Oksjärvi [2][1] on Päijät-Hämeessä Lahden Nastolassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kymijoen vesistöön.[2][1]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 250 hehtaaria eli 2,5 neliökilometriä. Se on 2,6 kilometriä pitkä ja 1,5 kilometriä leveä. Sillä on suuri järvenselkä, joka on 1,6 kilometriä pitkä. Selvin maamerkki on järven etelärannassa, mista työntyy järvelle 350 metriä pitkä niemi ja sen takana kohoaa Pitkänpohjanmäki lähes 40 metrin korkeuteen. Niemen länsipuolelle jää Pitkäpohjan lahti.[2][1]
Järvessä on kolme saarta, jotka sijaitsevat kaikki järven eteläpuolella. Suurin saari on Isosaari, jonka läntinen osa on nimeltään Vähäsaari. Saaren osia yhdistää matala kannas ja sen eteläosassa sijaitsee pieni luonnonsuojelualue. Saari on 400 metriä pitkä ja 170 metriä leveä. Sen pinta-ala on 4,3 hehtaaria. Saaren kaakkoispuolella sijaitsee Paskosaari, jonka läpimitta on 40 metriä. Kolmas saari sijaitsee Pitkäpohjan matalikolla rannan tuntumassa. Kaikki saaret ovat autiot.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 14,2 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0142 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 5,7 metriä ja suurin syvyys on 14,1 metriä. Syvin kohta sijaitsee järvenselällä Majaniemen ja Kaijankiven puolivälissä. Järven yli kymmenmetrinen syvänne kattaa lähes puolet järven pinta-alasta, se sijaitsee Isosaaren länsipuolella.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 11,3 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 1,3 kilometriä. Sen rannat ovat pääasiassa metsämaata, sillä pohjoispuolella Pärnämäen pellot eivät ylety rantaan asti. Järven rantojen haja-asutus muodostuu seitsemästä taloudesta, joista viisi on maatiloja. Rannoille on rakennettu yli 130 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdystieltä 14085 (kulkee valtatien 4 suuntaisesti) haarautuvalta yhdystieltä 14103 ja 14089.[2][1][5]
Luontoarvoja
Järven vedenlaatua on tutkittu ainakin 1980-luvulta asti. Tulosten perusteella järven tilaa pidetään lievästi rehevöityneenä. Veden näkösyvyys on heikentynyt vuoden 1984 arvosta 3,1 metriä arvoon 1,55 metriä vuonna 2004. Veden sameutuminen liittyy maatalouteen ja muun hajakuormituksen lisääntymiseen. Veden ravinnepitoisuudet vaihtelevat kokonaisfosforin osalta alusvedessä 10–35 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l). Päällysvedessä pitoisuuksien arvot ovat olleet vakaampia ja matalampia. Kokoaistypen pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 400–700 µg/l. Veden lämpötilakerrostuessa alkavat ravinteiden vaikutukset näkyä veden happipitoisuuden alenemisena. Alusvedessä ovat happipitoisuudet toisinaan laskeneet lähelle nollaa, jolloin järven sisäinen kuormitus on käynnistynyt. Tämä selittäisi ravinteiden pitoisuuksien heilahtelut.[4]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Arrajoen valuma-alueella (14.16), jonka Seestanjoen valuma-alueeseen (14.165) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 88,5 metriä mpy.[1][4]
Järvi muodostaa Seestanjoen valuma-alueella oman pienemmän lähialueen, josta se saa vetensä. Siihen on johdettu joitakin pelto ja metsäojia, josta huomattava on länsirantaan laskeva Korvenoja. Se tuo soiden kuivatusvesiä Vierumäeltä, Härkälästä ja Pyhänsyrjänharjun takaa asti. Huomattava oja on myös Kihloja, joka on kokonaan ojitetun Kurensuon laskuoja.[1][4]
Järven laskujoki Oksjoki lähtee kaakkoisrannasta ja se yhtyy 900 metrin päässä Seestaanjokeen eli Luhtaanjokeen sen puolivälissä. Joelle tulee pudotusta 1,9 metriä. Joki laskee Salajärveen, josta vesireitti jatkuu Ruuhijärven, Sylvöjärven kautta Arrajärveen ja Kymijokeen.[1][4]
Lähteet
