Pako New Yorkista (Escape from New York) on John Carpenterin ohjaama tieteis- ja toimintaelokuva vuodelta 1981. Elokuvan pääosassa on Kurt Russell ja muissa rooleissa muun muassa Lee Van Cleef, Ernest Borgnine ja Donald Pleasence.
Elokuvan tapahtumat sijoittuvat New Yorkiin, vaikka se onkin kuvattu Saint Louisissa. Elokuvan budjetti oli vain 7 miljoonaa dollaria, mutta siitä muodostui suuri hitti, ja se keräsi lipputuloja maailmanlaajuisesti yli 50 miljoonaa dollaria. Elokuvalle on muodostunut kulttimaine, joka perustuu ennen muuta antisankari Snake Plisskeniin, jota näytteli Kurt Russell. Suositun elokuvan tapahtumapaikkana on ränsistynyt Manhattan. Se vaikutti merkittävästi post-apocalypse-elokuvalajityyppiin, vaikka Pako New Yorkista ei itsessään postapokalyptinen elokuva olekaan.
Ohjaaja John Carpenter vastasi elokuvan musiikista yhteistyössä Alan Howarthin kanssa. Elokuvan sivuosissa esiintyvät sekä Carpenterin että Kurt Russelin tuolloiset vaimot, Adrienne Barbeau ja Season Hubley. Elokuvan alussa kuultava kertojanääni kuuluu Jamie Lee Curtisille, mutta häntä ei lopputeksteissä mainita[a]. Curtis teki jo vuonna 1978 yhteistyötä Carpenterin kanssa elokuvassa Halloween. Elokuvan alussa lentokonekaapparina esiintyy Nancy Stephens, joka Curtisin lailla on nähty Halloween-elokuvissa. Elokuvassa on myös kätyri nimeltä Romero ja lääkäri nimeltä Cronenberg, jotka voi nähdä viittauksina elokuvaohjaajiin George A. Romero ja David Cronenberg. Cronenbergia näytteli John Strobel, joka nähdään myös Carpenterin elokuvassa Usva.
Elokuvan markkinointijulisteessa on keskeisessä osassa maahan romahtanut Vapaudenpatsaan pää – Vapaudenpatsas on New Yorkin symboli. Itse elokuvassa patsas näyttäytyy pian kertojanäänen alustuksen jälkeen viivapiirroksena vasten Manhattanin siluettia ja sen jälkeen vain ohimennen takaapäin, kun kamera seuraa Liberty Islandin vartiotukikohdassa kävelevää kapteeni Rehmeä.
Vuonna 1996 Carpenter ohjasi elokuvalle jatko-osan Pako L.A:sta, ja tämänkin elokuvan pääosaa esittää Kurt Russell.
Juoni
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Vuonna 1988 Yhdysvaltain rikollisuus nousee 400 prosenttilla, ja sen seurauksena koko Manhattanin saari New Yorkissa muutetaan vankilaksi. Saari on ympäröity 15 metriä korkealla muurilla, ja sekä merireitit että sillat on miinoitettu. Säännöt ovat selvät: kun menet sisään, et tule enää ulos. Rikolliset elävät saarella eristyksessä oman onnensa nojassa, eikä saarella ole edes vartijoita. Saaren valvonta on keskitetty pienelle Liberty Islandille, eli sinne missä seisoo Vapaudenpatsas. Ennen kuin vanki kuljetetaan Manhattanille, hänellä on vielä mahdollisuus valita eliminointi ja tuhkaus vankilasaaren vaihtoehtona.
