilampi • Kilpijärvi • Majaniemenjärvi • Ylinen-Pylppynä • Valkujärvi • Vähä Latvalampi • Mullijärvi • Pikkulammi • Kalatonlampi • Kalhunjärvi • Kummijärvi • Kalatonjärvi • Pikkujärvi
Rukajoen valuma-alue (35.157)Lutajärvi • Lutalammi
Märkäjärven alue (35.158)Märkäjärvi • Makkosselkä • Kirjasjärvi • Hirvonjärvi • Matalajärvi • Syväjärvi • Alinen Maajärvi • Ylinen Maajärvi • Valkijärvi • Pirttijärvi • Pikkujärvi • Mustajärvi
Vesajärven valuma-alue (35.159)Vesajärvi • Ihananjärvi • Kirkkojärvi • Nahkalammi • Paalejärvi • Ahvenlammi • Lamminjärvi
Saikkalanjoen valuma-alue (35.16)
noin 50 kohdetta
Saikkalanjoen alaosan alue (35.161)Saikkalanjoki • Tupurlanjärvi • Kelhäjärvi • Särkijärvi • Ahvenusjärvi • Kankari • Ahmausjärvi • Sorvijärvi • Vähäjärvi • Kalliojärvi • Iilijärvi • Jänni • Pahalammi • Vatajanlammi • Ilveslammit • Lamminjärvi • Matolammi • Ruutananlammi • Ujalammi
Mätikön alue (35.162)Mätikkö • Siilijärvi • Iso-Köhkörö • Lamminjärvi • Pikku-Köhkörö
Hahmajärven alue (35.163)Hyynilänjoki • Hahmajärvi • Mustajärvi • Iso-Hustu • Valkijärvi • Haimalainen • Pikku-Hustu
Kirkkojärven valuma-alue (35.164)Kirkkojärvi • Ahvenjärvi • Kallojärvi • Hikijärvi • Leivinlammi
Kortejärven valuma-alue (35.165)Kortejärvi • Tyynysjärvi • Hyynilänjärvi • Alinen Äimäjärvi • Ylinen Äimäjärvi • Ruskeenjärvi • Pohjasjärvi
Kyröjoen valuma-alue (35.166)Alhonjärvi • Käkijärvi • Kintusjärvi • Tervajärvi • Ala-Tervajärvi
Sarkolanjoen valuma-alue (35.17)
noin 80 kohdetta
Sarkolanjoen alue (35.171)Lanajoki • Murtoonjärvi • Siukolanjärvi
Suonojärven alue (35.172)Suonojärvi • Kivijärvi • Iso-Hyyhönen • Saarijärvi • Lampijärvi • Kyynäräjärvi • Rekujärvi Valkijärvi • Löyttyjärvi • Vahtolammi • Pikku-Hyyhönen • Kaakkolammi
Järviönsuonojan valuma-alue (35.173)Iso Oravajärvi • Ruokojärvi • Mustajärvi
Sammunjoen valuma-alue (35.18)Sammunjoki • Ruokojärvi • Sammakkajärvi • Lailujärvi • Pikku Murtojärvi • Murtojärvi • Iso-Kuovanen • Vihdanlammi • Hanhijärvi • Houhajärvi
Tattaranjoen valuma-alue (35.19)Tattaranjoki • Leistilänjärvi (kuivatettu järvi)

Read other articles:

Старокиевская гора

ПамятникСтарокиевская гора Фотография 1870-е гг 50°27′30″ с. ш. 30°30′58″ в. д.HGЯO Страна  Украина Город Киев Шевченковский район Старокиевская гора (другое название Верхний город) (укр. Старокиївська гора, Верхнє місто) — исторический центр Киева, место, где, по �...

 

Biodiesel

Bus yang menggunakan biodiesel kedelai. Mercedes diesel yang lebih lama populer untuk digunakan pada biodiesel Di beberapa negara biodiesel lebih murah daripada diesel konvensional Biodiesel merupakan bahan bakar yang terdiri dari campuran mono--alkyl ester dari rantai panjang asam lemak, yang dipakai sebagai alternatif bagi bahan bakar dari mesin diesel dan terbuat dari sumber terbarui seperti minyak hewan, minyak kedelai, minyak kanola, minyak kelapa sawit, jarak, kemiri, tanaman lignoselul...

 

Second inauguration of George Washington

2nd United States presidential inauguration Second presidential inauguration of George WashingtonWashington's inauguration at Philadelphiaby Jean Leon Gerome FerrisDateMarch 4, 1793; 231 years ago (1793-03-04)LocationCongress Hall Philadelphia, PennsylvaniaParticipantsGeorge Washington1st president of the United States— Assuming officeWilliam CushingAssociate Justice of the Supreme Court of the United States— Administering oathJohn Adams1st vice president of the United S...

