Enonvesi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Etelä-Savo
Kunnat	Mäntyharju
Koordinaatit	61°20′53″N, 26°30′26″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue	Rievelin valuma-alue (14.17)
Laskujoki	Kuorekoski Ala-Rääveliin [1]
Järvinumero	14.172.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	81,9 m [1]
Pituus	20,1 km [1]
Leveys	11,4 km [1]
Rantaviiva	177,028 km [2]
Pinta-ala	33,7505 km² [2]
Tilavuus	0,337043 km³ [2]
Keskisyvyys	9,99 m [2]
Suurin syvyys	54,41 m [2]
Valuma-alue	337,38 km² [3]
Saaria	78 [2]
Enonvesi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Enonvesi^[1], tai toisinaan myös Ylä-Rääveli^[2], on pääasiassa Etelä-Savossa Mäntyharjun ja Pertunmaan sekä Päijät-Hämeessä Heinolan kuntien alueilla Kuortin ja Enonlahden lähellä sijaitseva järvi.^[1][2]

Enonvettä kutsutaan myös nimellä Ylä-Rääveli tai Ylä-Rieveli. Järven nimet ovat samalla sen järvenosien nimiä, mikä saattaa hämmentää sivullisia. Enonveden sijasta voidaan paikallisesti käyttää nimenä pelkkää etuosaa Eno.^[4]

Järven pinta-ala on 3 375 hehtaaria eli 33,8 neliökilometriä, se on 20,1 kilometriä pitkä ja 11,4 kilometriä leveä. Mainitut mitat eivät kuitenkaan anna järvestä todenmukaista kuvaa, sillä se on paikoin varsin kapea. Järvellä on kaksi erilaista järvenosaa. Suurin järvenselkä sijaitsee etelässä ja tätä järvenosaa kutsutaan nimellä Enonvedeksi. Se yhtyy Pirtinsalmen kautta pohjoisessa sijaitsevaan Ylä-Rääveliin, joka on sokkeloinen järvenosa. Järvessä on kaikkiaan 78 saarta, joiden yhteispinta-ala on 356 hehtaaria eli noin 9,6 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista 22 on yli hehtaarin suuruisia, 43 yli aarin ja loput 13 ovat alle aarin kokoisia. Suurin saari on Pirtinsalmessa sijaitseva Hirsniemi, joka on kilometrin pitkä, 400 metriä leveä ja pinta-alaltaan noin 25 hehtaaria suuri saari. Sen erottaa mantereesta Kutulahti ja Keitaansalmi. Saari on noin 30 metriä korkea ja autio. Pirtinsalmessa sijaitsee vielä Särkisaari.^[1][2]

Ylä-Rieveli on pääasissa Pertunmaalla sijaitseva järven osa. Sen länsiosa on muodostunut 10 kilometriä pitkään kalliomurrokseen, joka alkaa Ylä-Rievelin järvenselältä, laajenee keskellä Anteruksenseläksi ja päättyy lännessä Keskisen laajentumaan. Keskisestä työntyy kohti lounasta monihaarainen lahti. Anteruksenselältä lähtee kaakkoon kaksi kilometriä pitkä Karjolahti. Järven länsiosan pohjoispuoli kuuluu Pertunmaalle, eteläosa Mäntyharjulle ja sen lounaispää Heinolaan. Ylä-Räävelin järvenselkä on kolme kilometriä pitkä ja kilometrin leveä. Järvenselän pohjoispuolella on saaristo, jonka suuria saaria ovat Kuhasaari, Kumpunen, Honkanen, Haapanen, Aittosaari, Vasikkasaari ja Mustonen, sekä Höltänselän länsipuolella vielä Vuohisaari, Kurittu, Matinsaari eli Pujo sekä Pirttisaari. Haapasen eteläpuolelta työntyy kaakkoon kaksi kilometriä pitkä Haaralahti ja saaresta itään päin vielä yli kolme kilometriä pitkä kapeneva lahti, jonka päässä on kaakkoon työntyvä Karisalmen ja Hohkasensalmen kapeikko ja sen päässä pieni Hahkasenlahti.^[1][5]

