Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022– -hyökkäyksen tapahtumat ajalta vuoden 2022 helmi–toukokuu. Viikkonumerointi kertoo monesko viikko sodan alusta on kyseessä.
Ennen hyökkäyksen alkamista, aamuyöllä 24. helmikuuta, Venäjän televisio lähetti presidentti Vladimir Putinin puheen, jossa hän ilmoitti erikoisoperaation alkamisesta Donbassin alueella. Putin kertoi sotilasoperaation tavoitteena olevan suojella alueen asukkaita Kiovan hallituksen ”jo kahdeksan vuotta kestäneeltä kansanmurhalta”. Hän kielsi aikomuksen olevan miehittää Ukrainaa ja kehotti ukrainalaisia sotilaita laskemaan aseensa ja menemään kotiin.[1] Kiovan hallitus julisti maahan poikkeustilan, ja sotatoimet alkoivat 24. päivän aamuna.[2]
Pian ilmoituksen jälkeen Venäjä aloitti laajat iskut ilmavoimillaan ja muilla kaukovaikutteisilla aseilla ukrainalaisiin sotilaskohteisiin. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti iskujen rajoittuvan vain sotilaskohteisiin ja sanoi siviiliväestön olevan täysin turvassa.[3] Venäjän maavoimat lähtivät etenemään Ukrainaan pohjoisesta Valko-Venäjältä ja Venäjältä, idästä ja etelästä Krimiltä. Niiden tavoitteet näyttivät olevan pääkaupunki Kiovan ohella Harkova ja eteläisen Dneprin varrella sijaitseva H’erson. Ukraina julisti maahan sotatilan, ja presidentti Volodymyr Zelenskyi kutsui koko kansaa aseisiin hyökkääjää vastaan. Iltapäivään mennessä Venäjän puolustusministeriö ilmoitti lamauttaneensa Ukrainan ilmapuolustuksen. Ensimmäiset tuhannet ukrainalaiset siviilit lähtivät pakoon kohti länttä.[4] Valko-Venäjän omat joukot eivät osallistuneet hyökkäykseen.[5]
Venäläiset yrittivät helikopterein suoritetussa operaatiossa vallata Kiovan luoteispuolella sijaitsevan Hostomelin lentokentän, mutta yritys torjuttiin koko päivän kestäneiden taistelujen jälkeen.[6][7] Illalla Venäjän Valko-Venäjältä lähteneet maajoukot kuitenkin valtasivat Pripetin länsirannalla sijaitsevan Tšernobylin entisen ydinvoimalaitoksen alueen. Hylätty alue oli todennäköisesti heikosti puolustettu ja siksi sovelias kauttakulkureitiksi ja tukialueeksi.[8][9]
Yhdysvallat julisti ensimmäiset lisäpakotteet ja määräsi Saksaan lähteväksi 7 000 sotilasta lisää. Britannia asetti myös heti pakotteita, ja pääministeri Boris Johnson ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba vaativat Venäjän sulkemista SWIFT-maksujenvälitysjärjestelmästä, mitä he pitivät sitä yhtenä tehokkaimmista toimista.[4] Vasta 24. ja 25. päivän välisenä yönä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti määräyksen yleisestä liikkeellepanosta.[10]
Toisena hyökkäyspäivänä 25. helmikuuta Venäjä onnistui maavoimillaan lopulta ottamaan Hostomelin lentokentän haltuunsa ja eteni Kiovan pohjoisiin esikaupunkeihin.[11] Yhdysvaltain puolustushallinnon mukaan yli puolet Venäjän joukoista ei ollut alkuillasta vielä osallistunut taisteluihin.[12]
Seuraavana päivänä 26. helmikuuta venäläisjoukot olivat jatkaneet hidasta etenemistä alas Dneprin länsipuolta kohti pääkaupunkia. Ukrainan sodanjohdon raskaiksi kuvaamia taisteluja käytiin Kiovan pohjoisen kaupunginosan Obolonin lisäksi eteläisen esikaupungin Vasylkivin alueella. Yöllisen sabotoinnin ja tiedustelutoiminnan estämiseksi Kiovaan oli julistettu ulkonaliikkumiskielto päivittäin kello 17–08.[13] Britannian puolustusministeriön mukaan Venäjän maavoimat pyrkivät saartamaan Kiovan. Suurin osa sen joukoista oli noin 30 kilometrin päässä kaupungista. Britannia kiisti Venäjällä olevan ilmaherruutta ja sanoi ukrainalaisjoukkojen jatkaneen voimakasta vastarintaa ympäri maan.[14]
27. helmikuuta taisteluja käytiin Harkovassa, johon venäläiset olivat yön aikana hyökänneet. Iltapäivällä Ukraina kertoi saaneensa kaupungin takaisin hallintaansa.[15]
Länsimaat alkoivat sulkea ilmatilojaan venäläisiltä koneilta. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti esittävänsä Euroopan unionin koko ilmatilaa suljetuksi venäläisomisteisilta sekä venäläisille rekisteröidyiltä ja venäläisten hallinnoimilta lentokoneilta.[16][17] Venäjä vastasi tähän sulkemalla oman ilmatilansa 36:lta lännen pakotteisiin osallistuneelta maalta[18]. Vladimir Putin määräsi myös maan ydinasejoukot korkeampaan valmiustilaan. Hänen mukaansa syynä olivat Naton ja Euroopan unionin aggressiiviset lausunnot.[19]
Neljännen taistelupäivän iltana tilanne fyysisellä taistelukentällä ei ollut kovinkaan selvä. Mutta informaatiosodan rintamilla Venäjän nähtiin jääneen selvästi häviölle. Tietoliikenneverkoissa käytävässä kybersodassa ukrainalaiset olivat kyenneet suojaamaan järjestelmiään menestyksellisesti ja tiedotussodassa Ukraina oli selvästi voitolla.[20]
Maaliskuu 2022
2. viikko (28.2.–6.3.)
