Vuonna 2007 kunnassa oli 9,16 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Ludvikantaajaväkinen yhdyskunta perustettiin Ludvikan maalaiskuntaan vuonna 1901. Vuonna 1915 se erotettiin Ludvikan kauppalaksi, joka muutettiin kaupungiksi jo vuonna 1919. Jäljelle jääneeseen Ludvikan maalaiskuntaan ja Norrbärken maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1918 uusi taajaväkinen yhdyskunta, Marnäs. Se liitettiin Ludvikan kaupunkiin vuonna 1925. Tämän jälkeen aluejako pysyi pitkään samana, eikä se muuttunut vuoden 1952 kuntauudistuksessakaan. Ludvikan maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuonna 1963. Nykyinen Ludvikan kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä kaupunki sekä Grangärden ja Säfsnäsin maalaiskunnat.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Ludvikan kaupungin vaakuna. Myös kaikilla kolmella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
950
3,6
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
1 747
6,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
19 606
74,4
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 756 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 148 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 439 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 51 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 17,9 %
18–64-vuotiaat: 57,8 %
65 vuotta täyttäneet: 24,2 %
Elinkeinot
Ludvikan Fredriksbergissä toimi vuosina 1888–1972 sellu- ja paperitehdas, jota edelsi rautaruukki[13].
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
1,1
1,5
jalostus
40,8
37,9
palvelut
57,6
60,1
tuntematon
0,5
0,6
Työpaikkoja ja työllisiä
12 169
11 363
työpaikkaomavaraisuus
107,1
Taajamat
Kunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,1 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 083 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Ludvikan taajamassa on 14 498 asukasta, ja se kuuluu pieniltä osin myös Smedjebackenin kuntaan.[18] Persbon taajaman nimenä on joskus ollut myös Övre Persbo.[19]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Tuna-Hästberg kuuluu osin myös Borlängen kuntaan.[21]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Ludvikan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[23]
Ludvika stad (25 valtuutettua)
Grangärde-Säfsnäs (20 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ludvikan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[26]
Ludvika
Gränge-Säfsnäs
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Ludvika kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