Statesman Vintage & Classic Car Rally

Statesman Vintage & Classic Car RallyRenault Frères 1906Date(s)January in Kolkata, February in New DelhiFrequencyannualLocation(s)New Delhi KolkataInaugurated1964/1968 The Statesman Vintage & Classic Car Rally is an annual vintage car rally in New Delhi and Kolkata and the oldest, continuously-run such event in India and the sub-continent. It started in the year 1964 in New Delhi, and was brought to Kolkata in the year 1968 as The Statesman Vintage Car Rally. It is now known as The ...

 

Autoportrait (Rembrandt, Vienne)

Pour les articles homonymes, voir Autoportrait (homonymie). AutoportraitArtiste RembrandtDate Vers 1652Type Huile sur toileTechnique PeintureDimensions (H × L) 112 × 81 cmSérie Autoportraits de RembrandtMouvement Âge d'or de la peinture néerlandaiseNo d’inventaire GG_411Localisation Musée d'Histoire de l'art de Vienne, Vienne (Autriche)Coordonnées 48° 12′ 13″ N, 16° 21′ 41″ ELocalisation sur la carte d’AutricheLo...

 

Syahrial B.P. Peliung

Syahrial B.P. Peliung Informasi pribadiLahir6 Juni 1950 (umur 73)Lubuklinggau, Sumatera SelatanAlma materAkademi Militer (1973)Karier militerPihak IndonesiaDinas/cabang TNI Angkatan DaratMasa dinas1973–2006Pangkat Mayor Jenderal TNINRP26508SatuanInfanteriPertempuran/perangOperasi SerojaSunting kotak info • L • B Mayor Jenderal TNI (Purn.) Syahrial B.P. Peliung (lahir 6 Juni 1950) adalah seorang Purnawirawan TNI-AD yang terakhir menjabat sebagai Panglima Komando ...

AliExpress

AliExpressURLaliexpress.comTipeBelanja daringBersifat komersial?YaPemilikAlibaba GroupBerdiri sejak2010Lokasi kantor pusatHangzhou NegaraRepublik Rakyat Tiongkok StatusAktif AliExpress adalah sebuah jasa ritel daring yang berbasis di Tiongkok milik Alibaba Group.[1] Diluncurkan pada 2010,[2][3] situs web tersebut terdiri dari berbagai usaha kecil di Tiongkok dan wilayah lain, seperti Singapura, yang menawarkan produk-produk kepada para pembeli daring mancanegara. Situs...

 

Urho Lehtovaara

Urho Sakari LehtovaaraSoprannomePikku-Jätti NascitaPyhäjärvi, 27 ottobre 1917 MorteLapinlahti, 15 gennaio 1949 Cause della mortesuicidio Dati militariPaese servito Finlandia Forza armata Suomen ilmavoimat SpecialitàCaccia Anni di servizio1940-1946 GradoLentomestari GuerreGuerra d'invernoGuerra di continuazioneGuerra di Lapponia Decorazionivedi qui dati tratti da Suomen puolesta – Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945[1] voci di militari presenti su Wikipedia Ma...

 

Bananier

Musa Pour les articles homonymes, voir Bananier (homonymie). Musa Illustration botanique de Musa ×paradisiaca.Classification de Cronquist (1981) Règne Plantae Sous-règne Tracheobionta Division Magnoliophyta Classe Liliopsida Sous-classe Zingiberidae Ordre Zingiberales Famille Musaceae GenreMusaL., 1753 Classification APG III (2009) Classification APG III (2009) Clade Angiospermes Clade Monocotylédones Clade Commelinidées Ordre Zingiberales Famille Musaceae Le Bananier (Musa) est un genre...

Kyoto Railway Museum

Railway museum in Kyoto, Japan Kyoto Railway Museum京都鉄道博物館The museum entrance in October 2016Location of the museumShow map of Kyoto cityKyoto Railway Museum (Japan)Show map of JapanFormer nameUmekoji Steam Locomotive MuseumEstablished October 10, 1972 (1972-10-10) (as Umekoji Steam Locomotive Museum) April 29, 2016 (2016-04-29) (as Kyoto Railway Museum) LocationShimogyō-ku, Kyoto, JapanCoordinates34°59′14″N 135°44′33″E / ...

 

Tolatecan languages

Proposed language family Tolatecan(abandoned)GeographicdistributionMesoamericaLinguistic classificationProposed language familySubdivisions Tequistlatecan (Chontal) Tolan GlottologNone Tolatecan is a proposal by Campbell and Oltrogge (1980) linking two language families of Mesoamerica, Tequistlatecan (Chontal of Oaxaca) and Tol/Jicaque languages of Honduras.[1] Later, Campbell (1997) said that Tolatecan is not likely to be a valid language family.[2] Vocabulary Below is a comp...

