Apollo 11 oli ensimmäinen Kuun kamaralle laskeutunut miehitetty avaruuslento. Lento oli samalla Apollo-ohjelman viides miehitetty avaruuslento ja ohjelman kolmas lento Kuun kiertoradalle. Apollo 11 toteutti presidentti Kennedyn asettamat tavoitteet viedä ihminen vieraan taivaankappaleen pinnalle ennen vuotta 1970 ja voittaa toinen supervalta Neuvostoliittoavaruuskilvassa, ja aloittaa paikan päällä tapahtuva Kuun tieteellinen tutkimus.
Varsinaista kuulentoa oli valmisteltu aikaisemmilla Apollo-lennoilla; Apollo 11 oli Apollo-ohjelman viides miehitetty lento. Aikaisemmista miehitetyistä Apollo-lennoista kaksi oli käynyt Kuun lähellä. Apollo 8 kävi ensimmäisenä miehitettynä aluksena Kuun kiertoradalla, ja Apollo 10 -lennolla testattiin kuualusta Kuun kiertoradalla matalimmillaan 15 kilometrin päässä Kuun pinnasta.
Kohti Kuuta
Apollo 11:n laukaisu Cape Canaveralista onnistui hyvin. Saturn V -kantoraketin kaksi ensimmäistä vaihetta (S-IC ja S-II) putosivat tehtävänsä täytettyään mereen. Kolmas rakettivaihe S-IVB paloi hetken aikaa ja nosti astronautit aluksineen Maan kiertoradalle. Kolmas rakettivaihe, kuualus ja komento-/huoltoalus kiersivät Maata. Kuualus oli suojassa komento-/huoltoaluksen ja kolmannen rakettivaiheen välisessä kartiossa. Sitten kolmas rakettivaihe kiihdytti aluksen kohti Kuuta. Tämän jälkeen komento- ja huoltomoduuli irtautui kolmannesta vaiheesta, kääntyi ympäri ja telakoi kuumoduulin itseensä. Näin kolmannen rakettivaiheen ja Kuuhun matkaavan aluksen tiet erosivat.
Nousu- ja laskuosasta koostuva hämähäkkimäinen kuualus, kuumoduuli, oli nimeltään Eagle (”Kotka”).
Kuun kiertoradalla
Kuun takana alus jarrutti kiertoradalle, joka oli hieman yli 100 km:n korkeudessa Kuun pinnasta ja suurin piirtein Kuun päiväntasaajan tasossa.
Laskeutumispaikaksi oli valittu Kuun päiväntasaajan lähellä sijaitseva Rauhallisuuden meri, joka on melko tasainen basaltista koostuva alue. Muutamaa tuntia ennen laskeutumista varsinainen kuumoduuli Eagle irtaantui Michael Collinsin ohjaamasta komentoaluksesta Columbiasta. Alus lensi aluksi vaakasuorasti 1 500 m/s Kuun yllä. Alkoi pehmeä jarrutus kohti Kuun pintaa. Alus liukui loivasti Kuun pinnan yllä ja vajosi hitaasti alaspäin. Armstrong ilmoitti: "Kotkalla on siivet"[2]. Irtaantumisen jälkeen ilmeni ongelmia, kun telakointitutka oli päällä. Aluksen tietokone hälytti virheestä, ja Armstrong kytki telakointitutkan pois toiminnasta[3]. Kolmen tunnin kuluttua Columbiasta irtautumisen jälkeen kuualus Eagle oli viidentoista kilometrin korkeudessa. Silloin Armstrong huomasi, että Kuun kraatterit lipuivat näkyviin kaksi sekuntia laskettua aiemmin[4][5]. Armstrong totesi: "Menee vähän pitkäksi". Tällöin alus oli laskeutumassa aiotusta paikasta kolme kilometriä sivuun. Kahdentoista kilometrin korkeudessa Armstrong käänsi aluksen niin, että laskeutumistutka sai kaiun Kuun pinnasta[6].
