PROFILPELAJAR.COM

Opel Calibra
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Saksa; Suomi
Valmistaja	Opel
Konserni	General Motors
Valmistusvuodet	1989–1997
Muut nimet	Chevrolet Calibra; Holden Calibra; Vauxhall Calibra
Tuotantomäärä	239 118 kpl
Korimalli	3-ovinen coupé
Luokka	S-segmentti
Muotoilija	Erhard Schnell; Wayne Cherry
Edeltäjä	Opel Manta B
Seuraaja	Opel Astra G Coupé
Teknisesti samankaltaisia	Opel Vectra A
Tekniset tiedot
Moottori	R4; V6
Iskutilavuus	2,0–2,5 l
Teho	115–204 hv
Polttoaine	bensiini
Vetotapa	etuveto; neliveto
Vaihteisto	5-vaihteinen manuaali; 6-vaihteinen manuaali; 4-vaihteinen automaatti
Mitat
Massa	1 245–1 375 kg
	Infobox OK

Opel Calibra on Opelin vuosina 1989–1997 valmistama coupé-korinen henkilöauto, joka perustuu tekniikaltaan Opel Vectraan. Se korvasi vuotta aikaisemmin mallistosta poistuneen Mantan. Isossa-Britanniassa autoa myytiin Vauxhallina, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa Holdenina ja Etelä-Amerikassa Chevroletina. Calibran suunnittelivat yhdessä saksalainen Erhard Schnell ja yhdysvaltalainen Wayne Cherry. Mallia valmistettiin Saksan Rüsselsheimissa ja kapasiteettiongelmien vuoksi myös Uudenkaupungin tehtaalla Suomessa. Viimeisten vuosimallien autot tulivat pelkästään Suomesta. Calibraa valmistettiin yhteensä 239 000 kappaletta. Parhaimmillaan, vuonna 1991, autoa myytiin 67 000 kappaletta, jonka jälkeen myyntiluvut kuitenkin kääntyivät laskuun heikentyneen taloustilanteen vuoksi.^[1] Opel Calibrasta valmistettiin lukuisia erikoismalleja, kuten esimerkiksi Calibra DTM, Keke Rosberg Edition ja harvinaisempi Cliff Edition.

Calibran seuraajana voidaan pitää hieman pienempää, vuonna 1999 esiteltyä Opel Astra Coupéa.^[1]

Calibran kokonaisilmanvastuskerroin (0,26) oli pienin sarjavalmisteisessa autossa oleva ilmanvastus aina vuoteen 2000 asti. Suomalaisista kilpakuljettajista Keke Rosberg ajoi DTM-sarjaa Calibralla vuosina 1993–1995 ja JJ Lehto vuosina 1995–1996. Calibran hyvä myynti ja suosio perustuikin osaltaan auton menestykseen ja näkyvyyteen DTM-sarjassa. Tärkeimpänä vahvuutena voidaan pitää urheilullista ulkonäköä yhdistettynä käytännöllisyyteen, josta näkyvänä esimerkkinä oli coupé-mallille hyvät sisätilat sekä kohtalaisen suuri tavaratila.^[1]

Calibrasta valmistettiin sekä etu- että nelivetoisia malleja. Nelivetojärjestelmä perustui viskokytkimeen. Moottorivaihtoehtoina oli aluksi kaksi 2,0-litraista bensiinimoottoria: kahdeksanventtiilinen 115-hevosvoimainen sekä 16-venttiilinen 150-hevosvoimainen. Keväällä 1992 valikoimaa täydennettiin turboahdetulla 2,0 litran moottorilla, jossa oli tehoa 204 hevosvoimaa. Sen voimin Calibra saavutti 245 km/h:n huippunopeuden ja kiihtyi nollasta sataan 6,8 sekunnissa. Vaihteistona oli kuusiportainen Getragin manuaalivaihteisto, jonka välitykset oli säädetty lyhyiksi.^[1]

Syksyllä 1993 esiteltiin myös Calibra V6, jonka voimanlähteenä oli aikaisemmin Vectrassa ja Omegassa käytetty 2,5-litrainen 170 hevosvoimaa tuottava moottori. Alkuvuonna 1994 perusmoottorit (115/150 hv) korvattiin uudella 136-hevosvoimaisella Ecotecilla.^[1]

Calibra koki kasvojenkohotuksen syksyllä 1994. Ulkona näkyvin uudistus oli konepellistä etusäleikköön siirtynyt Opelin logo ja sisällä valkopohjainen mittaristo. Muut muutokset kohdistuivat varusteluun ja uusiin kevytmetallivanteisiin.^[1]

