Simon Svenonis Kexlerus (29. joulukuuta 1602 – 22. maaliskuuta 1669) oli ruotsalaissyntyinen suomalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä. Kexlerus oli Turun akatemian ensimmäinen matematiikan professori.[1]
Elämäkerta
Kexlerus syntyi ruotsissa Kexlen kylässä Edsbergin pitäjässä. Hänen isänsä oli talonpoika Sven Kexlen.[2] Kexlerusista tuli ylioppilas Uppsalassa ja filosofian maisteri vuonna 1631 (tai 1632). Tämän jälkeen hän oleskeli Saksassa ja Alankomaissa muutaman vuoden. Hän palasi Ruotsiin vuonna 1634 ja toimi vuoden Strängnäsin lukion matematiikan opettajana.[2] Uppsalan yliopistossa hän työskenteli filosofisen tiedekunnassa apulaisena 1636–1640.
Matematiikan professorin ura Turussa
Turun akatemian perustamisen jälkeen vuonna 1640 hän sai sieltä matematiikan professuurin, jota hän hoiti kuolemaansa saakka. Matematiikan professuurin sisältyi tuolloin myös tähtitiede. Kexleruksen, kuten myös hänen seuraajiensakin, edustaman tietämyksen ja opetuksen taso oli melko alhainen. Kexlerus näki muun muassa paljon vaivaa puolustaakseen ptolemaiolaista maailmankuvaa kopernikaanista vastaan.[1] Turun akatemian rehtorina hän oli kolmesti vuosina 1644–1645, 1655–1656 ja 1666–1667. Filosofisen tiedekunnan promoottori hän oli vuosina 1643 ja 1661.[2]
Kexlerus julkaisi uransa aikana lähes 40 väitöskirjaa. Pääasiallisesti ne olivat aritmetiikan, geometrian, trigonometrian ja tähtitieteen oppikirjoja.[2] Lisäksi hän laati almanakkoja vuosiksi 1650 ja 1654[3].
Perhe
Kexlerus solmi avioliiton vuonna 1641 Ingeborg Elisabet Gerzliniuksen kanssa. Heille syntyi useita lapsia, joista Anders-poika toimi Inkerissä pappina ja tytär Margareta oli Kemiön rovasti Anders Pryssin puoliso.[2]
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