Ensimmäiset Ukrainan ja Venäjän neuvottelut alkoivat Valko-Venäjän rajalla 28. helmikuuta.[21][22] Ukrainan valtuuskuntaa johtivat puolustusministeri Oleksi Reznikov ja Kansan palvelija -puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Davyd Arah’amija.[23] Venäjän valtuuskuntaa johti entinen kulttuuriministeri Vladimir Medinski ja siihen kuului myös duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Leonid Slutski.[24][25] Harkovan ja Tšernihivin lähistöillä käytiin taisteluita, mutta kaupungit olivat edelleen Ukrainan hallinnassa.[26]Latvian parlamentti hyväksyi lakimuutoksen, joka antoi Latvian kansalaisille oikeuden osallistua vapaaehtoisena taisteluihin Ukrainan puolella. Suomessa osallistuminen vierastaistelijana toisen valtion asevoimien palveluksessa ei ole rangaistavaa, kunhan ei syyllisty sota- tai muihin rikoksiin.[27][28][29] Ukraina jätti jäsenhakemuksen Euroopan unioniin.[30][31]
Massiivinen, noin 60–64 kilometriä pitkä sotilaskolonna oli edennyt pohjoisesta kohti Kiovaa ja oli noin 29 kilometrin päässä siitä.[32] Tämä kolonna tuli kuitenkin juuttumaan paikoilleen yli viikoksi.[33]
Ukraina syytti Valko-Venäjän asevoimien liittyneen Venäjän hyökkäykseen Tšernihivin aluella Pohjois-Ukrainassa. Valko-Venäjä kiisti tiedon ja Ukrainan presidentinkanslia perui syytöksen pari päivää myöhemmin.[34][35][36] 1. maaliskuuta Venäjä varoitti alkavansa kohdistaa iskuja täsmäasein Kiovassa sijaitseviin ”kyberkeskuksiin” ja kehotti viereisten talojen asukkaita hakeutumaan turvaan.[37] Muun muassa Kiovan televisiotornin muuntaja vaurioitui ohjuksesta, mikä pimensi osan kanavista väliaikaisesti. Itse torni ei vahingoittunut.[38]
Harkovan keskustaa pommitusten jälkeen 1. maaliskuuta.
Venäjä ilmoitti olevansa valmis jatkamaan neuvotteluja Valko-Venäjän rajalla. Presidentti Zelenskyin mukaan Ukraina jatkaisi neuvotteluja vasta sitten, kun Venäjän olisi lakannut pommittamasta Ukrainan kaupunkeja.[46] Myöhemmin ilmoitettiin, että maiden väliset neuvottelut jatkuisivat samana iltana.[47][39]
Edelleen 2. maaliskuuta kokoontunut YK:n yleiskokous vaati Venäjää vetäytymään Ukrainasta.[48]
Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) käynnisti 3. maaliskuuta tutkinnan osapuolten mahdollisista sotarikoksista Ukrainan alueella, lähettäen sinne ennakkoryhmän.[49] Ukrainan pelastusviranomaisten mukaan hallituksen alueella oli kuollut yli 2 000 siviiliä. Yhdistyneiden kansakuntien UNCHR:n mukaan miljoona ihmistä oli jo paennut maasta, mikä oli nopeampi massapako kuin missään 2000-luvulla. Human Rights Watch syytti Venäjää rypälepommien käytöstä, minkä Kreml kiisti.[34]
Venäjän puolustusministeriö puolestaan antoi ensimmäisen ilmoituksensa omista tappioistaan sitten hyökkäyksen alkamisen, mikä poikkesi suuresti Ukrainan ilmoittamista luvuista. Jatkaen Venäjän hallituksen kovapuheista linjaa sen edustaja varoitti länttä, että taloudellinen sota voisi muuttua ”oikeaksi sodaksi”.[34] Sen joukot yrittivät päästä Izjumin kaupunkiin[50] ja myös Mariupolin piiritys jatkui.[51] Ukrainan ja Venäjän neuvottelujen ilmoitettiin jatkuvan Valko-Venäjällä.[52][34]
4. maaliskuuta Venäjä otti Zaporižžjan voimalan hallintaansa. Taistelut aiheuttivat tulipalon voimala-alueella olevassa koulutusrakennuksessa.[54]
4. maaliskuuta Ukrainan presidentti Zelenskyi tuomitsi puolustusliitto Naton päätöksen olla julistamatta Ukrainan ilmatilaa lentokieltoalueeksi.[55] 47 ihmistä oli kuollut ilmaiskuissa Ukrainan hallinnassa olevassa Tšernihivin kaupungissa[31][56] ja venäläisten kerrottiin yrittävän tunkeutua Mykolajivin satamakaupunkiin Etelä-Ukrainassa.[57]
