Oker-Blomin vanhemmat olivat liikemies Edgar Alexander Oker-Blom ja Zea Margit Bergroth. Hänen puolisonsa vuodesta 1944 oli Constance Victorine Nordenswan.[2] Vaimon lisäksi perheeseen kuuluu kolme lasta, Christian, Maximilian ja Teodora, jotka kaikki ovat seuranneet isäänsä akateemisiin ammatteihin. Christian Oker-Blom toimi professorina Jyväskylän yliopistossa. Lääkäreitä on ollut Oker-Blomin aatelissuvussa enemmänkin; Nils Oker-Blom oli Lääkäriliiton ensimmäisen puheenjohtajan, Max Oker-Blomin pojanpoika.
Oker-Blom tuli ylioppilaaksi 1937 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1947, tohtoriksi hän väitteli seuraavana vuonna.[2] Hän toimi vuodesta 1957 Helsingin yliopiston virologianprofessorina ja oli myös lääketieteellisen tiedekunnandekaani. Helsingin yliopiston rehtorina Oker-Blom toimi 1978–1983 ja kanslerina 1983–1988.[2] Arkkiatrin arvon hän sai vuonna 1992. Oker-Blom oli taiteellisesti lahjakas, hän teki harrastuksena muun muassa pronssisia muistomitaleita.[3] Myös Wilhelm Wahlforssin patsas Wärtsilän pääkonttorissa on Oker-Blomin veistämä.
Oker-Blom toimi Nylands Nationininspehtorina vuosina 1961–1968, minkä jälkeen hänet nimitettiin Nylands Nationin kunniajäseneksi.
Oker-Blom kuoli yllättäen vakavaan sairauteen vuonna 1995.[3]
Lähteet
↑Korppi-Tommola, Aura: ”Oker-Blom, Nils (1919–1995)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 319–320. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7Teoksen verkkoversio.
↑ abcEllonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 508–509. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
↑ abLehtinen, Jukka – Laine, Helena: Vuosikirja 1996, s. 19. (Toimittanut Leena Hybinette-Bergknut) Malmö: Bertmarks Förlag, 1995. ISBN 951-35-5845-2
Aiheesta muualla
Oker-Blom, Nils hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
