PanteismiOsa artikkelisarjaa
Jumalatodistukset
Jumalausko
Jumalakäsitykset
Panteismi (kreik. pan', ’kaikki’ ja theos, ’jumala’) on näkemys, jonka mukaan kaikkeus eli luonto on sama kuin Jumala.[1][2] Panteisti ei usko useisiin persoonallisiin jumaliin vaan yhteen Jumalaan, joka on maailmankaikkeus.[3][4] Panteismissa Jumalan ajatellaan olevan persoonaton ja ääretön, eikä jumalan lisäksi voi olla muuta todellisuutta.[5] Panteistisia ajatuksia esiintyy esimerkiksi hindulaisuuden Advaita Vedanta -koulukunnassa, joissain kabbalistisen juutalaisuuden suuntauksissa, kelttiläisessä henkisyydessä ja suufimystiikassa.[6] Länsimaisen filosofian historiassa on ollut useita panteistisesti ajatelleita filosofeja.[6] Panteistisia käsityksiä ovat kannattaneet esimerkiksi Giordano Bruno, Baruch Spinoza, Johann Wolfgang von Goethe, Friedrich von Schelling, Charles S. Peirce, William James, Ernst Haeckel ja Henri Bergson.[5] Myös populaarikulttuurissa käsitellään joskus panteistisia teemoja, kuten elokuvissa Tähtien sota, Avatar ja Leijonakuningas.[6] Panteismista kirjoitti ensimmäisenä irlantilainen filosofi John Toland kirjassaan Socinianism Truly Stated (1705). Hän käytti adjektiivia ’panteistinen’, ja neljä vuotta myöhemmin eräs toinen kirjoittaja käytti ensi kertaa termiä ’panteismi’.[4] Katso myösLähteet
Aiheesta muualla
|