Laskeutuminen
Video
Neil Armstrong ja Buzz Aldrin laskutuvat Kuuhun 20. heinäkuuta 1969. Yhdistelmä videokuvaa ja muuta havainnollistavaa tietoa.
Teknisesti laskeutuminen tapahtui aluksen nopeuden pienentämisellä nollaan sekä pysty-, pituus- että sivusuunnassa Kuun pinnan lähellä. Laskeutumista ohjasi tietokone, joka nykymittapuun mukaan oli hidas ja kömpelö. Kun laskeutuminen eteni, Aldrin huomasi, että alusta ohjaava tietokone alkoi näyttää eri korkeuslukemia kuin tutkan suoraan astronauteille antamat lukemat. Tutka ilmoitti kuualuksen olevan 880 metriä tietokoneen laskelmia alempana. Tämäkin merkitsi, että kuualus oli ajautunut pois kurssistaan. Aldrin yritti syöttää tietokoneeseen käsin tutkan antaman korkeuslukeman. Tietokone oli ylikuormittunut ja välkytti keltaisella ennakkoharjoituksista tuntematonta virhekoodia ”1202”[4]. Houstonissa keskusteltiin tilanteesta, mutta lennonohjaaja Steve Bales antoi silti, aina kun kone hälytti virheestä, luvan jatkaa laskeutumista.
Jälkikäteen on todettu, että ohjelmisto ilmoitti laitteistoon liittyvästä viasta, mutta ohjelmisto kompensoi tilanteen.[7] Astronauttien tarkistuslista oli virheellinen, josta johtuen tutkalaitteiston kytkin oli väärässä tilassa.[7]
Noin 2 kilometrin korkeudessa alus käännettiin pystyyn jalakset kohti Kuun pintaa[5]. Tietokone näytti virhekoodia 1202 silloin tällöin 3–4 minuutin ajan. Tämän jälkeen näytölle ilmestyi toinen tuntematon koodi: ”1201”. Noin 1 500 metrin korkeudessa alus putosi 30 metriä sekunnissa. Armstrong kokeili käsiohjausta, mutta antoi tietokoneen jatkaa. 1 000 metrissä alus putosi yhä kovalla vauhdilla, 21 m/s. Hälytysten loppuessa kuualus oli 300 metrin korkeudessa. Armstrong huomasi, että tietokone ohjasi alusta kohti kiviä täynnä olevaa jalkapallokentän kokoista kraatteria[4][5]. Armstrong totesi: "Melko kivikkoinen alue!"[8]. Armstrong jätti kesken seuraavan lauseensa: "Aion siirtyä..." [käsiohjaukseen][8]. Armstrongin oli pakko siirtyä käsiohjaukseen, ja lentää lohkareiden yli pitäen aluksen samalla korkeudella. Tämä kulutti vähäisiä polttoainevaroja. Aldrin luki korkeusarvoja. 106 metrin korkeudessa oli polttoainetta jäljellä vain 8 prosenttia. 60 metrin korkeudessa Armstrong huomasi, että hänen valitsemansa laskeutumispaikka oli väärä: Kaikkialla oli kiviä ja kuoppia. Alusta uhkasi murskautuminen Kuun pintaan tai laskeutuminen liian epätasaiseen kohtaan, jossa alus voisi kaatua.
Lennonjohto oli huolissaan aluksen leijuessa pitkään Kuun pinnan yllä ja kuluttaessa viimeisiä rippeitä laskeutumiseen varatusta polttoaineesta. Lennonjohto ei kuullut aluksesta muutamaan minuuttiin mitään, kun Armstrong etsi laskeutumispaikkaa. 30 metrin korkeudessa oli polttoainetta enää 90 sekunnin ajoon, mistä ilmoittava varoitusvalo syttyi. Tällöin Armstrong huomasi 60 × 60 metrin kokoisen tasaisen alueen, joka sopi laskeutumiseen.
