Kunnan maapinta-ala on 947,95 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 10 933 henkeä (31.12.2021).[2]
Kunnan suurin työnantaja on teräsyhtiö Ovako. Smedjebackenissa on asunut metsäsuomalaisia.
Vuonna 2007 kunnassa oli 23,41 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuonna 1895 Norrbärken maalaiskuntaan perustettiin Smedjebackenin taajaväkinen yhdyskunta. Se erotettiin vuonna 1918 Smedjebackeninkauppalaksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Malingsbon maalaiskunta liitettiin Söderbärken maalaiskuntaan. Smedjebackenin kauppalaan ja Norrbärken maalaiskuntaan uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1967 Norrbärken maalaiskunta liitettiin kauppalaan. Kauppala muutettiin vuonna 1971 Smedjebackenin kunnaksi. Vuonna 1974 Smedjebackenin kuntaan liitettiin vielä Söderbärken kunta.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Smedjebackenin kauppalan vaakuna. Myös Norrbärken ja Söderbärken maalaiskunnilla oli omat vaakunat.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
335
3,1
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
792
7,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
8 508
78,9
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 455 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 4,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 689 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 5,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 476 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 58 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 17,7 %
18–64-vuotiaat: 58,0 %
65 vuotta täyttäneet: 24,3 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
3,5
2,4
jalostus
40,0
40,0
palvelut
55,6
56,9
tuntematon
1,0
0,8
Työpaikkoja ja työllisiä
3 341
4 833
työpaikkaomavaraisuus
69,1
Taajamat
Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 68,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 420 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Ludvikan taajamassa on 14 498 asukasta, ja se kuuluu pääosin Ludvikan kuntaan.[17]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Smedjebackenin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
Norrbärke
Söderbärke
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Smedjebackens kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