 

Urban Redevelopment Authority

A Singapore government agency This article is about the agency in Singapore. For the agency in Pittsburgh, see Urban Redevelopment Authority of Pittsburgh. For the agency in Hong Kong with the same acronym and Chinese name, see Urban Renewal Authority. Urban Redevelopment AuthorityAgency overviewFormed1 April 1974; 50 years ago (1974-04-01)JurisdictionGovernment of SingaporeHeadquarters45 Maxwell Road, The URA Centre, Singapore 069118Agency executivesPeter Ho Hak Ean, Chairm...

Put on By Cunning

1981 novel by Ruth Rendell This article needs a plot summary. Please add one in your own words. (June 2010) (Learn how and when to remove this message)Put on By Cunning First edition (UK)AuthorRuth RendellLanguageEnglishSeriesInspector Wexford #11GenreCrime, Mystery novelPublisherHutchinson (UK)Pantheon Books (US)Publication date13 April 1981Publication placeUnited KingdomMedia typePrint (Hardback & Paperback)Pages207 ppISBN0-09-144120-XOCLC7587626Dewey Decimal823/.914 19LC Clas...

 

The L.A. Complex

Canadian drama television series The L.A. ComplexGenreDramaCreated byMartin GeroDirected by Martin Gero Stefan Brogren Starring Jonathan Patrick Moore Joe Dinicol Andra Fuller Chelan Simmons Cassie Steele Benjamin Charles Watson Jewel Staite Dayle McLeod Michael Levinson Georgina Reilly ComposerTim WelchCountry of originCanadaOriginal languageEnglishNo. of seasons2No. of episodes19ProductionExecutive producers Martin Gero Linda Schuyler Stephen Stohn Producers Stephanie Williams David Lowe Pr...

 

Harrisburg Senators

This article is about the baseball team. For other uses, see Harrisburg Senators (disambiguation). Minor league baseball teamHarrisburg SenatorsFounded in 1987 Harrisburg, Pennsylvania Team logo Cap insignia Minor league affiliationsClassDouble-A (1987–present)LeagueEastern League (1987–present)DivisionSouthwest DivisionMajor league affiliationsTeamWashington Nationals (2005–present)Previous teams Montreal Expos (1991–2004) Pittsburgh Pirates (1987–1990) Minor league titlesLeague ti...

Salt River railway station

Metrorail railway station in Salt River, Cape Town This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: Salt River railway station – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (July 2010) (Learn how and when to remove this message) Salt RiverMetrorail stationGeneral informationLocationFoundry Road, Salt River 79...

 

Grand Traverse Bay

Arm of Lake Michigan in the Lower Peninsula of Michigan This article is about the bay of Lake Michigan. For similarly named bays, see Traverse Bay. Grand Traverse BayEast Arm of Grand Traverse Bay looking west from Elk Rapids toward Old Mission PeninsulaGrand Traverse BayLocation within the state of MichiganLocationAntrim, Charlevoix, Grand Traverse, and Leelanau counties, Michigan, U.S.Coordinates45°04′N 85°29′W / 45.06°N 85.48°W / 45.06; -85.48TypeBay[1&#...

 

Romario Kortzorg

Questa voce sull'argomento calciatori olandesi è solo un abbozzo. Contribuisci a migliorarla secondo le convenzioni di Wikipedia. Segui i suggerimenti del progetto di riferimento. Romario KortzorgNazionalità Paesi Bassi Altezza178 cm Peso72 kg Calcio RuoloAttaccante Squadra svincolato CarrieraSquadre di club1 2009-2011 RVVH? (?)2011-2012 Dijkse Boys? (?)2012-2013 AGOVV14 (4)2013 Dordrecht4 (0)2013-2014 Botev Plovdiv23 (10)[1]2014-2015 Erzgebi...

Sonny Sumo

Comics character Sonny SumoSonny Sumo as depicted in Forever People #5 (November 1971). Art by Jack Kirby (penciler) and Mike Royer (inker).Publication informationPublisherDC ComicsFirst appearanceForever People #4 (September 1971)Created byJack KirbyIn-story informationAlter egoSonny SumoTeam affiliationsForever PeopleSuper Young TeamAbilities Strength, durability, trained sumo wrestler Sonny Sumo is a fictional sumo wrestler, a comic book superhero published by DC Comics. He first appeared ...

 

Roland Matthes

Roland Matthes Roland Matthes, 1970. Roland Matthes, 1970. Simning, herrar Nation: Östtyskland Olympiska spel Guld Mexico City 1968 100 m ryggsim Guld Mexico City 1968 200 m ryggsim Guld München 1972 100 m ryggsim Guld München 1972 200 m ryggsim Silver Mexico City 1968 4x100 m medley Silver München 1972 4x100 m medley Brons München 1972 4x100 m frisim Brons Montreal 1976 100 m ryggsim Världsmästerskap Guld Belgrad 1973 100 m ryggsim Guld Belgrad 1973 200 m ryggsim Guld Cali 1975 100 m...