20 metrin korkeudessa Aldrin näki Kuun pinnalla kuualuksen varjon, joka kasvoi hitaasti. Lennonjohto ilmoitti, että polttoainetta olisi 60 sekunnin lentoa varten. Armstrong seisautti hitaasti aluksen liikkeen eteenpäin. Aldrin ilmoitti aluksen ajautuvan hieman oikealle. Laskeutumisen onnistuminen vaati myös sivuttaisliikkeen pysäyttämistä. Alus liikkui vielä hieman sivulle, kun se oli 6 metrin korkeudessa. Polttoainetta oli jäljellä 30 sekunnin lentoa varten. Aluksen moottorit puhalsivat nyt Kuun pintaan nostaen melkoisesti pölyä, mikä haittasi huomattavasti näkyvyyttä, ja Armstrong ohjasi laskeutumista lähes sokkona. Jonkin laskutelineistä riippuvista 1,73 metriä pitkistä mitta-antureista osuessa Kuuhun Aldrin ilmoitti: "Kosketusvalo".[9] Armstrong sanoi kytkevänsä laskeutumismoottorin ohjauksen pois päältä: "Selvä. Moottori pysähtynyt. Komento – pois. Moottorin varaus – pois. Neljä–kolmetoista sisään."[10]
Armstrong sammutti kuumoduulin moottorin vasta hyvin alhaalla tai mahdollisesti laskeutumisen jo tapahduttua. Armstrong ja Aldrin ovat kuvailleet laskeutumista pehmeäksi ja lähinnä paikalleen asettumiseksi, missä oli vaikeata huomata tarkkaa laskeutumishetkeä. Heidän ensimmäiset sanansa Kuusta olivat teknistä ammattikieltä.[11] Pian laskeutumisen jälkeen Armstrong ilmoitti lennonjohdolle: "Houston, täällä Rauhallisuuden meren tukikohta, Kotka on laskeutunut" (engl."Houston, Tranquility Base here. The Eagle has landed.")
Tasaisen laskeutumispaikan löytäminen oli tärkeää. Yli 12 asteen kulmaan laskeutuminen olisi ollut vaarallista, sillä turvallinen lähtö paluumatkalle edellytti, että alus olisi lähes täysin pystyssä. Kuualus laskeutui 4 asteen kulmaan ja upposi muutaman tuuman Kuun pintaan. Kuumoduulin laskeutumisosaan jäi polttoainetta jäljelle alle 20 sekunnin ajoa varten.[4][12] Armstrongin syke oli laskeutumisen aikana 160.[3]
Armstrong on todennut olleensa hämmästynyt laskeutumisen jälkeen sammuttaessaan rakettimoottorin ja nähdessään, miten tomuhiukkaset lensivät säteittäisesti moottorin alta kaikkialle horisonttiin ja hävisivät välittömästi, aivan kuin moottori olisi ollut viikon sammutettuna.[13] Hän kuvaili ympärillä näkyvää maisemaa, jossa oli erilaisia harmaan sävyjä riippuen tarkastelukulmasta Aurinkoon nähden. Kraatterien reunat olivat jopa 7–8 metriä korkeita. Monia 2–20 metrin läpimittaisia kraattereita oli näkyvillä. Pienimmät kraatterit olivat jopa vain muutaman sentin läpimittaisia. Lisäksi näkyi noin metrisiä kulmikkaita kivenlohkareita.
Neil Armstrong kuualuksen vieressä.Apollo 11:n astronautti Edwin Aldrin Kuussa tieteellisen laitteen vieressä. Taustalla kuumoduuliEagle.
