Amorgós sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren keskiosissa. Se on Kykladien saariryhmän itäisin saari. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Náxos luoteispuolella, Íos länsipuolella ja Astypálaia kaakkoispuolella. Náxoksen ja Amorgóksen välissä sijaitsevat Pienet Kykladit, kuten Kéros ja Koufonísi.
Korkea harju jakaa Amorgóksen itä-länsisuunnassa. Sekä vuoristossa että merenlahtien ympärillä on tasaisia hedelmällisiä laaksoja ja maakaistaleita. Saaren korkein kohta on Kríkelos (823 metriä).
Amorgós on ollut asuttu jo esihistoriallisesta ajasta lähtien. Antiikin aikana saarella oli kolme kaupunkia, Aigiale, Arkesine ja Minoa. Saari mainitaan tuon ajan lähteissä kuitenkin vain harvoin. Se tunnetaan muun muassa jambirunoilija Semonideen (myös Simonides) kotipaikkana.[3]
Saari kärsi merirosvoista 600-luvulta lähtien, ja tuolloin sen asukkaat muuttivat saaren sisäosiin. Venetsia otti saaren valtaansa vuonna 1207. Aluksi saarta hallitsi Ghizin suku ja myöhemmin Quirinin suku. Osmanivallan alle saari joutui vuonna 1537. Saari vapautui osmanivallasta vuonna 1822 ja pian tämän jälkeen siitä tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa.[2]
Nähtävyydet
Amorgóksen tunnetuin nähtävyys on vuorenrinteeseen rakennettu, valkoista kykladista arkkitehtuuria edustava Chozoviótissan luostari. Amorgóksen kylässä on venetsialaisaikainen linna (Kástro) sekä Amorgóksen arkeologinen museo. Saaren arkeologisiin kohteisiin lukeutuvat Aigialen, Arkesinen ja Minoan kaupunkien antiikin aikaiset jäännökset. Amorgós ja sen vuoret ovat myös suosittu vaelluskohde.[2] Chóran ja Aigiálin välisen vaellusreitin varrella sijaitsee Asfontylítisin autiokylä.[4]
