Kunnassa on 700 yritystä, joista pääosa on pieniä. Peruskouluja on useita, lukioita on yksi. Muita kunnallisia palveluita on ainakin terveyskeskus ja kirjasto. Rättvikin luonto tarjoaa ajanviettomahdollisuuksia, kuten uintipaikkoja ja kävelyreittejä. Nähtävänä on muun muassa kirkkoja, kotiseutumuseoita ja taidenäyttely.
Vuonna 2007 kunnassa oli 23,60 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Nykyisen Rättvikin kunta vastaa vuoden 1863 Rättvikin ja Oren käräjäkuntaa, johon kuuluivat Oren ja Rättvikin pitäjät sekä Bodan kappeli. Ore ja Rättvik muodostivat kumpikin oma maalaiskuntansa. Boda erotettiin Rättvikistä omaksi maalaiskunnakseen vuonna 1875. Rättvikintaajaväkinen yhdyskunta perustettiin vuonna 1910. Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut muutoksia alueella. Kuntablokkiuudistuksen 1962–1977 alkuvaiheessa Boda liittyi vapaaehtoisesti Rättvikin jo vuonna 1963. Rättvikin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuonna 1966. Valtiopäivät päätti vuonna 1969 viedä kuntauudistuksen päätökseen pakkoliitoksilla. Ore liitettiin Rättvikiin vuonna 1974, jolloin kunta sai nykyiset rajansa.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Rättvikin maalaiskunnan vaakuna. Myös Bodan ja Oren maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
73
0,7
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
483
4,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
9 570
88,9
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 98 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 75 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 167 643 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 147 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 16,9 %
18–64-vuotiaat: 54,4 %
65 vuotta täyttäneet: 28,7 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
4,2
4,0
jalostus
23,3
24,8
palvelut
66,8
67,4
tuntematon
5,7
3,9
Työpaikkoja ja työllisiä
3 933
4 766
työpaikkaomavaraisuus
82,5
Taajamat
Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 68,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 448 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Rättvikin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
Rättvik
Boda
Ore
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Rättviks kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