Astronautit saivat valvontakeskukselta luvan kävellä Kuun pinnalla, kun oli todettu kuualuksen olevan paluuseen sopivassa kunnossa. Astronautit halusivat kävellä Kuussa ennen suunniteltua lepojaksoa. Kuumoduulin paineen hitaan laskemisen takia kesti suhteellisen kauan ennen kuin he saivat avattua kuumoduulin luukun.[14]
Armstrong tuli ulos kuumoduulista käsiensä ja polviensa varassa jalat edellä laskeutumistikkaille Aldrinin antaessa hänelle ohjeita. Laskeutumistikkaat olivat kuumoduulin varjon puolella. Kulkiessaan tikkaita pitkin kuumoduulista alas Armstrong vapautti moduulin kyljestä MESAn (Modular Equipment Stowage Assembly), joka aktivoi TV-kameran. Tikkaiden alimmalta puolalta hän hyppäsi tikkaista kaksin käsin kiinni pitäen ensin kuumoduulin laskeutumisjalaksen päälle ja siitä takaisin tikkaille, kokeillakseen takaisin pääsyä. Tämä osoittautui suhteellisen helpoksi ja vaati vain kevyen ponnistuksen. Seisoessaan laskeutumistelineen päällä Armstrong tarkasteli jalasten painautumista ja Kuun pinnan rakennetta. Telineet olivat painuneet muutamia tuumia pintaan ja Kuun pintarakenne näytti hyvin hienojakoiselta, lähes puuterimaiselta. Tämän jälkeen hän tunnusteli Kuun pintaa saappaansa kärjellä ja sitten pitäen oikealla kädellään kiinni tikkaista astui vasemmalla jalallaan Kuun pinnalle, pitäen oikeaa jalkaansa kuumoduulin laskeutumisjalaksen päällä.[15]
Astuessaan Kuun pinnalle 21. heinäkuuta1969 kello 2.56.15 UTC (4.56.15 Suomen aikaa[a]) Armstrong lausui historialliset sanansa:
»Tämä on pieni askel ihmiselle, jättiläisharppaus ihmiskunnalle. (engl.That's one small step for (a) man, one giant leap for mankind.)»
Armstrong otti kuukävelynsä alkuvaiheessa muutamia näytteitä Kuusta siltä varalta, että paluu jouduttaisiin tekemään nopeasti. Noin 15 minuutin kuluttua Aldrin laskeutui ulos kuualuksesta Armstrongin antaessa hänelle ohjeita ja kuvatessa tapahtumaa Hasselblad-kameralla. Myös Aldrin harjoitteli laskeutumisjalan päälle hyppäämisen jälkeen ponnistusta takaisin tikkaiden alimmalle askelmalle ennen hyppäämistään Kuun pinnalle. Hän oli Kuun pinnalla vajaat 20 minuuttia Armstrongin jälkeen.
Astronautit pysyttelivät lähellä kuualusta, josta Armstrong kävi enimmillään 110 metrin päässä. Astronautit ottivat kiviä ja kuupölyä näytteiksi. He huomasivat, että Kuussa saattoi liikkua hyppimällä, koska Kuun painovoima on paljon pienempi kuin Maan. Armstrong huomasi Kuussa liikkumisen helpommaksi kuin simulaattorissa, vaikka selkäreppu siirsikin painopistettä hieman taakse. Hän painoi Kuun pienessä painovoimassa vain 255 N, joka vastaa maassa 26 kg massaa [4]. Hän pani merkille myös saappaillaan potkimansa tomun erikoisen lentoradan ja sen, että siitä ei jäänyt minkäänlaista pölypilveä leijumaan.[13] Kuupöly oli liukasta, ja käveleminen oli suunniteltava muutamia askeleita eteenpäin. Kypärä lämpeni hieman auringonvalossa, ja piti välttää suoraan Aurinkoon katsomista.
Armstrong ja Aldrin asensivat kuunjäristyksiä mittaavan seismometrin ja laserheijastimen sisältävän EASEP-paketin Kuun pinnalle samoin kuin Yhdysvaltain lipun, jonka suoristivat vaakasuoralla tangolla. Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin puhelu välitettiin Kuuhun, ja TV-katselijat pääsivät seuraamaan suorassa lähetyksessä hänen kuulentäjille pitämäänsä historiallista, maailmanrauhaa ja ihmiskunnan yhtenäisyyttä korostavaa puhetta.