Enonveden järvenselkä on 4,5 kilometriä pitkä ja 3,7 kilometriä leveä, koska sen kokoa kaventavat pitkä niemet ja sen reunoilla sijaitsevat pienet saaret. Etelärannasta työntyy esille 1,5 kilometriä pitkä Häränniemi, pohjoisrannasta 1,7 kilometrinen Hansikkaanniemi ja itärannasta Suuruspäännimi, Mamunniemi ja Koivuniemi. Enon reunoilla sijaitsevat pienet Matunsaari, Kuusisaari ja Eräsaari sekä keskellä Hämeensaaret. Enon kokonaispituus on 6,7 kilometriä ja leveys 4,8 kilometriä.^[1][2]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 337,04 miljoonaa kuutiometriä eli 0,33704 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 10,0 metriä ja suurin syvyys on 54,4 metriä. Syvin kohta sijaitsee Ylä-Räävelissä pienen Täilahden edustalla ja metrin verran matalampaa on toisaalla Haapasen saaren eteläpuolella. Mainitut syvänteet sijaitsevat Ylä-Räävelin itä-länsi-suuntaisessa kalliomurroksessa, joka muodostaa Ylä-Räävelin eteläosan. Murroksessa on edellisten syvänteiden lisäksi sarja muitakin syvänteitä: Voronvuoren kohdalla (32 metriä), Ruunamäen kohdalla (39 metriä), Nuutinsaaren länsipuolella (yli 35 metriä), Anteruksenselällä (41 metriä), Mustikkalahden ja Apajalahden kohdilla (44 ja 40 metriä), Tuoksuniemen kohdalla (yli 30 metriä ja 42 metriä) sekä Satulasaarten itäpuolella (45 metriä). Enonselällä on järvenpohjan muodot vaihtelevia ja sen syvin kohta on 26 metriä syvä Hansikkaanniemen lounaispuolella. Höltänselän itäpuolella sijaitsee saarten välissä kapea syvänne, jossa on 24 ja 25 metriä syvää.^[1][2]

Järven rantaviivan pituus on 177 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 49,8 kilometriä. Rannat ja saaret ovat Ylä-Räävelissä kallioisia ja jyrkkärinteisiä, ja Enonvedellä rannat ovat alavia ja loivapiirteisiä. Rannat ovat pääasiassa metsämaata ja esimerkiksi Ylä-Räävelissä on erämaareitin tuntua. Ranta-asutusta ja haja-asutusta on joka puolella, mutta sitä on keskittynyt Ylä-Räävelissä Kuortin, Anetun ja Koirakiven seuduille, Keskisissä Paason seudulle ja Enonvedellä Enonlahteen. Valtatie 5 kulkee Kuortin ja samalla Ylä-Räävelin vierestä, yhdystie 15076 Koirakiven ja Enonlahden kautta etelään Ahvenistolle. Sieltä haarautuu yhdystie 15020 luoteeseen Kousanjärvelle ja Kousaan. Paasosta lähtee yhdystie 15019 kohti etelää ja siitä haarautuu tie Kesiön ja Kousan suuntiin. Rannoilla oleviin vapaa-ajan asunnoille ja muuhun asutukseen haarautuu näiltä teiltä omat tiet.^[1][2][6]

Ylä-Rievelin kalliot ovat pääasiassa kiillegneissiä ja kiilleliusketta ja järven pohjoisosan rannat muodostuvat näistä kivilajeista. Alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Enonvesi on kirkasvetinen järvi, joka ravinnepitoisuuksien osalta sijoittuu karujen järvien luokkaan. Happiongelmia ei ole järvessä havaittu. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi mahtuu luokkaan erinomainen. Järven linnustoon kuuluvat esimerkiksi kuikka, laulujoutsen ja selkälokki.^[7][8]

Ylä-Rievelin pohjoisrannoilla sijaitsee Natura 2000 -ohjelmaan kuuluva Anetun (26 hehtaaria, FI0500130) luonnonsuojelualue. Alue on sirpaleinen ja se muodostuu kahdesta metsäalueesta Kuortissa ja Anetun pohjoispuolella sekä kolmesta alueesta Ylä-Räävelin Höltänselän saaresta (Vuohisaari, Koivusaari ja Pirttisaari). Metsäalueet ovat uhanalaisen lajin suojelualueita ja ne kasvavat koivua ja sekapuustoa. Alueet ovat kokonaisuudessaan valtion omistuksessa ja Metsähallituksen hallinnassa. Metsäalueella elää esimerkiksi harmaapäätikka.^[9]

Enonveden Mantunsaaren eteläosassa on pieni mutta elinvoimainen ja tiheä metsälehmusesiintymä, jonka pinta-ala on pari hehtaaria. Se sai suojelupäätöksen vuonna 2006. Järven itärannassa on niemien välisiä rantasoita, kuten Enonrannansuo ja Suuruspäänsuo. Se on tyypiltään isovarpuräme, ja sen pinta-ala on 22 hehtaaria.^[8]

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Rievelin valuma-alueella (14.17), jonka Ylä-Rievelin–Enonveden alueeseen (14.172) järvi kuuluu. Järven valuma-alueen pinta-ala on 337 neliökilometriä ja vedenpinnan korkeus on 81,9 metriä mpy.^[1][3][4]