Vuonna 1997 Yhdysvaltain presidentti (Donald Pleasence) on matkalla Hartfordiin Air Force One -lentokoneella tärkeään kokoukseen Neuvostoliiton ja Kiinan johtajien kanssa. Kesken matkan nuori nainen kaappaa koneen. Hän julistautuu Amerikan vapaustusjärjestön sotilaaksi ja ilmoittaa, että presidentin kone ohjataan päin Manhattania: "Vallankumouksen merkkinä presidentti kuolkoon omassa epäinhimillisessä vankilassaan". Koneessa presidentti kiinnittää tärkeän salkun käsiraudoilla ranteeseensa. Hän saa toiseen ranteeseen jäljittimen ja siirtyy pakokapseliin. Presidentti selviää onnettomuudesta mutta joutuu heti vangiksi. Poliisipäällikkö Bob Hauk (Lee Van Cleef) ja aseistettu ryhmä laskeutuu helikoptereilla pelastamaan presidenttiä saarelta. Kohta autioilla kaduilla kuuluu kaakattava nauru, ja esiin astuu pörhötukkainen mies. Tämä ilmoittaa välittömästi, että presidentti kuolee jos poliisit koskevat häneen, palaavat saarelle tai jos he eivät poistu 30 sekunnin kuluessa. Vakuudeksi pörröpää näyttää irti leikatun sormen, jossa on presidentin sinettisormus.
S. D. "Snake" Plissken (Kurt Russell) on entinen erikoisjoukkojen luutnantti, joka on palkittu ansiomitaleilla. Sittemmin hän päätyi ryöstämään Liittovaltion pankin, ja sen seurauksena mies on joutumassa Manhattanin vankilasaarelle. Poliisipäällikkö Hauk tekee Plisskenille tarjouksen: armahdus sitä vastaan, että Plissken tuo saarelta takaisin sekä presidentin että kasettinauhan joka on tämän salkussa. Helikopteri ei operaatioon sovi, joten Plisskenin olisi tarkoitus laskeutua purjelentokoneella World Trade Centerin toisen tornin katolle. Snake Plissken suostuu koska kuvittelee, että voi paeta koneella Kanadaan. Hänelle esitellään tehtävään sopivaa laitteistoa, joihin kuuluu muun muassa jäljitin, joka muistuttaa rannekorua. Jäljitin lähettää Snaken sijainnin 15 minuutin välein tai kun painaa siihen kätkettyä painiketta. Plisskenille kerrotaan että hän saa vastamyrkkyä, joka estää virusten ja bakteerien kasvun 24 tunnin ajan. Toimenpiteen jälkeen lääkäri toteaa Haukille: "Kerro hänelle". Käy ilmi että samalla Plisskenin kaulavaltimoihin asennettiin pienet räjähteet. Ne luvataan neutraloida röntgensäteillä, kunhan Plissken tuo presidentin elävänä takaisin – näin pakosuunnitelma osoittautuu turhaksi. Seuraavaksi Plissken saa toiseen ranteeseen digitaaliajastimen, jossa on jäljellä vajaat 23 tuntia, mistä Snake tuohtuu. Poliisipäällikkö Hauk toteaa kylmästi, että presidentin pitää ehtiä Hartfordin kokoukseen 22 tunnin sisällä. Jos Plissken ei onnistu, kehoon asetetut räjähteet laukeavat.