Sillä aikaa kun Armstrong ja Aldrin olivat Kuun pinnalla, kolmas astronautti Michael Collins kiersi Columbia-komentoaluksella Kuuta ja muun muassa otti kuvia Kuun pinnasta. Hän yritti myös paikallistaa kaukoputkella kuumoduulin aina ollessaan kiertoradalla laskeutumisalueen yläpuolella, mutta ei onnistunut havaitsemaan kuumoduulia kiertoradalta.
Hieman yli kahden tunnin kävelyn jälkeen astronautit palasivat valvontakeskuksen käskystä kuualukseen, missä yrittivät nukkua ennen paluulentoa. Avaruuspukuihin tarttunut kuupöly haisi lievästi metalliselta tai kuten kostea tuhka, mutta ei erityisen häiritsevästi.[16] Armstrongin ja Aldrinin lepojakso oli noin seitsemän tuntia. Heidän leponsa jäi kuitenkin laadultaan huonoksi; Collins pystyi nukkumaan paremmin kiertoradalla.[17]
Paluu
Lepojakson päätyttyä astronautit alkoivat valmistella kuumoduulin yläosan eli nousuosan lentoa Kuuta kiertävän komentoaluksen luo. Armstrong ja Aldrin olivat Kuun pinnalla noin 21 tuntia 36 minuuttia. Aldrin oli vahingossa rikkonut nousumoottorin katkaisijan, ja nousumoottorin katkaisijaa painettiin kynää apuna käyttäen (Neil Armstrongin kalleimpana aarteenansa pitämä kynä on yhä tallella). Tietokone ohjasi Kotkan yläosan nousua. Komentomoduuliin telakoitumisen jälkeen kuumoduulin nousuosa hylättiin Kuuta kiertävälle radalle. Tämän jälkeen komentoalus lähti paluulennolle kohti Maata. Raketti käynnistettiin Kuun kääntöpuolella.
Paluun aikana alus syöksyi suurella nopeudella Maan ilmakehään, sen lämpökilpi kuumeni hehkuvaksi ja jonkin ajan kuluttua alus leijui laskuvarjojen varassa Tyyneen valtamereen. Laskeutumispaikka sijaitsi Wakesaaresta 2 660 kilometriä itään, Johnstonin atollista 380 kilometriä etelään ja 24 kilometrin päässä USS Hornetista.
USS Hornetin pelastusmiehistö nouti astronautit ja kapselin merestä. Palatessaan Yhdysvaltoihin astronautit joutuivat tullitarkastukseen Honolulun lentokentälläHavaijilla. Miehistö luetteli tullilomakkeessa, mitä tuliaisia he toivat matkaltaan.[18] Tämän jälkeen he joutuivat kolmeksi viikoksi[19] karanteeniin, koska ei tiedetty, olisiko Kuussa mahdollisesti Maassa tuntemattomia taudinaiheuttajia. Tämä pelko osoittautui aiheettomaksi. Miehistölle karanteeni oli ymmärrettävästi pitkästyttävä.[4]
Apollo 11:n laskeutumisalueeksi valittiin (alue Google Moonissa)Mare Tranquillitatiksen eli Rauhallisuuden meren eteläosassa noin 20 kilometrin päässä Sabine D -kraatterista lounaaseen osittain sen vuoksi, että miehittämättömät Ranger 8- ja Surveyor 5 -laskeutujat sekä Lunar Orbiter -luotain olivat havainneet sen suhteellisen tasaiseksi alueeksi, joka ei todennäköisesti aiheuttaisi suuria ongelmia laskeutumiselle tai kuukävelylle.