Lauantaina 5. maaliskuuta Venäjän puolustusministeriö ilmoitti luovansa kaksi humanitaarista käytävää Ukrainassa, Mariupolin ja Volnovah’an kaupunkeihin ja ilmoitti tulitauosta kaupungeissa.[58] Venäjä ilmoitti, että käytävät avattaisiin noin kello kymmenen Moskovan aikaan ja että ne olisivat avoinna noin viisi tuntia.[58] Mariupolin apulaiskaupunginjohtaja kuitenkin syytti venäläisten jatkaneen hyökkäystään.[47] Ukrainan median mukaan venäläiset joukot räjäyttivät tyhjän evakuointijunan ja rautatiekiskot Irpinissä, mikä teki mahdottomaksi evakuoida ihmisiä länteen rautateitse.[59] Aiemmin Ukraina oli syyttänyt Venäjää rautatieyhteyksiensä tuhoamisesta ja sanonut sen vaikeuttavan siviilien evakuoimista.[60]
Ukrainan puolustusministeri ilmoitti, että noin 66 000 ukrainalaista oli palannut ulkomailta Ukrainaan puolustamaan maataan.[47][61][62]
Ukrainan asevoimien joukot suorittivat 6. maaliskuuta vastahyökkäyksen lähellä Harkovaa ja onnistuivat saavuttamaan Venäjän rajan.[63] Venäjän Belgorodissa tapahtui voimakas räjähdys. Tämä muutaman kymmenen kilometrin päässä Harkovasta sijaitseva kaupunki oli yksi Venäjän sodan keskeisimmistä tukikohdista.[64]
Yhdysvallat ja Puola neuvottelivat taistelukoneiden toimittamisesta Ukrainalle. Ajatuksena oli, että Puola luovuttaisi ukrainalaislentäjille tutut venäläisvalmisteiset hävittäjänsä Ukrainalle ja saisi vastineeksi Yhdysvalloilta F-16-lentokoneita.[65][66] Siviilejä yritettiin jälleen evakuoida venäläisten piirittämästä Mariupolin kaupungista.[31]
3. viikko (7.–13.3.)
7. maaliskuuta Ukrainan asevoimat kertoi surmanneensa kolme korkea-arvoista upseeria: 41. armeijan varakomentajan kenraali Vitali Gerasimovin Harkovan taisteluissa ja kaksi everstiluutnanttia Tšuhujivin takaisinvaltauksessa. 11. maaliskuuta kaatui edelleen ukrainalaisten mukaan 29. armeijan komentaja, kenraalimajuri Andrei Kolesnikov Mariupolin taisteluissa. Mutta ensimmäinen kenraalinsa, kenraalimajuri Andrei Suhovetskin hyökkäävät venäläiset menettivät tarkka-ampujan luotiin tiettävästi jo hyökkäyksen alkupäivinä.[67][68]
7. maaliskuuta venäläiset valtasivat Vasylivkan, Tokmakin ja Polohyn kaupungit.[69][70] Evakuoinnit Sumyn ja Irpinin kaupungeista aloitettiin.[71] ja muun muassa Lvivissä peiteltiin kaupungin patsaita yrityksenä suojella niitä ilmaiskuilta.[72][73] Venäjän puolustusministeriö ilmoitti Venäjän aloittavan tulitauon keskiviikkoaamuna kello yhdeksän Suomen aikaa. Puolustusministeriö ilmoitti myös humanitaaristen käytävien mahdollisesta avaamisesta.[74] Noin 5 000 ihmistä evakuoitiin Sumyn kaupungista Pultavaan ja evakuoinnit Enerhodarin kaupungista aloitettiin.[75][47][76] 9. maaliskuuta Venäjän ilmaisku osui Mariupolissa olleeseen synnytyssairaalaan, mikä järkytti maailmalla.[77][78] Joukko länsimaisia yrityksiä sulki liikkeensä Venäjällä, niiden joukossa Starbucks, Pepsi, Burger King ja McDonald’s.[79][80][81]
Ukraina yritti uudelleen evakuoida ihmisiä Mariupolista, vaikka päivän neuvotteluissa oli epäonnistuttu tulitauon sopimisesta. Kaupunkiin matkalla ollutta avustuskolonnaa tulitettiin.[84] Ukrainan viidestätoista ydinreaktorista kahdeksan oli käynnissä. Näistä kaksi vallatussa Zaporižžjassa. Kaikissa neljässä voimalassa tilanne oli IAEA:n mukaan vakaa ja virransaantimahdollisuudet riittävät.[85]
Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto kokoontui Venäjän pyynnöstä 11. maaliskuuta sen syytettyä Ukrainaa biologisten aseiden kehittämisestä yhteistoiminnassa Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat puolestaan oli syyttänyt Venäjän yrittäneen pohjustaa tarinalla omaa kemiallista hyökkäystään Ukrainassa. Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo piti syyttelyä osana informaatiosodankäyntiä ja huomautti, ettei kumpikaan osapuoli ollut esittänyt mitään todisteita väitteidensä tueksi.