Laskeutuminen World Trade Centerin katolle menee täpärälle: purjekone pysähtyy aivan kattotasanteen reunalle. Snake lähtee etsimään presidenttiä Air Force One'in hylyn luo: eloonjääneitä ei ole. Plissken päätyy sisälle teatteriin, jossa on käynnissä drag queen -kabaree. Esitystä seuraa taksikuski nimeltä Cabbie (Ernest Borgnine), joka tunnistaa Plisskenin. Teatterissa Snake huomaa presidentin jäljittimen signaalin ja lähtee seuraamaan sitä. Jäljitin kuitenkin löytyy väärän ihmisen ranteesta, ja niin Plissken ottaa yhteyttä poliisipäällikkö Haukiin. "Presidentti on kuollut, joku söi hänet päivälliseksi." Hauk ei silti anna lupaa palata takaisin vaan muistuttaa, että aikaa on 18 tuntia. Plissken palaa pakokapselin luo ja tuumailee hetken. Kohta viemärikansien alta alkaa nousta levotonta väkeä, ja Plissken piiloutuu hylättyyn kahvilaan. Siellä lymyilee myös nainen (Season Hubley), jolta Snake kysyy mitä ulkona oikein tapahtuu. Tämä vastaa että "hulluilta on ruoka loppu". Pian väki hyökkää, ja Plisskenille tulee kiire paeta rakennuksesta. Kadulla hän törmää taksikuski Cabbieen, joka ottaa Snaken kyytiin ja viskaa molotovin cocktailin hyökkääjien niskaan. Hyväntuulinen Cabbie jutustelee Snakelle ja soittelee autossaan kaseteilta Big Band -musiikkia. Samassa Snake jo uhkaa Cabbieta aseella, ja niin tämä paljastaa, että presidenttiä pitää vankina Duke (Isaac Hayes), "New Yorkin herttua ja numero ykkönen", rikollistyranni joka hallitsee Manhattania. Cabbie vie Snaken herttuan leivissä työskentelevien Brainin ja Maggien luo (Harry Dean Stanton ja Adrienne Barbeau). Brain majailee vanhassa kirjastossa, jossa hän tuottaa myös polttoainetta. Snakella ja Harold "Brain" Hellmanilla on yhteinen menneisyys: Brain petti Plisskenin joskus Kansas Cityssä. Snake vaatii hyvitystä ja pakottaa Brainin auttamaan presidentin etsinnässä. Hän uhkaa tappaa pariskunnan jos he eivät ole halukkaita yhteistyöhön.
Nelikko lähtee kadulle, ja Cabbie kuulee Duken auton äänen. Pian paikalle lipuu herttuan saattue, ja Cabbie ottaa hatkat. Brain epäilee että rikollispomo tuli tapaamaan häntä: herttua haluaa kartan, johon on merkitty kaupungista ulos johtavan sillan miinoitus. Snake varastaa yhden Duken autoista ja Brain käskee miehen ajaa läpi Broadwayn. Maggie vastustaa ajatusta, ja syy selviää pian: kadunvarsi on täynnä aggressiivista väkeä, jotka mukiloivat autoa minkä kerkiävät. Lopulta kolmikko selviää ratapihalla seisovan junan luo – presidenttiä pidetään yhdessä vaunuista. Brain harhauttaa vartijoita ja sillä välin Snake hiipii presidentin vaunuun. Snake tekee selvää yhdestä vartijasta, mutta ennen kuin hän ehtii eliminoida toisen, tämä ampuu häntä nuoliaseella reiteen. Haavoittunut Snake pyrkii presidentin kanssa pakoon, mutta he jäävät kiinni ja Plissken kolkataan. Kun Snake palaa tajuihinsa, on herttua ulkona rääkkäämässä vankiaan: presidentti on kahlittu seinään jota kohti Duke ampuu ja pakottaa presidentin toistelemaan "Olet New Yorkin herttua, numero ykkönen!" Kun Duke taas ampuu, laukaus avaa presidentin salkun, ja herttuan kätyri, kaakattavasti naurava Romero, käy tutkimassa sen sisältöä. Tämä löytää C-kasetin ja pistää sen taskuunsa. Duke komentaa Brainin hakemaan hänelle 69. kadun sillan kartan. Herttua ei kuuntele, kun Brain vakuuttaa, että Plisskeniä tarvitaan vielä, eikä presidentti voi auttaa heitä ulos saarelta, sillä aika loppuu kesken.
Poliisin ilmavalvonta on huomannut, että saarella on jotakin tekeillä, sillä kaduilla ei ole minkäänlaista liikehdintää. Seuraavana aamuna sen sijaan keskuspuisto Central Parkissa on porukka, joka viittoo poliisihelikopteria laskeutumaan. Näin poliisipäällikö Haukin haltuun päätyy presidentin salkku, jonka sisällä on vaade: "69. kadun silta huomenna klo 12. Ei temppuja, tai hän kuolee". Salkussa on myös jotain Snakelle kuuluvaa, ja kun aikaa on enää alle pari tuntia, Hauk komentaa kopterit ilmaan. Tällä välin Brain päättelee, että Plisskenin täytyi saapua saarelle WTC-tornitalon katon kautta. Brain ja Maggie löytävät Romeron, joka vartioi presidenttiä muutaman muun kätyrin kanssa. Romerolla on Cabbien lakki päässä, kuulemma vaihdossa saatu. Romero suhtautuu epäillen, kun Brain väittää että hän on Duken asioilla, mutta päästää parivaljakon sisään. Pian Brain puukottaa Romeron hengiltä ja Maggie ampuu vartijat. Brain pyrkii Maggien ja presidentin kanssa WTC:n huipulle ilman Plisskeniä.