Jäännökset
Palatessaan astronautit jättivät Kuuhun kaiken, mitä paluumatkalla ei tarvittu[20]. Vierailun jäänteisiin Kuun pinnalla kuuluu satakunta pientä ja suurta esinettä[20][21]. Niistä suurimpia on kuumoduulin laskeutumisosa, johon on kiinnitetty muistokirjoituksen sisältävä kyltti: "Tulimme rauhassa koko ihmiskunnan puolesta"[20]. Laskeutumisosan lähelle jätettiin alumiininen kapseli, joka sisältää piistä valmistetun, kolikon kokoisen kiekon, jonka pintaan on syövytetty maailman johtajien hyvän tahdon ilmauksia neulanpäätä pienempien pisteiden muodossa[20][22]. Armstrong ja Aldrin jättivät paikalle kangasmerkin Apollo 1:n tulipalossa kuolleiden astronauttien muistoksi ja kaksi edesmenneille kosmonauteilleJuri Gagarinille ja Vladimir Komaroville kuulunutta mitalia[20]. Kuuhun jätettiin seisminen mittalaite ja laserheijastin, jonka avulla oli mitattu kuun etäisyyttä maasta[20]. Lisäksi Kuuhun jäi työkaluja, kuten näytteenottokauhoja, pihtejä ja vasara; laitetta kuten vaakoja, kannettavia hengityslaitteita ja televisiokamera; ja muuta roskaa, kuten kaksi paria päällyskenkiä, pari tyhjää ruokapussia, lämpöpeitto, virtsasäiliöitä, ulosteenkeräysvälineitä ja neljä oksennuspussia.[20]
↑ abcSuomen aika: Nykyään kello on Suomessa kesällä kolme tuntia edellä UTC-aikaa vuonna 1981 Suomessa käyttöön otetun kesäaikaan siirtymisen myötä. Vuonna 1969 ei Suomessa kuitenkaan vielä ollut kesäaika käytössä, minkä takia kello oli tuolloin Suomessa kaksi tuntia UTC-aikaa edellä.
Kirjallisuutta
Moonfire: The Epic Journey of Apollo 11 by Norman Mailer (Author), Buzz Aldrin (Contributor), Colum McCann (Contributor).
Apollo 11: The Complete Descent - Reaaliaikainen video Apollo 11:n laskeutumisesta Kuuhun. Video on yhdistelmä aluksen ja lennonjohdon tapahtumista. Apollo 11 - Apollo Flight Journal
Standar Keharyapatihan Luksemburg adalah standar keharyapatihan yang digunakan oleh Haryapatih Luksemburg (sekarang Henri). Standar[1] Standar ini sekarang digunakan oleh Haryapatih Henri. Standar ini dicetuskan pada tahun 2001. Pengguna pertama standar ini pula adalah Haryapatih Henri karena pencetusan terjadi saat masa pemerintahan Henri. Standar ini merupakan bendera berwarna jingga dengan Lambang Haryaptih di tengahnya. Bendera ini memiliki perbandingan lebar dengan panjangnya leb...
Self-awareness of memory Metamemory or Socratic awareness, a type of metacognition, is both the introspective knowledge of one's own memory capabilities (and strategies that can aid memory) and the processes involved in memory self-monitoring.[1] This self-awareness of memory has important implications for how people learn and use memories. When studying, for example, students make judgments of whether they have successfully learned the assigned material and use these decisions, known...
Tigerair TaiwanDidirikan2013Mulai beroperasi2014 (direncanakan)PenghubungBandar Udara Internasional Taiwan TaoyuanArmada12 (direncanakan)Situs web[1] Tigerair Taiwan adalah maskapai penerbangan bertarif rendah yang direncanakan yang berbasis di Bandar Udara Internasional Taiwan Taoyuan dimana direncanakan akan mulai beroperasi pada tahun 2014, dimana tinggal untuk mendapatkan persetujuan dari Administrasi Penerbangan Sipil (Taiwan). Dimana direncanakan maskapai ini akan memiliki 12 pesawat pe...
علم الأحياء البردي أو البيولوجيا البردية [1] كما يُعرف باسم كرَيوبَيولوجيا هو أحد فروع علم الأحياء الذي يدرس تأثير درجات الحرارة المنخفضة جداً على الكائنات الحية والمنظومات الحيوية داخل الغلاف الجليدي للأرض أو في علوم الأحياء. يشتق اسم هذا العلم من ثلاث مقاطع يونانية �...