[86] Kokouksessa ei esitetty konkreettisia todisteita syytöksen tueksi. YK:n aseistariisunta-asioiden toimisto UNODA:n ja Maailman terveysjärjestö WHO:n edustajat todistivat, etteivät ne olleet havainneet Ukrainassa mitään bioasekehitykseen viittaavaa. WHO oli kehottanut jo aiemmin Ukrainaa hävittämään julkisissa tutkimuslaboratorioissa olevat vaaralliset taudinaiheuttajat, etteivät ne joutuisi sodassa vääriin käsiin tai vapautuisi vahingossa ympäristöön. Yhdysvallat myönsi auttaneensa Ukrainaa rauhanomaisessa virustutkimuksessa, mutta uusi väitteensä siitä, että Venäjä yritti luoda oikeutuksen omille teoilleen. Kemiallisia tai biologisia aseita voisi käyttää ”salamurhaan, lavastettuun hyökkäykseen tai aseena taistelukentällä”. Ukraina syytti Venäjää turvallisuusneuvoston uskottavuuden tarkoituksellisesta rapauttamisesta.[87][88]
Samoin 11. maaliskuuta Ukraina syytti Venäjää lavastetusta hyökkäyksestäValko-Venäjän puolella rajaa. Ukrainan mukaan kaksi valkovenäläiseltä lentokentältä noussutta Suhoi-rynnäkkökonetta oli ensin saapunut Ukrainan Rivnen alueen ilmatilaan kello 14.30 ja hyökännyt ukrainalaiskohteisiin. Sitten ne olivat kaartaneet kohti rajaa, ja tehneet ilmaiskun kohti valkovenäläisiä Kopanin rajakylää (Stolinin kaupungin eteläpuolella). Ukrainan mukaan Venäjä yritti näin toimimalla saada Valko-Venäjää mukaan sotaan.[89]
Venäjä ilmoitti vallanneensa Volnovah’an kaupungin Itä-Ukrainassa.[90] Ukrainan parlamentin ihmisoikeusasiamies Lydmila Denisova ilmoitti ainakin 78 lapsen kuolleen sitten hyökkäyksen alun, mutta todellinen luku saattoi olla paljon suurempi.[91]
Ukrainan hallitus oli jo 10. maaliskuuta kieltänyt vehnän, maissin ja lihan viennin maasta. Kaksi päivää myöhemmin se laajensi vientikiellon lannoitteisiin. Sota herätti maailmalla huolia ruoan riittävyydestä ja hintojen noususta, sillä Ukrainan ja Venäjän osuus maailman viennistä oli huomattava: 1/3 maailman vehnästä, 1/4 ohrasta ja 3/4 auringonkukkaöljystä.[92][93] Presidentti Zelenskyin mukaan 1 300 ukrainalaista sotilasta oli kaatunut.[94]
Sunnuntaina 13. maaliskuuta Venäjän iski ilmasta koulutustukikohtaan Javorivissä ja Ivano-Frankivskinlentotukikohtaan. Javorivin koulutuskeskus, joka sijaitsi Länsi-Ukrainassa noin 60 kilometriä Lvivistä luoteeseen ja alle 20 kilometriä Puolan rajalta, oli ABC Newsin tietojen mukaan läntisin kohde Ukrainassa, johon venäläiset siihen mennessä olivat hyökänneet. [95][96] Javorivin isku tehtiin Pentagonin mukaan Mustanmeren yllä lentäneistä pommikoneista. Ehkä noin 30:stä risteilyohjuksesta saivat ukrainalaiset osan torjuttua, mutta loput aiheuttivat ainakin 35 kuolleen ja 134 haavoittuneen tappiot. Edelleen yhdysvaltalaisten arvion mukaan Venäjä oli neljän päivän aikana ampunut noin sata ballistista ja risteilyohjusta ja 15. maaliskuuta mennessä käyttänyt niitä 900 kaikkiaan. Iskujen jälkeen Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov varoitti länttä, että se tulisi pitämään lännestä Ukrainaan saapuvia asekuljetuksia laillisina kohteina.[95][97]
13. maaliskuuta kuoli Pohjois-Ukrainassa sijaitsevassa Irpinin kaupungissa myös ensimmäinen ulkomainen toimittaja.[98] Mariupolin vesi- ja ruokavarastot olivat ukrainalaisviranomaisten mukaan loppumassa[31][99] ja 1 500 sen asukaista oli kuollut. Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšukin mukaan 13 000 siviiliä oli saatu evakuoitua yhdeksän maassa avatun käytävän ansiosta.[95]
Venäjän valtiovarainministeri Anton Silujanov kertoi Interfaxille, että noin puolet Venäjän 640 miljardin dollarin valuuttavarannoista oli jäädytetty maailmalla. Hänen mukaansa länsi yritti estää Venäjää myös käyttämästä Kiinan valuuttaa renminbiä painostamalla Kiinaa mukaan pakotteisiin. Silujanov sanoi Venäjän maksavan ulkomaisen valuuttamääräisen velkansa ruplilla.[100]
4. viikko (14.–20.3.)