Järvi kokoaa ympäristöstään neljän pienemmän valuma-alueen vedet sekä lähialueensa (14.172) pikkujärvien laskuojat itselleensä. Näin ajateltuna se on valuma-alueensa pääjärvi, jonka laskee vedet eteenpäin Kuorekosken kautta Ala-Rieveliin, joka kuuluu Ala-Rievelin alueeseen (14.171). Siellä vesireitti jatkaa eteenpäin, kun Ala-Rääveli laskee Sulkavankoskessa Konniveden Sulkavanlahteen. Konnivesi on Kymijoen pääuoman eräs järvi. Järvellä on vielä toinenkin laskusuunta. Enonjoki lähtee Enonrannasta ja se laskee Lintulanlampeen ^[10], joka kuuluu Nurmaanjärven valuma-alueella (14.915) Mäntyharjun reitin valuma-alueeseen (14.9). Tämä reitti yhtyy Kymijoen pääuomaan Pyhäjärven Lintukymissä. Enonvesi on siten bifurkaatiojärvi, jolla on kaksi lasku-uomaa, Kuorekoski ja Enonjoki.^[1][4]

Enon eteläpäähän laskee Vehkojoki, joka on Vehkajoen valuma-alueen (14.177) laskuoja ja joka tuo esimerkiksi Vähä Vehkajärven (78 ha) ja Vehkajärven (246 ha) vesiä. Kuortin läpi virtaava Pinnunjoki on Virman (74 ha) ja samalla Pitkäjärven–Virman valuma-alueen (14.176) laskujoki. Kolmas valuma-alue on Seppälänjoen valuma-alue (14.175), johon kuuluu pitkä Koskio (249 ha), jonka laskee Seppälänjokena Ylä-Räävelin Keskiseen. Neljäs valuma-alue Karjolammen–Kousanjärven valuma-alue (14.178) tulee etelästä. Sen lasku-uoma on Karjolammesta virtaava salmi. Valuma-alueen suuria järviä ovat esimerkiksi Kousanjärvi (172 ha) ja Linnajärvi (90 ha).^[1][4]

Enonveden omaan Rievelin–Enonveden alueeseen (14.172) kuuluu 58 yli hehtaarin suuruista järveä tai lampea. Ylä-Räävelin pohjoisrantaan laskevat esimerkiksi Avijärvi (13 ha) ja Kaijanlampi (7 ha), jotka ovat alueen suurimmat järvet. Höltänselän taakse Myllyselkään laskee näitäkin suurempi Iso Palojärvi (66 ha). Ylä-Räävelin kapean järveosan pohjoispuolella sijaitsevat vielä Kuhalampi (15 ha), Saunalampi (7 ha) ja Rajalampi (2 ha). Se eteläpuolisella kallioalueelta Ylä-Räävelin Anteruksenselkään laskevat muun muassa Hattulampi (4 ha), Mustlampi (2 ha), Päijänne (4 ha), Keltalampi (3 ha), Kalliolampi (3 ha), Humalalampi (3 ha) ja Kortelampi (2 ha). Keskisen eteläpäähän Hannuksenlahteen laskee joukko järviä Myllyojaa myöten. Näitä ovat ainakin Alimmainen Palajärvi (11 ha), Ylimmäinen Palajärvi (13 ha), Pukanlampi (6 ha), Kukkajärvi (19 ha), Paistjärvi (10 ha), Mielasjärvi (28 ha) ja Salmijärvi (13 ha). Samaan lahteen laskee erikseen Nuhjakka (64 ha).^[1][2]

Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 järven pohjoisosan karttanimi oli ”Revelisjö” ja eteläosan ”Enonselkä” tai myös ”Enonvesi”. Kartturi oli piirtänyt nykyisen Hirsniemen saaren aitona niemenä. Järven vedenpinta oli 1800-luvulla ainakin joskus nykyistä matalammalla, koska nykyisellä saarella oli niemen nimi. Haahkasenlahdella oli poikkeava nimi ”Pohjalaks” eli Pohjanlahti.^[11][12]

Vuoden 1969 peruskartoissa oli järven lähiympäristössä nykyistä enemmän viljelytoimintaa. Tämä käy ilmi kartoista Keskisen ympäristössä, Anetun seudulla ja Kousanjärven alueella, mutta sitä on tullut myös lisää, kuten on käynnyt Enon kaakkoisrannoilla. Merkittävin ero vanhaan on rantojen lisääntynyt rakentaminen ja tieverkoston lisääntyminen.^{[10][13][14][15][16][17][18][19]}

• Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista

• Enonkylät ry, kyläyhdistys
• Mäntyharjun Enonvesi, kalastus.com