الرجل الضئيل (بالإنجليزية: Little Man) ملصق الفيلم الصنف فيلم كوميدي[1][2] تاريخ الصدور 200631 أغسطس 2006 (ألمانيا) مدة العرض 90 دقيقة البلد الولايات المتحدة اللغة الأصلية الإنجليزية مواقع التصوير فانكوفر، وشيكاغو[3] الطاقم المخرج كينن آيفوري وا�...
Golf Cup of Nations 1994 Toernooi-informatie Gastland Vlag van Verenigde Arabische Emiraten Verenigde Arabische Emiraten Datum 3 november 1994 – 16 november 1994 Teams 6 (van 1 confederatie) Stadions 1 (in 1 gaststad) Winnaar Saoedi-Arabië (1e titel) Toernooistatistieken Wedstrijden 15 Doelpunten 34 (2,27 per wedstrijd) Topscorer(s) Fuad Anwar Amin Mahmoud Soufi (4 doelpunten) Beste speler Vlag van Verenigde Arabische Emiraten Mohammed Ali Portaal Vo...
селище Кріушанські Виселки Перші Криушанские Выселки 1-е Країна Росія Суб'єкт Російської Федерації Воронезька область Муніципальний район Панінський район Поселення Криушанське сільське поселення Код ЗКАТУ: 20235828004 Код ЗКТМО: 20635424141 Основні дані Населення ▼ 22 (2010)[1...
ميات غاسينوفيتش معلومات شخصية الميلاد 8 فبراير 1995 (28 سنة)[1][2] نوفي ساد الطول 1.75 م (5 قدم 9 بوصة) مركز اللعب وسط الجنسية ألبانيا البوسنة والهرسك معلومات النادي النادي الحالي أيك أثينا الرقم 8 مسيرة الشباب سنوات فريق FK Leotar [الإنجليزية] فويفودين
This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: 1983 San Francisco mayoral election – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (May 2020) (Learn how and when to remove this template message) 1983 San Francisco mayoral election ← 1983(recall) November 8, 1983 1987 → Candidate D...
Hochbuch Stadt Lindau (Bodensee) Koordinaten: 47° 34′ N, 9° 41′ O47.569859.684553435Koordinaten: 47° 34′ 11″ N, 9° 41′ 4″ O Höhe: 435 m Einwohner: 1074 (25. Mai 1987)[1] Postleitzahl: 88131 Vorwahl: 08382 Lage Hochbuchs im StadtgebietLage Hochbuchs im Stadtgebiet Hochbuch (mundartlich: Hochbuəch[2]) ist ein Stadtteil der Großen Kreisstadt Lindau (Bodensee). Inhaltsverzeichnis 1 Geografie 1.1 Gl...
Embassy of Iceland in LondonLocationKnightsbridge, LondonAddress2A Hans Street, London, SW1X 0JECoordinates51°29′52″N 0°09′34″W / 51.4978°N 0.1594°W / 51.4978; -0.1594AmbassadorSturla Sigurjónsson The Embassy of Iceland in London is the diplomatic mission of Iceland in the United Kingdom.[1] It occupies a large, modern building designed by Danish architect Arne Jacobsen which it shares with the Embassy of Denmark, completed in 1977. There has been ...
Scottish officer in the Australian native police For other people named John Murray, see John Murray (disambiguation). John Murray, Native Police officer John Murray (23 February 1827 – 30 July 1876) was a Scottish officer in the Australian native police in the British colonies of New South Wales and Queensland. He was an integral part of this paramilitary force for nearly twenty years, supporting European colonisation in south-eastern, central and northern Queensland. He also had an import...
Dam in MajalgaonMajalgaon DamLocation of Majalgaon Dam in MaharashtraOfficial nameJayakwadi Stage-II DamLocationMajalgaonCoordinates19°09′02″N 76°10′54″E / 19.150458°N 76.1816186°E / 19.150458; 76.1816186Opening date1987Construction costRs 54,300 LakhsOwner(s)Government of Maharashtra, IndiaDam and spillwaysType of damEarthfillImpoundsSindphana RiverHeight31.19 m (102.3 ft)Length6,488 m (21,286 ft)Dam volume5.759...