Valmistus Suomessa

General Motorsin ostettua Saab-Scanian loppuvuodesta 1989 kuului kauppaan myös Saab-Valmetin (nyk. Valmet Automotive) tehdas. 15 tammikuuta 1990 Saab-Valmetin toimitusjohtaja Juhani Linnoinen keskusteli General Motorsin talousjohtajan Richard G. Wagone Jr:n kanssa Opel Calibran valmistamisesta Suomessa. Lopullinen kokoonpanosopimus Calibran valmistamisesta Suomessa allekirjoitettiin 8. kesäkuuta 1990 Zürichissa. Investoinnit Calibran rakentamiselle Suomessa olivat 200 miljoonaa markkaa. Kaikki työkalut Calibran valmistukseen tehtiin Suomessa lukuun ottamatta hitsausrobotteja, jotka hankittiin japanilaiselta Fanuc-yritykseltä. Ensimmäinen Suomessa rakennettu yksilö, malliltaan Opel Calibra 2.0 8V, valmistui 25. maaliskuuta 1991. Vuoden 1992 puolella tuli ongelmia, kun Calibran kysyntä hiipui ja General Motors vaati Saab-Valmetin tehdasta alentamaan kokoonpanohintoja reilusti, mihin Saab-Valmet ei suostunut. General Motors oli päättänyt jo vuoden 1992 lopulla, että Calibran valmistus loppuisi Suomessa. Tämä olisi ollut General Motorsille halvin ratkaisu lakkauttaa Suomen tehdas ja siirtää tuotanto Saksaan. Tosin Saab-Valmetista oli nyt tullut itsenäinen, kun se oli lunastanut osakkeet pois Saab Automobilesta (Saab-Scania) keväällä 1992. Täten Saab-Valmetista tuli täysin suomalainen autotehdas. Loppuvuodesta 1992 David Herman lähetti uhkauskirjeen, jossa Saab-Valmet saisi korkeintaan kolmasosan kokoonpanohinnasta ja että tuotanto päättyisi, elleivät suomalaiset hyväksyisivät uutta hintaa. Tämän johdosta Saab-Valmet haastoi General Motorsin ja Opel AG:n oikeuteen sopimuksen rikkomisesta. Saab-Valmetille ei toimitettu ainuttakaan Calibran osaa vuoden 1993 puolella, tämän johdosta lomautettiin yli tuhat ihmistä. Oikeus totesi, että General Motors ja Opel AG olivat rikkoneet sopimusta, ja että Uudenkaupungin tehdas on otettava huomioon samalla tavalla kuin mikä tahansa General Motorsin tehdas. Lääninoikeuden päätöksen mukaan Opel määrättiin välittömästi jatkamaan tuotantoa Suomessa, ja kesäkuussa 1993 Calibran tuotanto alkoikin uudelleen. Lopullisessa oikeudenkäynnissä, joka käytiin 11.–14. tammikuuta 1994 välisenä aikana oikeus päätti, että Calibran tuotannon on jatkuttava Suomessa. Tämän lisäksi oikeus katsoi, että Calibran kokoonpanohinta on se, mitä on sovittu eikä hinnanalennuksia sallita. Uusi sopimus tehtiin 14. tammikuuta 1994, jossa sovittiin, että Suomessa rakennetaan 45 prosenttia kaikista tulevista Calibroista. Lisäksi General Motorsin piti maksaa mittaavat korvaukset Saab-Valmetille menetetystä tuotannosta, oikeudenkäyntikulut korkoineen sekä kertakorvaus osapuolten välisten riitojen lopettamisesta. Pelkät oikeudenkäyntikulut olivat Saab-Valmetille 40 miljoonaa markkaa. Elokuun 1994 jälkeen tehtiin uusi sopimus, jossa kaikki Calibrat tehtäisiin Suomessa. Viimeinen Calibra valmistettiin heinäkuussa 1997. Valmistuksen lopettamisen jälkeen General Motors joutui korvaamaan Valmet Automotivelle työkaluhankinnat, jotka oli hankittu Calibraa varten. Korvaukset niistä olivat yli 100 miljoonaa markkaa.^[2]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f Opel Calibra (1989–1997) Ajovalo.net. Viitattu 10.7.2015.
↑ Linnoinen, Juhani: Katto pois! – 40 vuotta suomalaisessa ajoneuvoteollisuudessa. Turun Sanomat, 2000. ISBN 9519129413

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Opel Calibra Wikimedia Commonsissa

Opelin automallit

Nykyiset henkilöautomallit	Astra Crossland Corsa Grandland Insignia Mokka
Nykyiset pakettiautot	Combo Movano Vivaro
Konseptiautot	Aero GT Opel Antara GTC CD Diesel Rekordwagen Eco Speedster Frogster Frua Diplomat G90 GT 2 Insignia Maxx OPC X-Treme Snowtrekker Trixx
Entiset mallit	Adam Admiral Agila Ampera Ampera-e Antara Arena Ascona Blitz Calais Calibra Campo Captain Cascada Commodore Darracq Diplomat Frontera Gemini GT GT (2007) Kadett Kapitän Karl Laubfrosch Lutzmann Manta Meriva Monterey Monza Olympia Omega Rekord Senator Signum Sintra Speedster Tigra Vectra Zafira