Hauras valtio tarkoittaa valtiota, joka ei kykene ylläpitämään kunnolla hallintoaan eikä luomaan vastavuoroisia suhteita kansalaisyhteiskuntaan. Hauras valtio on myös erittäin altis levottomuuksille ja konflikteille ja sillä on huono kyky vastata luonnonkatastrofeihin ja talouskriiseihin.[1]
Maailman konflikteista valtaosa sijoittuu hauraiden valtioiden alueille. Konfliktin syttyessä hauraat valtiot harvoin pystyvät estämään eri aseellisten ryhmittymien muodostumisen, saati tarjoamaan nopeaa ratkaisua kriisiin.[2] Hauraista valtioista on alettu kiinnostua vasta viime vuosina, sillä ne aiheuttavat humanitäärisiä ongelmia ja lisäksi on huomattu että niiden alueella ääriliikkeet ja terroristijärjestöt ovat vahvistumassa.[3]
Hauraiden valtioiden indeksi (Fragile States Index)
Hauraiden valtioiden määrittämiseksi on kehitetty niin sanottu hauraiden valtioiden indeksi (engl. Fragile States Index, aiemmalta nimeltään Failed States Index) eli FSI-luku. Se muodostuu kahdestatoista valtiollisesta tekijästä, joiden uskotaan aiheuttavan yhteiskunnallista liikehdintää. Kukin osatekijä kerryttää kokonaispistemäärää enintään 10:llä, jolloin suurin mahdollinen indeksin arvo on 120. Pieni indeksiluku kuvaa vakaita oloja ja korkea indeksi erittäin epävakaita oloja. FSI-luvun arvo vaihteli vuonna 2015 Suomen 17,8:sta (hyvin kestävästi vakaa valtio) Etelä-Sudanin 114,5:iin (erittäin korkean hälytystilan valtio).[4]
FSI-lukua on kritisoitu laajalti. Yksityisen yhdysvaltalaisen rahaston (the Fund for Peace) hallitsemana mittarina se korostaa länsimaisia arvoja, on läpinäkymätön ja toimii viiveellä korostaen jo ennestään tunnettuja tosiasioita. Eräs ongelma on, ettei mittari huomioi valtioiden eri osien välisiä eroja. Vaikka mittaria pidetään hyödyllisenä, esimerkiksi indeksin osatekijöiden ja koko haurauden käsitteen määrittelyä pidetään puutteellisena. Mittarin avulla ei pystytty ennakoimaan esimerkiksi Arabikevättä tai Ukrainan kriisiä.[1][5]
Hauraisiin tilanteisiin pohjautuva maalista
Hauraita valtioita luokitellaan myös muuten kuin FSI-mittariluvun perusteella. Varsin laajasti tunnustettu on OECD:n hauraiden tilanteiden (engl. Fragile situations) määritelmän mukainen maalistaus. Tämän määritelmän mukaisissa maissa asui vuonna 2015 noin 1,2 miljardia ihmistä. Köyhyys keskittyy ja yhteiskunnan kehittyminen estyy erityisesti haurassa ja konfliktinalaisissa valtioissa.[6]
OECD:n määritelmän mukaisten hauraiden tilanteiden maiden listalle päästäkseen valtion harmonisoidun CPIA-luokituksen (engl. Country Policy and Institutional Assessment) tulee olla korkeintaan 3,2 tai siellä tulee olla ollut YK:n tai alueellisten rauhanturvaajien tai rauhanrakentamisen operaatiivinen hanketoimintaa edeltävän kolmen vuoden aikana. Harmonisointi pohjautuu Maailmanpankin sekä Afrikan tai Aasian kehityspankin CPIA-luokituksen keskiarvoon. Maalistaa päivitetään vuosittain. Esimerkiksi budjettivuoden 2016 maalistan pienimmät harmonisoidut CPIA-indeksiluvut saivat Somalia (1,1), Eritrea (2,1), Etelä-Sudan (2,1), Keski-Afrikan tasavalta (2,4), Zimbabwe (2,4) ja Sudan (2,5). Joillekin hauraiden tilanteiden maalistan valtioille (Bosnia ja Hertsegovina, Irak, Libanon, Libya ja Syyria; Palestiinan Länsiranta ja Gaza) ei CPIA-luokitusta ei oltu määritetty.[7]