1520 battle during the Spanish conquest of the Aztecs Battle of OtumbaPart of the Spanish conquest of the Aztec EmpireThe Battle of OtumbaDate7 July 1520 (Julian calendar date)LocationThe plain of Otumba, modern-day MexicoResult Spanish-Tlaxcalan victory[2]Belligerents [1] Spanish Empire Confederacy of Tlaxcala Aztec Triple AllianceCommanders and leaders Hernán Cortés Matlatzincatl †[3]Strength Spanish Army: 600 soldiers 13 mounted infantry 12 crossbowmen ...
Bahasa PyuHuruf-huruf pada Aksara PyuWilayahNegara kota Pyu, Kerajaan PaganKepunahanabad ke-13Rumpun bahasaSino-Tibet Asakia (?)Pyu Sistem penulisanAksara PyuKode bahasaISO 639-3pyxLINGUIST ListpyxGlottologburm1262[1] Status konservasi Punah EXSingkatan dari Extinct (Punah)Terancam CRSingkatan dari Critically endangered (Terancam Kritis) SESingkatan dari Severely endangered (Terancam berat) DESingkatan dari Devinitely endangered (Terancam) VUSingkatan dari Vulnerable (Rentan) Aman NES...
Michael SchumacherMichael Schumacher usai memenangkan Grand Prix Italia 1998.Lahir3 Januari 1969 (umur 54)Hürth, Nordrhein-Westfalen, Jerman BaratKebangsaanJermanDikenal atasJuara Dunia Pembalap Formula Satu 1994, 1995, 2000, 2001, 2002, 2003, dan 2004 Artikel ini merupakan bagian dari seriMichael Schumacher Pembalap mobil Jerman Juara Dunia Formula Satu tujuh kali (1994, 1995, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004) Karier Formula Satu Kemenangan Grand Prix Kontroversi Pencapaian Eponim 15761 Sc...
Cet article est une ébauche concernant un album. Vous pouvez partager vos connaissances en l’améliorant (comment ?) selon les recommandations des projets correspondants. Le Disque d'or de Sheila - Mélancolie Compilation de Sheila Sortie 1974 Genre Variété française Label Carrère modifier Le Disque d'or de Sheila - Mélancolie est un album compilation de la chanteuse Sheila, sorti en LP 33 tours en 1974. Liste des titres Mélancolie Les Rois mages Le couple Poupée de porcel...
Hindu temple in Karnataka, India Narasimha JharniNarasimha Zarni Cave Temple in Bidar, KarnatakaReligionAffiliationHinduismDistrictBidar districtDeityNarasimhaGoverning bodyShri Narasimha Jharni SamsthanLocationLocationMalkapur Road,Mangalpet,BidarStateKarnatakaCountryIndiaElevation627 m (2,057 ft) Narasimha Jharni (local kannada: ನರಸಿಂಹ ಝರನಿ), also known as Narasimha Jharni cave temple, is a temple located in Bidar, Karnataka. It is associated with Lord Narasimh...
Cerkiew Narodzenia Najświętszej Maryi Panny w Lublinie A/813 z dnia 31.03.1981 Cerkiew parafialna Cerkiew w Muzeum Wsi Lubelskiej Państwo Polska Miejscowość Lublin Wyznanie katolickie Kościół greckokatolicki Wezwanie Narodzenia Najświętszej Maryi Panny Historia Data zakończenia budowy 1789 Położenie na mapie LublinaCerkiew Narodzenia Najświętszej Maryi Panny w Lublinie Położenie na mapie PolskiCerkiew Narodzenia Najświętszej Maryi Panny w Lublinie Położenie na mapie...
To log in to Wikipedia, use Special:UserLogin. Logon redirects here. Not to be confused with Logone River.For other uses, see Login (disambiguation). Process by which an individual gains access to a computer system A screenshot of the English Wikipedia login screen In computer security, logging in (or logging on, signing in, or signing on) is the process by which an individual gains access to a computer system by identifying and authenticating themselves. The user credentials are typically so...
_(cropped).jpg)