14. maaliskuuta saatiin sovittua kymmenen humanitaarisen käytävän avaamisesta muun muassa Kiovan lähistölle ja itäisen Luhanskin alueelle.[101] Venäjä jatkoi ilma-iskuja Ukrainan tiedonvälitysinfrastruktuuria vastaan.[47][102]
Tšetšenian päämies Ramzan Kadyrov ilmoitti, että Tšetšenian joukot olivat Hostomelin lentoaseman alueella, joka sijaitsi noin 20–25 kilometrin päässä Kiovasta.[103] Ukrainan puolustusministeriön mukaan Venäjä oli värvännyt noin tuhat palkkasotilasta Syyriasta taistelemaan Ukrainassa, ja noin 400 palkkasotilasta olisi jo saapunut Venäjälle.[31][104][104]
Tiistaina 15. maaliskuuta Venäjä ilmoitti aamulla saaneensa koko Hersonin alueen hallintaansa Etelä-Ukrainassa.[31][105] Sen neuvottelut Ukrainan kanssa jatkuivat.[106] Pakon edessä Venäjä erosi Euroopan neuvostosta, ennen kuin se erotettiin siitä.[107]
15. maaliskuuta myös Euroopan neuvoston lähetystö matkusti Kiovaan kolmen pääministerin muodossa. Tšekin, Puolan ja Slovenian pääministerit Petr Fiala, Mateusz Morawiecki ja Janez Jansa saapuivat illalla junalla pääkaupunkiin, jota aamunkoitteessa ja aiemmin illalla Venäjän tykistö oli juuri tulittanut ja johon pormestari Vitali Klytško oli julistanut ulkonaliikkumiskiellon. Pääministerit olivat ensimmäiset läntiset valtionpäämiehet, jotka vierailivat Ukrainassa sitten Venäjän hyökkäyksen alkamisen 24. helmikuuta.[108][109]
Mariupolin kaupunginvaltuusto ilmoitti, että ensimmäinen evakuointi kaksi viikkoa piiritettynä olleesta kaupungista onnistui. Noin 160 autoa, joissa oli noin 300 ihmistä, pääsivät turvallisesti Zaporižžjan kaupunkiin.[110][31] Seuraavana päivänä kaupungista pääsi poistumaan 20 000 ihmistä[111] ja venäläiset myös vapauttivat aiemmin sieppaamansa Mariupolin pormestarin.[112] Ukrainan asevoimat ilmoitti surmanneensa 13 800 venäläistä sotilasta.[113]
Mariupolin draamateatteri tuhoutui melkein täysin Venäjän ilmaiskun seurauksena 17. maaliskuuta.
Kerrostalo Kiovassa Venäjän tykistötulen jälkeen 17. maaliskuuta.
17. maaliskuuta Mariupolista pääsi vielä joitain tuhansia pois, mutta kaupungin kuvattiin ”tuhoutuneen” tulituksissa ja ilmaiskuissa.[114] Aamulla kerrottiin myös, että Venäjä oli pommittanut Mariupolin teatteria, jonka ulkopuolelle oli kirjoitettu venäjänkielinen sana дети, deti, joka tarkoittaa lapsia.[47][115] Venäjä kielsi tehneensä iskua.[116] Teatterissa kerrottiin olevan lapsia sisällä, kun Venäjä toteutti iskun.[47][115] Harkovan alueella sijaitsevaan Merefan kaupunkiin ja Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevaan Tšernihiviin kohdistuneessa tykistötulessa kerrottiin kuolleen ainakin 74 ihmistä. Harkovaan ammuttiin tykistöllä ”joka päivä ja joka tunti”.[117][31]
Perjantaina 18. maaliskuuta Luhanskin alueen kuvernööri syytti venäläisiä siitä, että näiden pommitukset ja tykistötuli estivät evakuoinnit.[118]Donetskin alueen draamateatterista, jota Venäjä oli pommittanut kaksi päivää aiemmin, pelastettiin noin 130 ihmistä. Pelastustöiden ilmoitettiin kuitenkin edelleen jatkuvan.[119][120][31] Ainakin 112 lasta oli kuollut Ukrainan syyttäjänviraston mukaan sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan.[121][122] Ukrainan varapääministeri kertoi, että noin 190 000 ihmistä oli evakuoitu maassa humanitaarisia käytäviä pitkin.[123]
Sunnuntaina 20. maaliskuuta Tšernihivin pormestari kertoi, että kaupungista oli katkaistu sähkö, vesi ja lämpö.[124][125] Asuinalueita ja sairaalaa ammuttiin ja sairaanhoito oli romahtanut.[124][125]
Mariupolista raportoitiin venäläisten pommittaneen taidekoulua, jossa noin 400 ihmistä oli suojassa.[126] Pommit vaurioittivat myös pahoin kaupungissa sijaitsevaa yhtä Euroopan suurimmista terästehtaista.[127][128] Useita tuhansia kaupungin asukkaita väitettiin karkotetun Venäjälle vastoin heidän tahtoaan kuluneen viikon aikana.[129][130] Venäjä vaati Mariupolia antautumaan maanantaiaamuun kello viiteen mennessä, mutta kaupunki kieltäytyi. Noin 300 000 ihmisen uskottiin olevan edelleen piiritetyssä kaupungissa.[131] ja yli 2 500 ihmisen saaneen surmansa.[132]
Venäjä teki sunnuntain ja maanantaina välisenä yönä 21. maaliskuuta iskun Retroville-kauppakeskukseen Luoteis-Kiovassa Podilskyin alueella.[121][134] Iskussa ilmoitettiin kuolleen kuusi ihmistä ja useamman loukkaantuneen.[121][135] Venäjä vastasi syytöksiin väittämällä kauppakeskuksen toimineen Ukrainan joukkojen rakettivarastona ja latausasemana.[136]
Ukraina ilmoitti, ettei Mariupol aio antautua, toisin kuin Venäjä oli edellisenä päivänä vaatinut.[137][138] Ukraina syytti Venäjää siitä, että kaupunki yritettiin saada antautumaan nälkiinnyttämällä sen asukkaat.[137]
