Tie oli tärkeä tasavallan varhais- ja keskivaiheessa, koska se yhdisti Rooman Cosaan ja Pisaeen. Cosa oli tärkeä colonia ja sotilastukikohta Etruriassa. Pisae taas oli ainoa kunnollinen satama Genuan ja Rooman välillä, ja näin se oli tärkeä roomalainen laivastotukikohta sodissa liguureja,[4]gallialaisia ja Karthagoa vastaan. Cicerolta käy ilmi, että Via Aurelia oli hänen aikanaan tunnettu ja yleisesti käytetty valtatie, ja hän mainitsee sen Via Cassian ja Via Flaminian ohella yhtenä niistä kolmesta tiestä, joiden kautta Roomasta pääsi Gallia cisalpinaan. Hän kuvaa tien kulkeneen Galliaan ”Alemman meren” eli Tyrrhenanmeren kautta (”ab infero maria Aurelia”).[2][5]
Nykyisen Italian valtatie Strada Statale 1 kulkee samaa reittiä, ja sitä kutsutaan usein nimellä La Via Aurelia.
Reitti
Via Aurelia kulki Etruriassa ja lähes koko matkaltaan Tyrrhenanmeren rannikolla. Se sai alkunsa Roomasta kahdesta tiestä, joista toinen ylitti Tiber-joen Pons Aurelius -siltaa, joka sijaitsi nykyisen Ponte Siston paikalla, ja toinen Pons Aemilius -siltaa pitkin. Sitten tie nousi ylös Janiculum-kukkulalle, jossa se kulki Aurelianuksen muurien läpi Porta Aureliasta. Uudempi Via Aurelia nova kulki Leon muurien eteläpuolelta ja liittyi vanhaan Via Aurelia vetukseen nykyisessä Madonna del Riposossa.[2][3]
Tien kokonaispituus Vada Volaterranaan oli 186 mailia eli noin 275 kilometriä ja Pisaeen 216 mailia eli noin 319 kilometriä.[6] Suurin osa mainituista asemapaikoista ja kaikki etäisyydet ovat Itinerarium Antonini Augustista. Tabula Peutingerianassa asemapaikkoja on enemmän, mutta niiden väliset etäisyydet ovat virheellisiä tai usein jätetty kokonaan pois.[2][6][8]
↑ abcdefghSmith, William: ”Via Aurelia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ abcdPlatner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Via Aurelia”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ abHornblower, Simon & Spawforth, Antony: The Oxford Classical Dictionary, s. 1185, 1594. (3rd ed.) Oxford University Press, 1996. (englanniksi)
↑Etäisyystaulukot on muodostettu sovittamalla yhteen tietoja eri itinerariumeista. Kilometrilukemat on laskettu niiden ilmoittamista roomalaisista maileista. Sekä maili- että kilometrilukemat ovat summittaisia.