Herttua aikoo päästää Plisskenin päiviltä näyttävästi. Niinpä hän heittää Snake Plisskenin kehään taistelemaan hyvin kookkaan vastustajan kanssa. Ennen seuraavaa erää Snake huomaa oman jäljittimensä kehän laidalla päivystävän kätyrin kädessä. Piikkinuijataistelu päättyy yllättäen Snaken voittoon, ja äimistynyt rikollisporukka alkaa hurrata hänen nimeään. Snake käyttää hälyn hyväkseen ja aktivoi jäljittimen kätyrin ranteesta: näin Hauk näkee, että Snake on elossa. Aikaa on jäljellä enää hieman yli puolitoista tuntia. WTC:n huipulla hommat menevät pieleen, kun jengiläiset tiputtavat purjekoneen katolta alas. Kohta myös Snake ilmaantuu katolle, ja saman tien nelikko pakenee huligaaneja. Snake aikoo ottaa pakoa varten Brainin auton mutta ei Brainia mukaansa, koska tämä aikoi petkuttaa häntä jo toistamiseen. Silloin Snake huomaa, että kasetti puuttuu, ja Brain hymyilee että hän kyllä tietää missä se on. Samassa ilmaantuu ongelmia: auto ei käynnisty ja Duken kopla väijyttää heidät. Snake harhauttaa herttuaa, ja WTC:n ulkopuolella Cabbie jo odottaa: viisikko suunnistaa 69. kadun sillalle – ja herttua jahtaa ryhmää. Snake kyselee presidentin kasetin perään, ja se onkin nyt Cabbien autossa, saatu vaihdossa Romerolta. Sillan miinakartta on epäluotettava: taksi ajaa miinaan, auto hajoaa kahtia ja Cabbie kuolee. Jäljelle jäänyt nelikko juokee pakoon. Petollinen miinakartta koituu Brainin kohtaloksi. Maggie ei jatka matkaa vaan jää Brainin ruumiin luo. Hän seisoo paikoillaan ja ampuu kohti herttuan autoa. Maggie ei osu ja jää auton alle. Maggie kuolee, auto vaurioituu, ja herttua juoksee Plisskenin ja presidentin perään.
Snake Plissken pääsee muurille, jossa jo vinssivaijeri odottaa. Snake auttaa presidentin muurille turvaan, eikä aikaa ole enää kuin puolitoista minuuttia. Herttua tavoittaa nyt pakenijat, näkee pelastusvaijerin ja ampuu laukauksia kohti Plisskeniä. Plissken syöksyy suojaan. Pian hän käy herttuan kimppuun ja lyö miestä kuonoon. Plissken pinkaisee muurin juurelle, tarttuu vaijeriin, ja häntä aletaan nostaa ylös. Yllättäen joku pysäyttää vinssin ja muurilta alkaa ankara tulitus: presidentti on tarttunut aseeseen. "Olet ykkönen, Duke!" presidentti karjuu ja ampuu herttuan seulaksi. Vinssi liikkuu jälleen.
