Antiikin aikana Ios tunnettiin myös nimellä Foinike. Myöhemmin saari on tunnettu myös nimimuodossa Nio (muodosta ἐν Ἴῳ, en Iō, ”Ioksessa”). Antiikin aikana saarta pidettiin Homeroksen hautapaikkana. Saaren poliksen eli kaupunkivaltion Ioksen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Chóran paikalla. Siitä on säilynyt joitakin raunioita. Roomalaisella kaudella saarta käytettiin monien muiden Kykladien saarten tavoin karkotuspaikkana.[2][3]
Myöhempi historia
Vuosina 1207–1296 Íos kuului Náxoksen herttuakuntaan. Vuodesta 1296 sitä hallitsivat venetsialaiset ja vuodesta 1558 se oli osmanivallan alla. Saari oli venäläisten hallussa lyhyesti vuosina 1770–1774. Se vapautui turkkilaisvallasta vuonna 1821 ja tämän jälkeen siitä tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa.[3]
Nähtävyydet
Íoksen nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Homeroksen haudaksi usein väitetty kivirykelmä, Skárkoksen kukkulan varhaiskykladinen asutuspaikka, arkeologinen museo, sekä näkymä Chóran kylän huipulta, jossa on myös venetsialaisaikaisen linnan rauniot.[3]