Tiistaina 22. maaliskuuta Ukrainan asevoimat ilmoittivat onnistuneensa valloittamaan Kiovan lähellä sijaitsevan Makarivin kaupungin takaisin.[121][139] Venäjä jatkoi Mariupolin tulittamista. Ukrainan ulkoministeriön syytti Venäjää siitä, että se oli vienyt väkisin 2 389 ukrainalaislasta Venäjälle.[121][140]
Keskiviikkona 23. maaliskuuta Mariupolissa kerrottiin edelleen olevan loukussa noin 100 000 ihmistä ilman ruokaa, vettä ja sähköä.[31][141] Ukraina syytti myös Venäjän kaapanneen yhden humanitaarista apua kuljettaneen saattueen.[121]
Samana päivänä Venäjän johto ilmoitti vastaliikkeestään pakotteita asettaneille ulkomaille. Maa tulisi vaatimaan jatkossa toimitetusta maakaasusta maksun ruplissa. Keskustelussaan hallituksen edustajien kanssa Putin antoi sille ja keskuspankille viikon aikaa kehittää ratkaisu, jolla kaasun ostajat pääsisivät Venäjän ruplamarkkinoille.[142][143] Koko sodan ajan maakaasu on virrannut häiriintymättä Venäjältä Ukrainan läpi (40 Gm³/vuosi) Euroopan unioniin, eikä kummallakaan maalla ollut aikeita muuttaa asiantilaa. Venäjä oli koko ajan maksanut Ukrainalle välitysmaksuja, joiden suuruus oli noin puolitoista miljardia euroa vuodessa.[144] Sen sijaan Ukrainan kaupunkeihin johtavia jakeluverkostoja Venäjä oli pyrkinyt joko ottamaan haltuunsa tai tuhoamaan.[145]
21. maaliskuuta käydyssä huutokaupassa Venäjän Gazprom ei ollut halunnut ostaa huhtikuulle yhtään kapasiteettia Puolaan johtavasta Jamal–Eurooppa-kaasuputkesta (33 Gm³/vuosi), eikä putken Ukrainan haaraa ylläpitävä GTS tarjoutunut välittämään lisää. Jo tätä ennen putki oli välittänyt maakaasua vain Puolaan asti, ei Saksaan.[146]
Torstaina 24. maaliskuuta Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriö kehui jälleen Ukrainan puolustusta. Sen mukaan maa oli onnistunut puolustamaan Venäjää vastaan ja sen joukot olivat onnistuneet ajamaan venäläiset puolustusasemiin.[147] Ukraina alkoi pyytää kansalaisiaan lähettämään nettilomakkeita verkkosivustolle, jos he huomaisivat Venäjän asevoimien tekemiä sotarikoksia.[121]
Ukrainan asevoimat hyökkäsi Berdjanskin satamassa olleita venäläisiä maihinnousualuksia vastaan, ja yksi lastiaan purkamassa ollut satametrinen alus syttyi ilmiliekkeihin. Ukrainan asevoimien mukaan alus oli Alligator-luokan Saratov. Heidän mukaansa myös viereen ankkuroidut Roputša-luokan maihinnousualukset Tsezar Kunikov ja Novotšerkassk vaurioituivat.[148][149][150]
Mariupolin kaupunginvaltuuston kertoi, että Venäjä olisi karkottanut pakolla noin 15 000 Mariupolin asukasta Venäjälle[31][151] ja Zelenskyi syytti venäläisiä fosforipommien käytöstä.[121][152]
Perjantaina 25. maaliskuuta Ukraina väitti venäläisten jatkavan Sumyn ja Harkovin saartoa, mutta osan vetäytyneen takaisin Venäjälle suurten tappioiden vuoksi.[153] Suomessa VR ilmoitti keskeyttävänsä Allegro-junan liikenteen maanantaista 28. maaliskuuta alkaen.[154][155][156]
Mariupolin kaupungin viranomaiset arvioivat noin 300 ihmisen kuolleen Donetskin alueen draamateatterissa viime viikolla, vaikka aikaisemmin ilmoitettiin, ettei iskussa kuollut ketään.[157] Edelleen ukrainalaisviranomaiset ilmoittivat, että venäläisjoukot olivat melkein saartaneet koko Tšernihivin kaupungin Pohjois-Ukrainassa.[121][158]
Lauantaina 26. maaliskuuta Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk ilmoitti vaativansa Venäjälle siirretyille ukrainalaisille mahdollisuutta palata Ukrainaan.[31][159] Ukraina myös vaati, että Punaisen Ristin kansainvälistä komitea hankkivan listan Mariupolin asukkaista, jotka oli lähetetty Venäjälle.[31][159]
Ukraina kertoi, että noin kymmenen humanitaarista käytävää avattaisiin lauantaina muun muassa Mariupoliin.[121][160] Venäjän tukeman, Georgiasta epävirallisesti irrottautuneen Etelä-Ossetian kerrottiin lähettäneen joukkojaan Ukrainaan.[31]
Länsi-Ukrainan Lviviin tehtiin lauantai-illalla neljä ohjusiskua, joiden kerrottiin olleen suurimpia Lviviin sitten hyökkäyksen alun.[161]
Sunnuntaina 27. maaliskuuta Ukraina ja Venäjä sopivat kahden humanitaarisen käytävän avaamisesta. Toinen niistä avattaisiin Mariupoliin, josta ihmiset saisivat poistua ainoastaan omalla autollaan.[162] Ukraina pyysi Punaisen Ristin kansainvälistä komiteaa olemaan avaamatta suunniteltua toimistoa Venäjän Rostoviin sanoen, että se laillistaisi humanitaariset käytävät Venäjän alueella, ukrainalaisten sieppaukset ja pakkokarkottamisen. Järjestö vastasi, ettei sillä ollut ensikäden tietoa pakkosiirtämisistä ja että se aikoi auttaa sotatoimialueella olevia sijainnista riippumatta.[163]
Samaan aikaan Ukrainan ja Venäjän neuvottelijat sopivat tapaavansa Turkissa.[31][164] Zelenskyi valitti lännelle, ettei maa ollut saanut tarpeeksi aseita.[31][165] Hän pyysi länneltä panssarivaunuja, lentokoneita ja ohjuksia.[31][165]
Huhtikuu 2022
6. viikko (28.3.–3.4.)
