Vuonna 2007 kunnassa oli 7,63 km² peltoa,[7] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[8] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut muutoksia alueella. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Älvdalenin, Särnan ja Idren maalaiskunnat yhdistettiin nykyiseksi Älvdalenin kunnaksi.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Älvdalenin maalaiskunnan vaakuna. Myös Idren ja Särnan maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
33
0,5
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
348
4,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
6 135
87,2
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 36 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 55 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 166 370 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 96 000 kruunua.[14]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]
0–17-vuotiaat: 18,5 %
18–64-vuotiaat: 56,6 %
65 vuotta täyttäneet: 24,9 %
Älvdalenin kieli
Kartta Taalainmaan kielialueista. Älvdalska kuuluu tummansiniseen Ovansiljanmål-alueeseen yhdessä samankaltaisten naapurikunnissa puhuttavien kielten tai murteiden kanssa. Kunnan pohjoisosassa Idressä ja siitä pohjoiseen puhutaan eteläsaamea.
Kunnan alueella puhutaan harvinaista älvdalenin kieltä, älvdalskaa. Kieli muistuttaa fääriä ja islantia eikä ruotsin osaaja ymmärrä sitä. Kieli on säilynyt osaksi siitä syystä, että alue on ollut eristyksissä vaikeiden kulkuyhteyksien päässä. Nykyään kielen puhujia on noin 2 500.
Tutkijat ovat löytäneet Älvdalenissa myös merkkejä riimukirjaimien käytöstä aina 1900-luvun alkuun saakka. Muualta Skandinaviasta riimujen käyttö on kadonnut paljon aikaisemmin.[5]
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
6,9
6,9
jalostus
22,2
25,4
palvelut
69,8
66,6
tuntematon
1,1
1,0
Työpaikkoja ja työllisiä
2 996
3 263
työpaikkaomavaraisuus
91,8
Taajamat
Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 69,8 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 175 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[20]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Älvdalenin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]
Älvdalen
Idre-Särna
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Älvdalens kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