Vuoden 2016 hauraiden tilanteiden maalista näyttää seuraavalta:[7]
Valtio
|
Harmonisoitu
CPIA-indeksi
2016
|
Rauhanturvaamis- tai
rauhanrakentamis-
operaatio
|
 Somalia |
1,1 |
x
|
 Eritrea |
2,1 |
|
 Etelä-Sudan |
2,1 |
x
|
 Keski-Afrikan tasavalta |
2,4 |
x
|
 Zimbabwe |
2,4 |
|
 Sudan |
2,5 |
x
|
 Guinea-Bissau |
2,6 |
|
 Komorit |
2,6 |
|
 Afganistan |
2,7 |
x
|
 Marshallinsaaret |
2,8 |
|
 Mikronesia |
2,8 |
|
 Haiti |
2,9 |
x
|
 Tuvalu |
2,9 |
|
 Jemen |
3,0 |
|
 Kiribati |
3,0 |
|
 Tšad |
3,0 |
|
 Kongon demokraattinen tasavalta |
3,1 |
x
|
 Myanmar |
3,1 |
|
 Salomoninsaaret |
3,1 |
|
 Togo |
3,1 |
|
 Gambia |
3,2 |
|
 Itä-Timor |
3,2 |
x
|
 Madagaskar |
3,2 |
|
 Burundi |
3,3 |
x
|
 Liberia |
3,3 |
x
|
 Sierra Leone |
3,3 |
x
|
 Norsunluurannikko |
3,4 |
x
|
 Mali |
3,5 |
x
|
 Kosovo |
3,6 |
x
|
 Bosnia ja Hertsegovina |
ei määr. |
x
|
 Irak |
ei määr. |
x
|
 Libanon |
ei määr. |
x
|
 Libya |
ei määr. |
x
|
 Syyria |
ei määr. |
x
|
 Gaza ja Länsiranta |
ei määr. |
x
|
New Deal
Vuonna 2011 sovittiin kansainvälisesti hauraita maita koskevista kehitysyhteistyön tavoittaista. Tämä sopimus New Deal for Engagement in Fragile States (New Deal) kuvaa se toimenpiteet ja periaatteet, joilla hauraiksi luokiteltujen valtioiden uskotaan pystyvän kehittymään lisääntyvässä määrin pois yhteiskunnallisesta epävakaudesta. Sopimuksella on vaikutusta esimerkiksi Suomen kehitysavun kohdistamiseen.[8]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Leena Kotilainen: Hauraan valtion käsite ei ole yksiselitteinen 13.10.2014. politiikasta.fi. Arkistoitu 25.9.2015. Viitattu 4.9.2015.
- ↑ Huono hallinto altistaa konflikteille global.finland: Ulkoasiainministeriö. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 4.9.2015.
- ↑ Ei unohdeta hauraita valtioita Kehityslehti. Viitattu 4.9.2015.
- ↑ Fragile States Index 2015 The Fund for Peace. Arkistoitu 8.10.2016. Viitattu 4.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Lionel Beehner & Joseph Young: Is ranking failed or fragile states a futile business? 14.7.2014, washingtonpost.com, viitattu 23.9.2015, (englanniksi)
- ↑ Fragility, Conflict and Violence. Overview Maailmanpankki, worldbank.org. Viitattu 23.9.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Harmonized List of Fragile Situations FY16 (pdf) Maailmanpankki, worldbank.org. Viitattu 23.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö hauraissa valtioissa – toimintaohje kehitysyhteistyön toimeenpanon vahvistamiseen (Arkistoitu – Internet Archive), 1.4.2014, Ulkoasiainministeriö, formin.finland.fi, viitattu 23.9.2015, (suomeksi)
Aiheesta muualla
,_Flag_of_Syria_(1980%E2%80%932024).svg){kind=small}
