Englantilais-venäläinen ajokoira
Avaintiedot
Alkuperämaa	Venäjä
Määrä	Suomessa rekisteröity 298[1]
Rodun syntyaika	1730-luku
Alkuperäinen käyttö	jäniksen, ketun ja mäyrän metsästys
Nykyinen käyttö	ajokoira
Muita nimityksiä	anglo-russkaja gontšaja, Anglo-Russian Hound, kirjava venäjänajokoira, vene laiguline hagijas
FCI-luokitus	ei FCI-rotu SKL: ryhmä 6 Ajavat ja jäljestävät koirat alaryhmä 1.1 Suuret ajavat koirat #905[1]
Ulkonäkö
Säkäkorkeus	uros 58–68 cm, narttu 55–65 cm
Infobox OK

Englantilais-venäläinen ajokoira (ven. англо-русская гончая, anglo-russkaja gontšaja), joka tunnettiin aiemmin nimellä kirjava venäjänajokoira (ven. русская пегая гончая, russkaja pegaja gontšaja), on englanninkettukoiran ja venäläisten ajokoirien risteymärotu.

Englantilais-venäläinen ajokoira on luonteeltaan hyvin tasapainoinen. Se on todella kova ja intohimoinen metsästyskoira. Se on nopea, jälkitarkka ja kestävä koira, ja lisäksi se on värinsä ansiosta helppo nähdä maastossa. Voimakas ja sointuva haukku kuuluu myös tämän ajokoiran hyviin ominaisuuksiin.

Englanninkettukoiria vietiin 1730-luvulla Venäjälle, missä ne sekoittuivat paikallisiin ajokoiriin. Tuloksena oli englantilais-venäläinen ajokoira, ja vuonna 1951 rotu sai nykyisen nimensä.

• Eestinajokoira

• Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, PDF)