Opel Ascona on automallisto, joka julkistettiin vuonna 1970. Se sijoittui Opelin mallistossa kooltaan Opel Kadettin ja Opel Rekordin väliin [1]. Asconan coupé-variantti samalla alustalla, vuodesta 1968 jymymenestyksen saavuttaneen Ford Caprin kilpailijaksi tarkoitettu Opel Manta, esiteltiin jo kaksi kuukautta ennen Asconaa.
Opel käytti Ascona-mallinimeä ensi kertaa Sveitsissä kootusta Olympia Rekordin luksusversiosta vuonna 1957, sen seuraajan Rekord P1-mallin luksusversiosta, ja vuoden 1968 Kadett B:n sveitsiläisestä neliovisesta 1700-mallista. Nimi on peräisin Lago Maggiore-järven rannalla sijaitsevasta Ascona-kaupungista/kunnasta.
[2].
Opel Ascona A
Asconan ensimmäinen korimalli tuli myyntiin marraskuussa vuonna 1970 ja sitä myytiin viiden vuoden ajan. Aluksi moottorivaihtoehtona oli vain 1,6-litrainen, 60 ja sittemmin 68 hevosvoimaa tuottava CIH (Cam In Head), mutta jo seuraavan vuoden maaliskuussa tuli markkinoille 90-hevosvoimainen 1.9 S -versio ja saman vuoden heinäkuussa 60-hevosvoimainen 1.2 S, joka oli toteutettu 1.1 -litraisen vanhanaikaisempaa OHV-teknologiaa käyttäen 4 mm suuremmalla sylintereihalkaisijalla, uudella kaasuttimella sekä puristussuhteen nostolla 7,8:sta 9,0:een, joskin se tarkoitti siirtymistä korkeaoktaaniseen Super-polttoainelaatuun. Tämä myös Kadett -mallista tuttu moottori palveli asiakaskuntaa mikä halusi ison Ascona-korin, muttei halunnut maksaa 1,6-litraisen moottorin kalliimpaa hankintahintaa tai käyttökuluja, eikä liioin sen korkeampia vakuutusmaksuja, ajoneuvoveroa, tai polttoaineen kulutusta (Auto Motor Sport, 12/1972, Kleine Brüder, s.78/80). Myös Asconan coupé-versio Manta sai vuodelle 1972 tämän 1,2-litraisen, edullisemman version. Myöhemmin 1,6-litraisen korvasi uusi matalaviritteisempi samankokoinen moottori.
Voimansiirtona Asconassa oli yksinkertainen jäykällä taka-akselilla toteutettu takaveto ja 4-vaihteinen manuaalivaihteisto tai 3-vaihteinen automaatti.
Asconan toinen malli esiteltiin Frankfurtin autonäyttelyssä 1975. Korimalleja oli kaksi, 2-ovinen ja 4-ovinen sedan. Rinnakkaista mallisarjaa oleva Opel Manta oli saatavana 2-ovisina Coupé- ja Hatchback-malleina. Aluksi moottorit olivat samoja kuin A-mallissa, mutta myöhemmin vuonna 1978 1,9-litraisen korvasi 2-litrainen, ja vuonna 1979 1.2 OHV -moottorit korvasi aivan uusi 1,3-litrainen OHC. Lisäksi tuli elektronisella Bosch L-Jetronic -polttoaineenruiskutuksella varustettu 2.0E sekä 2-litrainen dieselmoottori.
B-mallin Asconaa myytiin Britanniassa nimellä Vauxhall Cavalier. Siinä oli Asconasta poikkeava mutta Vauxhallille tyypillinen "droop snoot" -tyyppinen etumaski ja se oli ensimmäinen Vauxhall, jota ei ollut tehty Britanniassa vaan se valmistettiin Belgiassa. Yhdysvalloissa B-mallia ei myyty.
Etelä-Afrikassa myytiin erikoisversiota Asconasta nimellä Chevrolet Chevair, tässä versiossa oli samanlainen keula kuin Opel Mantassa.
B-mallin Asconaa ehdittiin valmistaa yli 1,2 miljoonaa kappaletta, kunnes etuvetoinen C-malli tuli myyntiin vuonna 1982.
Asconan kolmas korimalli on suunniteltu Kadett D:n tyylin mukaan ja siinä on käytetty paljon samanlaisia ratkaisuja. Ascona C oli osa GM:n "J-Car" -projektia. Se oli myös ensimmäinen etuvetoinen Ascona.
Ascona C:stä ei ollut farmariversiota, mutta Britanniassa Vauxhall yhdisti Asconan ja Holden Camiran ja teki niistä Cavalier-farmarin. Ascona-tuotemerkkiä käytettiin aina vuoteen 1989 asti kunnes Opel Vectra A korvasi Asconan.
Moottorivaihtoehdot:
1.3 N - 1297 cc, 60 hp
1.3 S - 1297 cc, 75 hp
1.6 N/E - 1598 cc, hp PS
1.6 SV - 1598 cc, 82 hp
1.6 SH - 1598 cc, 90 hp
1.8 N - 1796 cc, 84 hp
1.8/2.0 NE (Kat)- 1796–1998 cc, 115 hp
1.8E/2.0 NE - 1796–1998 cc, 115 hp
2.0 SEH GT - 1998 cc, 130 hp
1.6 D - 1598 cc, 54 hp
Ascona 400
Opel julkaisi Ascona 400 -mallin homologaatiota varten erikoismallina rallikilpailuihin osallistumisen vuoksi. 400 esiteltiin Frankfurtissa syyskuussa 1979. Mallinumero tulee 400 kappaleen tuotantoerästä, joka vaadittiin ryhmä 4:ään osallistumiseen. Ascona 400 -mallin seuraaja oli Manta 400.[4]