Maanantaina 28. maaliskuuta Ukrainan joukot ilmoittivat puolustautuneensa menestyksellisesti useissa taisteluissa Donetskin ja Luhanskin alueilla.[121] Talousministeri Julija Svyrydenkon mukaan Venäjän hyökkäys oli maksanut Ukrainalle siihen mennessä noin 500 miljardia euroa.[166] Ukrainan viranomaisten mukaan ainakin 5 000 ihmistä oli kuollut Mariupolissa hyökkäyksen alusta lukien.[167] Kaupungin pormestari Vadym Boitšenko kertoi, että venäläiset olivat onnistuneet valtamaan kaupungin noin kuukauden jälkeen hyökkäyksestä.[121]Irpinin pormestari taas kertoi Ukrainan asevoimien onnistuneen ottamaan kaupungin takaisin hallintaansa.[168]
Saatuaan kaksi varoitusta Venäjän viestintäviranomaiselta Roskomnadzorilta lännessä riippumattomana tunnettu Novaja Gazeta viimein ilmoitti lopettavansa julkaisemisen, kunnes sota Ukrainassa olisi ohi. Jälkimmäinen varoituksista tuli siitä, että lehti ei ollut lainmukaisesti huomauttanut sivuillaan olevan materiaalin olevan peräisin ulkomaiseksi agentiksi luokitellulta organisaatiolta.[169]
Mykolajivin hallintorakennus ohjusiskun jälkeen 29. maaliskuuta.
Tuhoutunut paloasema Harkovassa 29. maaliskuuta.
Rauhanneuvottelut Venäjän ja Ukrainan välillä 29. maaliskuuta alkoivat Istanbulissa Turkissa.[170][171] Venäjän ohjusisku, joka tuhosi pahoin Mykolajivin hallintorakennusta, surmasi ensimmäisten tietojen mukaan 12 ja haavoitti 22:ta.[172][173] Sittemmin kuolleiden määrä nousi 36:een.[31][174]
Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi Venäjän päätavoitteen Ukrainassa olevan Donbasin alueen vapauttaminen Kiovan hallinnasta.[31][121]
30. maaliskuuta Venäjä pommitti Tšernivtsiä, Lviviä ja Kiovaa. Myös katutaisteluista Popasnan kaupungissa Itä-Ukrainassa raportoitiin.[121] Edellisenä päivänä Venäjä oli ilmoittanut vähentävänsä toimiaan Pohjois-Ukrainassa, mutta ilmoitus oli otettu lännen puolella epäillen vastaan; sitä pidettiin peitteenä Venäjän joukkojen uudelleenorganisoinnille.[175]
Venäjän neuvotteludelegaation johtaja Vladimir Medinski kertoi Ukrainan olevan halukas suostumaan Venäjän tärkeimpiin vaatimuksiin. Jos nämä vaatimukset täyttyisivät, se Medinskin mukaan eliminoisi uhan Ukrainasta Naton jäsenenä.[176] Venäjä puolustusministeriö kertoi Venäjän saavuttaneen tavoitteensa Kiovassa ja Tšernihivissä.[31]
Torstaina 30. maaliskuuta Ukraina kertoi neuvottelujen jatkuvan seuraavana päivänä virtuaalisesti. [177] Presidentti Zelenskyi teki yhden monista videopuheluistaan ulkomaille, tällä kertaa Australian parlamentin kanssa.[178]
31. maaliskuuta Venäjän puolustusministeriö ja Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ilmoittivat tulitauosta Mariupolissa seuraavaksi päiväksi asukkaiden evakuointia varten.[31][179] Taistelut jatkuivat Kiovan ympäristössä ja Tšernihivissä kaupungissa, vaikka Venäjä oli luvannut 29. päivän neuvotteluissa vähentävänsä sotilastoimintaansa alueella.[31]
1. huhtikuuta Ukraina ilmoitti erottaneensa kaksi korkea-arvoista turvallisuuspalvelun jäsentä.[31] Saman päivänä Venäjän Belgorodin alueen kuvernööri väitti Ukrainan ilmavoimien tehneen helikoptereilla hyökkäyksen 30 kilometriä rajalta Belgorodissa sijaitsevaan polttoainevarastoon.[31][180] Polttoainevaraston omistaja Rosneft kertoi, ettei kukaan loukkaantunut tulipalossa.[180] Sosiaalisessa mediassa levinneistä videoista huolimatta esimerkiksi suomalainen sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo piti epätodennäköisenä, että iskun takana olisi Ukraina. Hän piti mahdollisena, että kyseessä oli ollut Venäjän itsensä tekemä ”false flag” -isku.[181] Ukraina kiisti väitteen.[31][182]
Ukrainan pääesikunta kertoi venäläisten joukkojen jatkaneen osittaista vetäytymistään Kiovan pohjoispuolella kohti Valko-Venäjän rajaa.[121] Siitä huolimatta joitain taisteluja käytiin Kiovan ympärillä edelleen.[183] Ukrainalaiset syyttivät venäläisiä jätettyjen alueiden miinoittamisesta ja siitä, ettei Mariupoliin evakuoinnin yhteydessä päästetty liikennettä sisään vaan vain ulospäin.[184][185] Joka tapauksessa 1 263 ihmisen kerrottiin päässeen poistumaan piiritetystä Mariupolista ja miehitetystä Berdjanskista.[31][186]
Sunnuntaina 3. huhtikuuta Ukraina kertoi vallanneensa takaisin Tšernobylistä pohjoisluoteeseen sijaitsevan Prypjatinaavekaupungin ja sen joukkojen edenneen Valko-Venäjän rajalle saakka.[121][187] Tšernihivin pormestari kertoi noin 70 prosenttia kaupungista tuhoutuneen.[188]
7. viikko (4.–10.4.)
