Skárkoksen paikka asutettiin varhaisella kykladisella kaudella I (EC I) noin 3200–2800 eaa. ja sen huippukautta oli varhainen kykladinen kausi II (EC II) eli Kéros-Sýros-kulttuurin kausi noin ajalla 2800–2300 eaa.[2] Asutus on rakennettu kukkulalle, ja se on yksi laajimmista esiin kaivetuista sekä yksi parhaiten säilyneistä kykladisista asutuksista. Asutus oli rakennettu pyöreään muotoon ja siinä oli kaksi pääkatua, joiden leveys oli noin kaksi metriä, sekä aukioita. Osa taloista on ollut kaksikerroksisia ja niiden raunioita on säilynyt jopa 3–4 metrin korkeudelta. Taloja on eri kokoisia, minkä arvellaan kertovan yhteiskuntaluokkien olemassaolosta. Rakennuksissa on ollut erilliset tilat ruoanvalmistukselle sekä varastoinnille. Kadut on ollut kivetty. Asutuksessa on ollut myös viemäröinti. Esinelöytöihin lukeutuu muun muassa keramiikkaa, kuten suurikokoisia pithoksia, kykladisia idoleita sekä metallista, kivestä ja luusta tehtyä työkaluja.[1][3][4]
Keskisellä ja myöhäisellä pronssikaudella paikalla oli hautausmaa, jossa hautaukset olivat kuiluhautoja ja ruukkuhautauksia.[3] Skárkoksen arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1896 ja jatkuvat edelleen.[1] Laajimmat kaivaukset suoritettiin vuosina 1984–1997.[4] Nykyisin esiin on kaivettu arviolta kolmasosa koko asutuksesta, noin 35 taloa.[3]