Kaasalainen toimi Maalaisliiton järjestösihteerinä vuosina 1945–1951 ja ajoi voimakkaasti silloista eduskunnan puhemiestä Urho Kekkostatasavallan presidentiksivuoden 1950 vaalissa. Tästä huolimatta Kaasalaisen ja Kekkosen välit eivät koskaan muodostuneet läheisiksi. Johannes Virolaisen mukaan miesten välit kylmenivät koko sen ajan, jonka Kaasalainen oli mukana politiikassa, ja katkesivat kokonaan vuoden 1970 eduskuntavaalien aikoihin. Virolaisen mukaan välirikko johtui siitä, että Kaasalainen oli vaalien alla arvostellut presidentin poikaa kansanedustaja Matti Kekkosta, joka oli lähes ainoana keskustalaisena kansanedustajana vaalikauden 1966–1970 aikana kannattanut vapaata aborttia, jumalanpilkan poistamista rikoslaista ja keskioluen vapauttamista.selvennä Ennen nimitystään Karjalaisen hallituksen maatalousministeriksi Kaasalainen toimi vuoden 1970 vaalien jälkeen eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä.[4]
Nestori Kaasalaisen veli oli Väinö Kaasalainen.[5][6] Johannes Virolainen arvelee Kekkosen vastenmielisyyden Nestori Kaasalaista kohtaan johtuneen osaltaan myös siitä, että Väinö Kaasalainen oli Maalaisliiton entisen puheenjohtajan Viljami Kalliokosken hyvä ystävä, ja Väinö Kaasalainen valittiin Kalliokosken tukemana Maalaisliiton puoluesihteeriksi samalla kun Kekkonen hyökkäsi voimakkaasti Kalliokoskea vastaan.[4]
↑Kaasalainen, Taina: Suomen vanhin ministeri: Nestori Kaasalainen 1915–2016. Helsingin Sanomat, 3.4.2016, s. C 30. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.4.2016.
↑Uola, Mikko: ”Kaasalainen, Nestori (1915–2016)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 661. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2Teoksen verkkoversio.
↑ abJohannes Virolainen: Polun varrelta, s. 249–252. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12763-2.