Aino Elin Malkamäki (o.s. Sommarberg) (1. huhtikuuta 1895 Iitti – 17. lokakuuta 1961 Turku) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja SDP:n ja TPSL:n kansanedustaja ja ministeri.

Malkamäen vanhemmat olivat paperinpakkaaja Otto Emil Sommarberg ja Hulda Karoliina Jaakkola. Hän pääsi ylioppilaaksi 1915 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Helsingin ylioppilasseminaarista 1918. Malkamäki suoritti myös maalaiskuntien kirjastonhoitajan tutkinnon 1930.

Malkamäki oli kotiopettajana ja sittemmin kansakoulunopettajana Rantasalmella 1918–1919 ja 1921–1922, Säämingissä 1919–1920, Pyhtäällä 1920–1921 ja Janakkalassa 1923–1958. Hän oli Työläisnaisten urheilulehden toimitussihteerinä 1923 ja toimi Turengin kirjastonhoitajana 1930–1939.

SDP:n kansanedustajana Malkamäki oli vuosina 1922–1929 Mikkelin läänin vaalipiiristä ja 1933–1958 Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Malkamäki tuli TPSL:n kansanedustajaksi edustaja Valdemar Liljeströmin tilalle 18. marraskuuta 1960 ja oli edustajana kuolemaansa saakka 1961. TPSL:n kansanedustajana Malkamäki edusti Helsingin kaupungin vaalipiiriä. TPSL:ään kuuluessaan Malkamäki ol sosiaaliministerinä Sukselaisen I hallituksessa 1957. 36 valtiopäivät istunut Aino Malkamäki on Suomen kolmanneksi pitkäaikaisin naiskansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan ja Miina Sillanpään jälkeen.^[1]

Malkamäki oli presidentin valitsijamiehenä vuosien 1925, 1931, 1937, 1940, 1943, 1950 ja 1956 presidentinvaaleissa. Hän oli mukana kunnalispolitiikassa Janakkalan kunnanvaltuuston jäsenenä. Malkamäki toimi myös Sos.dem. naisliiton varapuheenjohtajana.

Malkamäki sai kouluneuvoksen arvonimen 1955.

• Aino Malkamäki Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
• Valtioneuvoston ministerikortisto (Arkistoitu – Internet Archive)