Varhaisin tunnettu maininta Wiedenistä löytyy vuodelta 1137 peräisin olevasta historiallisesta lähteestä. Se onkin vanhin Wienin Vorstadt eli vanhin niistä entisistä kunnista, jotka sijaitsivat kaupunginmuurien sisäpuolella. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan Ferdinand II:n aikana Wiedeniin valmistui kuninkaallinen kesäresidenssi, jonka useiden laajennusten jälkeen keisarinna Maria Teresia myi Jesuiitoille.
Wiedenin kehitys kaupungiksi alkoi 1700-luvun alussa. Tuohon aikaan alueelle rakennettiin runsaasti palatsimaisia rakennuksia. 6. maaliskuuta 1850 Wienin kaupunginrajojen laajennuksen myötä Wiedenistä tuli osa Itävallan pääkaupunkia. Siitä muodostettiin sen 4. kaupunginosa. Itävallan miehitysvuosina (1945-1955) Wieden oli osa Wienin neuvostoliittolaista sektoria.
Väestö
Vuoden 2001 väestönlaskennassa[2] Wiedenin kaupunginosan asukasluvuksi ilmoitettiin 28 354. Asukkaista 45,9 prosenttia oli miespuolisia, ja 54,1 prosenttia naispuolisia. Asukkaista 48,1 prosenttia ilmoitti tunnustuvansa katolista uskoa, mikä oli uskonnollisista ryhmistä ylivoimaisesti suosituin. Saksan kielen ilmoitti arkikielekseen suurin osa, noin 76 prosenttia, asukkaista. Toiseksi suurin kieli kaupunginosassa tuolloin oli serbia (5,4 %), ja kolmanneksi suurin kroatia (2,0 %). Neljänneksi eniten puhuttiin arkikielenä unkaria (1,4 % asukkaista).
Nähtävyyksiä
Karlskirche, barokkia edustava katolinen kirkkorakennus