Muurin toisella puolella jalkaan haavoittunut Snake rientää lääkärin luo. Väliin tulee Hauk, joka vaatii Snakelta kasetin ensin. Tohtori Cronenberg neutraloi Snaken kaulaan asetetut räjähteet. Snake katsoo ajastinta ja mulkoilee Haukia vihaisesti: aikaa oli jäljellä enää pari sekuntia. Presidenttiä siistitään pitämään puhetta. Mies kiittää Snakea ja sanoo, että tämä voi pyytää mitä haluaa. Plissken sanoo ettei tarvitse kuin hetken presidentin aikaa: "Saimme teidät ulos sieltä. Moni kuoli. Miltä teistä tuntuu?" Presidentti vastaa latteuksilla, ja Snake kävelee pois. Liberty Islandin valvontakeskuksen luona seinään nojailee Hauk, joka houkuttelee Snakea työtarjouksella: "Meistä tulisi hitonmoinen tiimi, Snake", poliisipäällikkö sanoo. Snake mulkaisee miestä. "Nimi on Plissken", hän kuittaa päällikölle: Ennen tehtävää Hauk ei suostunut kutsumaan häntä nimellä Snake.
Kuva siirtyy hetkeksi presidenttiin, joka osallistuu Hartfordin kokoukseen tv-kameroiden välityksellä. Presidentti panee soittimeen kasetin, jolta pitäisi kuulua selostusta ydinfuusiosta rauhan puolesta. Sen sijaan kasetilta lähtee soimaan ”Bandstand Boogie”, kappale jota Cabbie kuunteli taksissa. Kamera siirtyy Snakeen, joka kävellee poispäin. Mies repii presidentin kasetista nauhaa ulos ja heittää kasetin sitten menemään.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.
Rooleissa
Tuotanto
Käsikirjoituksen taustat
Alkujaan Carpenter teki Pako New Yorkista -elokuvan käsikirjoituksen vuonna 1976 presidentti Nixonin Watergate-skandaalin jälkimainingeissa. Ohjaajan mukaan "koko kansakunnan valtasi presidenttiin liittyvä kyynisyys".[1] Carpenter kirjoitti elokuvakäsikirjoituksen, mutta yksikään studio ei halunnut ottaa sitä työn alle. Carpenterin mukaan "se oli kovin väkivaltainen, turhan pelottava ja liian outo". Tilanteen käänsi päälaelleen Carpenterin huiman menestyksen saavuttanut elokuva Halloween. Ohjaaja otti mukaan ystävänsä Nick Castlen hiomaan käsikirjoitusta: tämä teki viimetipan muutoksia ja lisäsi elokuvaan huumoria.[2][3] Castlen keksintöä ovat muun muassa taksikuski Cabbien hahmo ja elokuvan loppu.[4] Vaikutteita Carpenter sai elokuvasta Väkivallan vihollinen (1974), joka oli tuohon aikaan suosittu elokuva, pääosassa Charles Bronson. Carpenter ei samaistunut elokuvan ajatusmaailmaan, mutta hänen mielestään filmi välitti kankaalta "tunteen siitä, että New York on eräänlainen viidakko". "Halusin tehdä tieteiselokuvan, joka noudattelee sitä samaa linjaa."[5]
Pääosan esittäjän valinta ja roolihahmo
Elokuvan rahoituksen taannut AVCO Embassy Pictures olisi halunnut pääosaan joko Charles Bronsonin, Tommy Lee Jonesin tai Chuck Norrisin, kun taas Carpenterin oma valinta oli Kurt Russell. Russell halusi päästä eroon kepeästä imagostaan, joka oli syntynyt rooleista joita hän aiemmin esitti Disneyn komedioissa. Carpenter kieltäytyi valitsemasta Plisskenin rooliin Bronsonia: hänen mielestään Bronson oli liian vanha. Carpenteria huoletti myös se, että kokenut näyttelijä saattaisi haluta vaikuttaa elokuvaan tavalla, joka söisi ohjaajan omaa päätösvaltaa. Russell halusi ehdottomasti tehdä elokuvan, ja oli iloissaan, kun Carpenter tuki häntä. Carpenterin riskinotto myös kannatti.[3][6]
