Käyttöjärjestelmä on alkujaan suunnattu pelkästään web-sovelluksien käyttöön joita voidaan asentaa Chrome Web Storesta ja käyttöliittymänä on toiminut oletuksena Google Chrome -selain. Vuonna 2012 käyttöjärjestelmään on tullut Aura-niminen ikkunointijärjestelmä ja käyttöliittymä.[5][6] Lisäksi on tullut mahdollisuus suorittaa Android-sovelluksia suoraan Chrome OS:ssä.[7] Google on myös tehnyt muutoksia, joiden myötä käyttöjärjestelmä ja verkkoselain eivät ole sidoksissa yhteen. Aiemmin Chrome OS:n käyttöliittymä perustui selaimeen, mutta Lacros-päivitys jakaa sen kahdeksi: ash-chrome (käyttöjärjestelmän käyttöliittymä) ja lacros-chrome (verkkoselain).[8][9]
Käyttöjärjestelmään on lisätty integraatiota Android-käyttöjärjestelmää käyttävien puhelimien kanssa, jolloin Chromebook-kannettavaa käyttämällä voi lukea ja vastata tekstiviesteihin, tarkistaa akun varaus ja signaalin vahvuus sekä kytkeä langattoman yhteyden päälle ja paikantaa puhelimen.[10]
Marraskuussa 2009 Google julkaisi Chrome OS -käyttöjärjestelmään perustuvan Chromium OS:n lähdekoodin. Chromium OS on avoimen lähdekoodin projekti ja Chrome OS on OEM-valmistajille tarkoitettu versio, jonka laitevalmistajat toimittavat Chromebookin mukana loppukäyttäjille.[11]
Ensimmäiset Chrome -käyttöjärjestelmällä varustetut koneet tulivat myyntiin Yhdysvalloissa kesällä 2011.[12]
Vuonna 2020 IDC:n mukaan Chrome OS ohitti macOS:n toiseksi suosituimpana työpöytäkäytössä olevana käyttöjärjestelmänä.[13]
Vuonna 2022 Google julkaisi Chrome OS Flex -version, jonka kuluttajat voivat ladata ja asentaa itse vanhoille henkilökohtaisille tietokoneille, jotka eivät enää kykene uusimpien macOS- ja Windows-versioiden suorittamiseen.[14]
Tietojen tallennus
Yhtenä Chrome OS:n kantavana ajatuksena on ollut, että tiedostoja ei ole tarpeen tallentaa paikallisesti, minkä vuoksi sitä käyttävissä tietokoneissa on vähän massamuistia. Chrome OS tukee kuitenkin muistikortteja (Secure Digital).[15] Jokainen Chromebook on oikeutettu käyttämään 15 gigatavun pilvitallennustilaa ilmaiseksi.[16][17]
Päivitysmalli
Käyttöjärjestelmä käyttää jatkuvan päivityksen mallia, jossa käyttöjärjestelmän päivitykset saapuvat muutaman viikon välein.[18] Pienempiä päivityksiä tulee useammin (2–3 viikon välein) ja suuremmat harvemmin (6 viikon välein).[18]
Laitteiden valmistajat eivät voi muokata käyttöjärjestelmää, joten laitteiden välillä ei ole eroa käytetyssä ohjelmistossa toisin kuin Androidissa.[18]
Vakaan version lisäksi käyttäjät voivat halutessaan käyttää noin viikoittain päivittyvää beta-versiota tai useasti viikon aikana päivittyvää kehittäjäversiota.[18]
Google julkaisee päivityksiä vähintään kuusi ja puoli vuotta laitteiston ensituesta alkaen.[18] Google pitää yllä tietokantaa laitteiden elinkaarelle.[18][19]
Päivitysprosessi
Chrome OS käyttää Androidin tapaan A/B-osiointimallia, jossa päivitykset asennetaan toiselle osiolle toisen ollessa käytössä. Uudelleen käynnistyksen yhteydessä järjestelmä ottaa käyttöön uudemman, ja vikatilanteen sattuessa järjestelmä palaa edelliseen.[20]
Sovellukset
Google työskentelee Steamin tuomiseen Chrome OS -alustalle.[21] Steamin Linux-versio on jo mahdollista käyttää käyttöjärjestelmän Crostini-kerroksen avulla.[21] Maaliskuussa 2022 Google julkisti muodollisesti Steamin tulon Chrome OS:lle aluksi tehokkaammille Chromebook-malleille.[22] Googlen ratkaisu käyttää "Borealis"-nimistä Arch Linuxiin perustuvaa virtuaalikonetta, joka käyttää paravirtualisointia läpivientiin (virtio).[23][24]
Kehitys
Chrome OS:n kehitys pyrkii välttämään Androidin kehityksessä todetut ongelmat ja pyrkii saamaan muutoksensa päälinjan Linux-ytimeen.[25]
Käyttöjärjestelmästä käytettiin koodinimeä Google OS.[26] Käyttöjärjestelmä perustui aiemmin Ubuntuun, josta se on siirtynyt Gentoo Linuxiin.[26]
Vuodesta 2013 lähtien kolmannen osapuolen skripteillä on voitu ottaa Ubuntu käyttöön Chrome OS -laitteessa chroot-tekniikalla.[27] Vuonna 2018 ilmoitettiin virallisesta tuesta Linux-sovelluksille Chrome OS:ssä Debian-virtuaalikoneen avulla.[28]
Käyttöjärjestelmässä on ollut oletuksena X.OrgX Window System -toteutus, mutta Google on työskennellyt tämän korvaamiseksi Direct Rendering Manager- ja OpenGL ES- pohjaisen ratkaisun avulla.[29] Sommelier-niminen ratkaisu käynnistää XWayland-palvelimen, joka muuttaa X-protokollan Wayland-protokollalle.[30] Chrome OS:n Wayland-palvelin on nimeltään exo.[24]
Suositeltu tapa tulostaa käyttää CUPS:ia, aiemmin tuettu Google Cloud Print on merkitty vanhentuneeksi tammikuussa 2021.[31]
Crostini on KVM-pohjainen virtuaalikoneympäristö, joka tukee säiliöintiä.[32]Virtuaalikoneiden ja isäntäkäyttöjärjestelmän välillä käytetään 9P-protokollaa tiedostojen siirtoon.[32]
Chrome Shell "crosh" on käyttöjärjestelmässä oleva komentotulkki, jonka lisäksi kehittäjämoodissa on pääsy muihin komentotulkkeihin "shell"-komennolla.[33][34]
Vuonna 2020 Chrome OS oli toiseksi suosituin käyttöjärjestelmä työpöytäkäytössä IDC:n ilmoittamana.[38] Käyttöjärjestelmän osuus oli 10,8 %, kun Windowsilla oli 80,5 % osuus ja macOS:llä 7,5 % osuus.[38] Määrä perustuu myytävissä tietokoneissa (kannettavat, pöytäkoneet ja työasemat) mukana olevaan käyttöjärjestelmään.[39]
Vuonna 2021 verkkosivustojen kävijämäärien mukaan Chrome OS:n osuus työpöytäkäytössä oli 2,6 % StatCounterin ilmoittamana[40] StatCounter käyttää seurantaan osallistuvien verkkosivustojen kävijämääriä tuloksissa selainten ilmoittamien tietojen mukaan.[41]
.svg){kind=logo}
