Apollo 15 oli Apollo-ohjelman yhdeksäs miehitetty lento ja neljäs, joka laskeutui Kuuhun. Lennolla oli ensi kertaa mukana sähkökäyttöinen akuilla toimiva kuuauto, jolla ajettiin yli 27 km. Laskeutumispaikka oli "Hadleyn rilliksi" kutsutun laakson lähellä.
Apollo 15:n komentomoduulia kutsuttiin nimellä Endeavour ja kuumoduulia nimellä Falcon.
Lento oli ensimmäinen, jossa käytettiin Kuun pinnalla liikkumiseen kuuautoa (Lunar Rover – LRV). Niinpä tämä lento oli ensimmäinen niin sanottu J-sarjan lento, jolla voitiin viipyä Kuussa yli kolme vuorokautta. Miehillä oli aikaisempaa paremmat avaruuspuvut, joissa voitiin kumartua, happi riitti pidempään ja jäähdytystä oli kohennettu.[1]
David Scottin ja James Irwinin ohjaama Apollo 15:n kuumoduuli laskeutui Sateiden mereksi sanotun valtavan basalttilaakion reunalle. Lähellä oli Hadleyn rilleksi (Rima Hadley) sanottu valtava laakso ja myös korkeat Apenniinien vuoret. Näitä lähempänä oli Hadley Delta -vuori.[2] Rima Hadley on 400 metriä syvä, 1 500 metriä leveä kiemurteleva kanjoni. Astronautit kävelivät Kuussa yli 18 tuntia. Ensimmäisellä kuukävelyllä he pystyttivät miehittämättömän tutkimusaseman. Kahdella seuraavalla he ajoivat kuuautolla, joka liikkui 10-15 km/h vauhdilla, mikä tuntui ajajista Kuussa hyvin nopealta. Auto pomppi ja tuntui vikuroivan. Sen etupyörien ohjaus oli rikki. Pelkääjän paikalla istunut Irwin pelkäsi putoavansa kyydistä ja nauroi hermostuneesti. Scott joutui jarruttelemaan ja muuttelemaan suuntaa, kun auto oli monta kertaa pudota kraatteriin.[3]
Kuuautolla ajettiin 27,9 km varoen ajamasta liian kauas komentomoduulista siltä varalta, että kuuauto vioittuisi, ja astronautit joutuisivat kävelemään takaisin kuumoduulille. Astronautit kävivät mm. Hadley-vuoren juurella St. Georgen kraatterin lähellä.[4]
Rima Hadley[5][6][7]-kuruun[8] "Hadleyn rilliin" ei kyetty laskeutumaan ilman vuorikiipeilyvälineitä[9]. Astronauttien mielestä laakso[10] näytti luultavasti tasapohjaiselta halkeamalta Kuun pinnalla, vaikka tutkijoiden mielestä se oli romahtanut laavatunneli. Laakso oli 1,5 km leveä ja 200 m syvä, ja sen pohjalla oli kiviä.
Miehistö löysi paikan, josta voisi ajaa laakson pohjalle, mutta astronautit pelkäsivät, etteivät pääsisi heikkotehoisella autollaan poistumaan laaksosta ylämäkeen. Rima Hadley lienee romahtanut laavatunneli. Hadley-vuoressa ja Silver Spur -harjanteessa näkyi muinaisia laavakerroksia, samoin kuin Rima Hadley -laaksossa.
Ennen toista ajelua toinen astronauteista kipeytti kätensä poratessaan kahden tunnin ajan odotettua kovempaa kiveä.[4] Toisella matkalla kuuauto uhkasi myös monta kertaa pudota rotkoihin. Ajettuaan Hadleyn vuoren rinnettä ylös ja pysähdyttyään astronauteilla oli vaikeuksia kahlata nilkkoihin asti ulottuvassa kuupölyssä.[4]
Astronautit löysivät valkoisen kiven, joka on tutkijoiden mukaan 4,1 miljardia vuotta vanhaa anortosiittia.[11]
Alukseen vuoti vettä, minkä astronautit siivosivat aluksen viemäriin. Sekä Irwinin että Scottin sydämet sykkivät epäsäännöllisesti, ja Irwiniä väsytti.[12]
Kuualuksen lähellä toinen astronauteista pudotti höyhenen ja vasaran, jotka putosivat Kuun ilmattomassa ympäristössä pölyiseen kamaraan yhtä aikaa.[13] Tämä todisti osaltaan oikeaksi monet klassisen fysiikan lait ja energiaperiaatteen.