Kuvausten aikaan Kurt Russell kuvaili Plisskenin hahmoa palkkasoturiksi, jonka taistelutyylissä yhdistyvät Bruce Lee, The Exterminator (1980, pääosaa John Eastlandia esittää Robert Ginty) ja Darth Vader – vähäpuheisuus on peräisin Eastwoodilta.[6] Snake Plissken on lihaksikas ja kovakuntoinen. Hänellä on tiukat harmaakuvioiset "kaupunkikamo-housut", musta hihaton paita, mustat sääret peittävät saapikkaat – ja silmälappu toisen silmän peittona. Silmälappu oli Russellin oma idea.[7][8] Näyttelijän mukaan "Snake Plisskenille tärkeintä on se, että hän pysyy seuraavat 60 sekuntia hengissä". Rooliaan varten Russell aloitti tiukan ruokavalion ja kuntokuurin, joilla hän saavutti soukan mutta lihaksikkaan olemuksen. Kurt Russell pidättäytyi roolissaan koko kuvausten ajan, myös ottojen välillä. Tämä oli hänen keinonsa päästä eroon hassusta disneymiehen-imagostaan. Silmälappu oli kuitenkin otettava aina tauoilla pois, sillä sen jatkuva käyttäminen vaikutti voimakkaasti hänen syvyysnäköönsä, johon oleellisesti tarvitaan kaksi silmää eli stereonäkö.[9]
Kuvauspaikat ja kuvaaminen
Elokuvan tapahtumat sijoittuvat New Yorkin Manhattanille, joka on ollut pelkästään vankien asuttama ja täysin oman onnensa nojassa viimeiset lähes kymmenen vuotta. Tämä alkuasetelma edellytti sitä, että Carpenter luo dystooppisen kuvan kaupungista, joka on palanut ja raunioina. Kuvausryhmän onneksi tuotantosuunnittelija Joe Alves ja kuvauspaikkajärjestelijä Barry Bernardi törmäsivät Illinois'in osavaltion kaupunkiin nimeltä East St. Louis. Kaupunki pullistelee korttelikaupalla vanhoja rakennuksia, jotka hädin tuskin selvisivät vuoden 1976 valtaisasta tulipalosta. Kortteleita oli myös sortunut maan tasalle niin että tyhjiä alueita saattoi olla muutamankin korttelin matkalta. Juuri tällainen alue sopi näkymäksi ränstyneestä Manhattanista. Kuvaksia tehtiin yöaikaan viiden kuukauden ajan, kunnes elokuva saatiin kasaan marraskuussa 1980. Teattereihin elokuva saatiin hyvällä menestyksellä heinäkuussa 1981. Enemmistö elokuva-arvostelijoista vaikuttui näkemästään: Manhattan on filmissä pimeä, likainen ja vakuuttavan synkkä. Alves löysi myös sillan, joka sopi esittämään 69. kadun siltaa: Chain of Rocks Bridge. Silta ostettiin valtiolta yhden dollarin hintaan ja myytiin sitten takaisin samalla summalla, kun kuvaukset päättyivät.[3][10] St. Louisin kaupunki sijaitsee Mississippi-joen varrella Missourin osavaltion puolella vastapäätä East St. Louisia. Myös St. Louisista löytyi sopivia kuvauspaikkoja, kuten Fox Theatre ja St. Louis Union Station. Muutamia muitakin kuvauspaikkoja käytettiin, mutta siinä elokuva teki historiaa, että filmiryhmä sai viranomaisilta ensimmäisenä kuvausryhmänä ikinä luvan kuvata Vapaudenpatsaan "kotona" Liberty Islandilla. Kolme kuukautta aiemmin oli tapahtunut pommi-isku, joten lupaa ei ollut helppo saada.[11]
Kun Snake Plissken lähestyy Manhattania purjelentokoneella, nähdään koneen ohjaamossa kolme näyttöä, joilla pyörii sinivihreä kolmiulotteinen viivapiirrosgrafiikka kohteesta. Ruuduilla näkyy laskeutumispaikka World Trade Centerin katolla ja ympäröiviä rakennuksia. 1980-luvun alussa tietokoneanimaatio oli niin kallista, että se oli Carpenterin ulottumattomissa etenkin pienellä budjetilla. Elokuvassa kuitenkin käytettiin New York Cityn pienoismallia jo muutenkin, ja tätä hyödynnettiin nyt uudella tavalla: Rakennusten reunoihin kiinnitettiin heijastavaa teippiä, ja sitten pienoismallia kuvattiin mustavalolampun loisteessa. Tällöin ainoastaan teippi tuli näkyviin, ja näin saatiin aikaan vaikutelma kolmiulotteisesta viivapiirrosgrafiikasta.[11]
