Muhjärvi on Kymenlaaksossa Kouvolan Anjalankoskella, Muhniemen ja Ahvion välissä sijaitseva järvi. Muhjärvi kuuluu Natura 2000 -ohjelmassa lintujensuojelualueisiin. Järvi rajautuu kaakossa Kotkan kaupungin rajaan ulottuen käytännössä osittain Kotkan puolelle, sillä kunnanraja kulkee järven itäosan läpi virtaavaa Kymijoen Hirvikoskenhaaraa pitkin.[1][2]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 252 hehtaaria eli 2,5 neliökilometriä, se on 2,7 kilometriä pitkä ja 1,4 kilometriä leveä. Se sijaitsee Kymijoen eteläosan varrella niin, että joki sivuaa järviallasta sen kaakkoispäässä. Järven ympäristö on alavaa peltomaata, jota katkaisee Wredebyn Kokkokallion metsäsaareke ja eteläpuolen metsämaat. Se on muodostaan soikio, jonka ainoa erityispiirre on eteläinen leveä Rautamullanlahti. Järven erottaa Kymijoesta 500 metriä pitkä Särkänniemi, jonka eteen jää yli 200 metriä leveä salmi joen vedelle. Salmen syvyys on noin yksi metri.[1][2][5][6]
Järvessä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 5,14 miljoonaa kuutiometriä eli 0,00514 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 2,0 metriä ja suurin syvyys on 5,1 metriä. Syvin kohta sijaitsee järvialtaan keskellä. Järven rantaviivan pituus on 7,8 kilometriä ja sen rannat ovat pääasiassa rantaluhtaa ja pensaikkoa. Toisinaan pellot ulottuvat rantaveteen asti, mutta metsäiset rannat tuovat autiuteen vaihtelua. Järven ympäristön haja-asutusalue muodostuu kymmenestä maatilasta, Wredebyn kartanosta ja kymmenestä vapaa-ajan asunnosta järven rannoilta. Harva asutus muodostavat Kyläahon, Rauhamaan, Riitamaan ja Kahrinmäen kulmakunnat. Järvelle tulee teitä pohjoisessa kulkevalta seututieltä 354 ja lännen yhdystieltä 3562. Kartanon pellolla sijaitsee lentokenttä. Kouvolan ja Kotkan välinen kuntaraja seuraa Kymijoen keskilinjaa ulottue järven salmelle asti.[1][2]
Luontoarvoja
Järvi on otettu mukaan Natura 2000 -hankkeeseen (FI0401003) nimenomaan lintujensuojelun vuoksi. Järvi kiinnostaa lintuja erityisesti muuttoaikoina tarjoamalla linnuille hyvän levähdysalueen. Erityisesti Kymijoen ja järven koilliseen jäävä kannas on kahlaajien suosima alue ja järvenselkä vesilintujen lempialuetta. Muuna aikana sen rannoilla kasvaa kapeita ruovikkokasvustoja ja matalan veden aikana paljastuvat rantojen liejuvyöhykkeet. Järveä ympäröi lehtipuiden ja pienten pensastojen vyöhyke ja se on suurelta osin viljelyalueiden ympäröimä.[3][7]
Muhjärven vesi on humuksen takia ruskean väristä ja sameaa, jonka vuoksi näkösyvyys on aina alle metrin. Se lämpiää keväällä nopeasti. Viereisen Kymijoen vesi on puolestaan suhteellisen kirkasta (näkyvyys 2–3 m) ja aina viileää. Järveen kertyy ravinteita pääasiassa valuma-alueen pelloilta ja veden fosforipitoisuudet ovat suomalaisittain korkeita. Korkeiden ravinnepitoisuuksien takia leväkukinnot ovat kesäisin yleisiä ja veden happipitoisuudet ovat heikot järven syvimmissä osissa. Muhjärveen on istutettu siikaa, kuhaa ja toutainta. Järveä on hoitokalastettu vuodesta 1999 alkaen.[8][9]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Kymijoen alaosan alueella (14.11), jonka Kymijoen suuhaarojen alueeseen (14.111) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 20,6 metriä mpy. Siihen on johdettu useita metsäojia, jotka tulevat järveen leveän peltoalueen läpi. Riitamaan läpi virtaa pelto-oja, jonka valuma-alueelle jäävät myös ojitetut Sydämaa ja Pöllösuo. Toinen Riitamaan oja Riivarinoja tuo vetensä Pekonsuon pelloilta ja ojitetulta Ruokkisuolta. Järven pohjoispäähän laskee Muhniemen peltojen ojat Veikanojaa myöten. Muhjärven lasku-uoma muodostuu salmesta, jonka kautta vaihtuu pääosa järven kautta kulkevasta vedestä.[1][8]
Historiaa
Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 on järven yhteys Kymijokeen nykyistä paljon laajempi. Wredebyn kartano sijaitsee järven rannan tuntumassa yksin, mutta kauempana on vielä lisäksi Muhuniemen kylän taloja saman peltoaukean reunalla. Järven länsi- ja pohjoispuoli on merkitty Kymijoen tulvaniityiksi, joita on todennäköisesti laidunnettu. Ne on myöhemmin raivattu peltomaaksi, jolloin Muhuniemen kylä on siirtynyt luoteeseen päin. Anjalasta kulki länteen päin postitie, ja kartanolle asti tuli tältä tieltä oma tie Muhniemen kylän läpi.[10]
Vuoden 1967 peruskartassa ei Särkänniemeä vielä näy, mutta sen tulevalla paikalla kasvoi ruohikkoa, koska se oli matala. Tulvat pitivät edelleen rantoja kosteina, joten kartanon rannat pengerrettiin peltomaan lisäämiseksi. Tämä näkyy vuoden 1980 kartassa, missä suojapener ulottuu 800 metrin matkalle järven kaakkoisrantaa ja sitten se muodostaa nykyisen Särkänniemen. Lentokenttä on ollut ruohopohjaisena olemassa kaikissa peruskartoissa.[11][12][13]
Katso myös
Lähteet