Kuuta kiertävässä komento-/huoltomoduulissa oli Kuun pintaa kartoittava SIMBay-laitteisto, josta laukaistiin alisatelliitti Kuuta kiertämään.[9] Satelliitin radanmuutoksia tutkimalla voitiin kartoittaa Kuun pinnanalaisia massatihentymiä, maskoneja. Komentomoduulin ohjaaja Worden teki kuulennoilla ensimmäisen avaruuskävelyn hakiessaan huoltomoduulin SIMBay:ssä olevat filmin ja mittausaineiston.
Paluu Maahan sujui onnistuneesti. Irwin otti kameralla kuvia ikkunasta näkyvästä alusta ympäröivästä tulipallosta. Hän näki lumipeitteiset Uuden-Seelannin vuoret. Yksi kolmesta laskuvarjosta ei avautunut, mutta alus laskeutui silti onnistuneesti mereen. Tällä kertaa kuukävijät eivät joutuneet karanteeniin.
Tilastotietoa
Laukaisu tapahtui 26. heinäkuuta 1971 kello 13.34.00 UTCKennedy Space Centeristä. Kuuhun laskeutuminen tapahtui 30. heinäkuuta kello 22.16.29 UTC ja paluu Maahan 7. elokuuta kello 20.45.53 UTC. Kokonaisaika Kuussa oli 66 tuntia, 54 minuuttia ja 53,9 sekuntia. Lennon kokonaiskesto oli 12 päivää, 7 tuntia, 11 minuuttia ja 53 sekuntia.[14]
Kuvia
Apollo 15:n miehistön käyttämä kuuauto.
Apollo 15:n laskeutumisalue laajassa mittakaavassa. Hadleyn rilli on kiemurteleva halkeaman näköinen pinnamuoto keskellä. Apollo 15 laskeutui keskellä näkyvän suuren vuoren pohjoispuolelle, rillin itäisimmästä mutkasta koilliseen.
Apollo 15:n laskeutumispaikka tarkemmin.
Hadleyn rilli pinnalta kuvattuna.
Miehistö
David Scott, komentaja (3. ja viimeinen avaruuslento)
Alfred Worden, komentomoduulin pilotti (ensimmäinen ja ainoa avaruuslento)
James Irwin, kuumoduulin pilotti (ensimmäinen ja ainoa avaruuslento)
Kuukävely
EVA – extravehicular activity, aluksen ulkopuolinen toiminta
Scott – EVA – seisoen kuumoduulin yläluukulla kuvaten näkymää
Alkoi: 31. heinäkuuta 0.16.49 UTC
Päättyi: 31. heinäkuuta 0.49.56 UTC
Kesto: 33 minuuttia ja 7 sekuntia
Scott ja Irwin – EVA 1
Alkoi: 31. heinäkuuta 13.12.17 UTC
Päättyi: 31. heinäkuuta 19.45.59 UTC
Kesto: 6 tuntia, 32 minuuttia ja 42 sekuntia
Scott ja Irwin – EVA 2
Alkoi: 1. elokuuta 11.48.48 UTC
Päättyi: 1. elokuuta 19.01.02 UTC
Kesto: 7 tuntia, 12 minuuttia ja 14 sekuntia
Scott ja Irwin – EVA 3
Alkoi: 2. elokuuta 8.52.14 UTC
Päättyi: 2. elokuuta 13.42.04 UTC
Kesto: 4 tuntia, 49 minuuttia ja 50 sekuntia
Avaruuskävely
Paluumatkalla Maahan Worden suoritti avaruuskävelyn komentomoduulin ulkopuolella.
Worden – EVA 4
Alkoi: 5. elokuuta 15.31.12 UTC
Päättyi: 5. elokuuta 16.10.19 UTC
Kesto: 39 minuuttia ja 7 sekuntia
Lähteet
Gatland, Kenneth & Arthur C Clarke: Kohti avaruutta, Avaruuden valloituksen historia. Suomentanut Pertti Jotuni. Hämeenlinna: Karisto, 1982. ISBN 951-23-1896-2
Lagerstedt, Ilpo: Rakettimiehiä, kilpajuoksu Kuuhun. Hämeenlinna: Karisto, 2008. ISBN 978-951-23-5018-6
Westman, Juhani: Vanha ja uusi Kuu. Ursan julkaisuja 55. Helsinki: Ursa, 1995. ISBN 951-9269-78-9