Arvioita
Ilta-Sanomien Timo Malmi arvioi, että trilleri juuttuu tavanomaisiin toimintajaksoihin mutta kohenee lopulta ironisiin vetoihin.[12] Video-oppaassa vuodelta 1994 Esko Rautakorpi luonnehtii elokuvaa tyylikkään näköiseksi mutta hieman vaisuksi perusjännäriksi. Hän antaa sille kolme tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[13]
Esiosa
Pako New Yorkista on saamassa esiosan, jonka käsikirjoituksesta vastaavat Neil Cross ja Leigh Whannell ja jonka ohjaa Robert Rodriguez. Elokuvasta tiedetään se, että Plisskenin ei siinä vielä tarvitse käyttää silmälappua ja se, että sen mukaan Plisskenin etunimi on Robert ja sotilasarvo eversti.[14][15][16]
Huomautukset
- ↑ Elokuvan soundtrackin kansivihkosessa Curtis kuitenkin mainitaan sekä alun kertojan että tietokoneen ääneksi. (Helmet: Escape from New York : original film soundtrack : new expanded edition; 2000.) https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1632636
Lähteet
- ↑ Dawson, Dylan: Double Future 1997: 'Escape From New York' vs. 'The Fifth Element' VICE. 9.7.2017. Viitattu 27.10.2024. (englanti)
- ↑ Yakir, Dan (October 4, 1980). "'Escape' Gives Us Liberty". The New York Times.
- ↑ a b c Mikulec, Sven: ‘Escape from New York’: John Carpenter’s Thrilling, Pumped-Up Ride through the Streets of a Dystopian New York City Cinephilia & Beyond. 8.8.2016. Viitattu 27.10.2024. (englanti)
- ↑ Ryan, Desmond (July 14, 1984). "Launch of a giddy fantasy a director reaches for the stars with computer aid". The Philadelphia Inquirer. p. D01.
- ↑ Maronie, Samuel J. (April 1981). "On the Set with Escape from New York". Starlog. No. 45.
- ↑ a b Hogan, Richard (1980). "Kurt Russell Rides a New Wave in Escape Film". Circus.
- ↑ Hall, Jacob: Kurt Russell on the American Tough Guy and His New Cannibal Western Esquire. 25.10.2015. Viitattu 27.10.2024. (englanti)
- ↑ Spitznagel, Eric: Kurt Russell Reveals the Bizarre Injury That Pushed Him Into Acting Full-Time Men's Health. 5.3.2019. Viitattu 27.10.2024. (englanti)
- ↑ Goldberg, Lee (July 1986). "Kurt Russell — Two-Fisted Hero". Starlog. No. 108.
- ↑ Beeler, Michael. "Escape from N.Y.: Filming the Original". Cinefantastique.
- ↑ a b Osborne, Robert (October 24, 1980). "On Location". The Hollywood Reporter.
- ↑ Malmi, Timo: Elokuvat. Ilta-Sanomat, 2010, nro 8.6., s. 42.
- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0
- ↑ Miska, Brad: ‘Escape From New York’ Will Be a Prequel (Exclusive) Bloody Disgusting. 1.12.2016. Viitattu 10.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Goldberg, Matt: ‘Escape from New York’ Remake Lands ‘Upgrade’s Leigh Whannell to Write the Script Collider. 1.2.2019. Viitattu 10.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Vorel, Jim: John Carpenter Has Approved the New Escape From New York Reboot Script Paste Magazine. 5.12.2019. Viitattu 10.9.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