Ukrainan viranomaiset kertoivat löytäneensä satoja ruumiita Kiovan ympärillä olevilta alueilta, joilta venäläiset olivat perääntyneet.[189] Ukrainan mukaan satoja ihmisiä oli löytynyt joukkohaudoista Butšan kaupungista, mikä saattoi viitata Venäjän sotarikoksiin. Venäjä ja Ukraina vaativat molemmat Butšan tapahtumia käytävän läpi Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa.[31] Venäjä kielsi jyrkästi syytteet sen joukkojen syyllistymisestä siviilien murhiin ja lupasi esittää kokouksessa todisteet päinvastaisesta. YK:n yleiskokous erotti Venäjän toistaiseksi ihmisoikeusneuvostosta.[190][31] Dmytrivkan alueen kuvernööri Taras Didych kertoi televisiossa joukkohaudan löytämisestä. Didychin kertoi myös, että uhrien tarkkaa määrää ei vielä tiedetä.[191] Saman viikon aikana Ukrainan viranomaiset kertoivat, että Kiovan länsipuolelta oli löytynyt uusi joukkohauta.[191] Samalla Ukrainan asevoimien joukkoja epäiltiin venäläisten sotilaiden teloittamisesta.[192][193]
Venäjä jatkoi Harkovan pommittamista Itä-Ukrainassa ja muun muassa Lvivin tykistötulitusta,[194] mutta sen joukkojen kerrottiin vetäytyneen Pohjois-Ukrainasta muun muassa Kiovan alueelta ja Tšernihivin kaupungin alueelta.[121][195][196]Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriö kertoi tiedustelupäivityksessään Twitterissä taistelujen Mariupolin hallinnasta jatkuvan ja humanitaarisen tilanteen kaupungissa heikkenevän edelleen.[197][198] Ukrainan viranomaiset kertoivat yrittävänsä evakuoida kaupungin loukkuun jääneitä siviilejä 11 humanitaarisen käytävän kautta.
UNHCR:n julkistamien tietojen mukaan 6. huhtikuuta mennessä Ukrainasta oli poistunut 4,32 miljoonaa ihmistä. Näistä 2,51 miljoonaa Puolaan, 730 000 Romaniaan ja Moldovaan, 400 000 Unkariin, 350 000 Venäjälle, 300 000 Slovakiaan ja 18 000 Valko-Venäjälle.[199]
Ukrainassa Obuh’ovytšin kylän asukkaat kertoivat, että Venäjän asevoimien joukot olivat käyttäneet heitä ja heidän kotejaan kilpinä, jotta Ukrainan asevoimien joukot eivät voisi tehdä vastahyökkäyksiä.[121]
8. huhtikuuta kaksi venäläisvalmisteista Totška-ohjusta osui Pohjois-Donetskissa siviilejä täynnä olevalle Kramatorskin rautatieasemalle, tappaen ukrainalaistietojen mukaan 59 ja haavoittaen 110:tä ihmistä.[200] Kyseessä olivat ilmeisesti lukuisia tytärammuksia sisältävät kasettiaseet, eli niin sanotut rypälepommit. Venäjä koetti vierittää syyn tapahtuneesta Ukrainan niskoille, mutta moni seikka viittasi heti venäläiseen osapuoleen ja erityisesti venäläismielisiin separatisteihin. Tarkoituksellisesta osumisesta nimenomaan suureen siviilijoukkoon jäi epävarmuus ja Amnesty internationalin asiantuntijan mukaan käytettyjen aseiden osumatarkkuus oli paljon huonompi, mitä niille oli mainostettu. Myös tässä tapauksessa Ukrainan katsottiin syyttävän venäläisiä myös kasettiaseiden käytöstä sodassa sinänsä, vaikkeivat Ukraina ja Venäjä kuuluneet niiden kieltävän sopimuksen ratifioineisiin valtioihin.[201][202][203] Ukrainan asevoimat kertoivat ottaneensa koko Sumyn alueen takaisin hallintaansa.[31]
Ukrainalaiset kertoivat Mariupolin puolustuksen alkaneen murtua muun muassa ammusten puutteen takia. He arvelivat jopa kymmeniätuhansia ihmisiä kuolleen kaupungissa piirityksen alettua, mutta yhdeksästä humanitaarisesta käytävästä ollun sovittu maanantaiksi.[31][206][207][208] Mariupolin pormestari Vadym Boitšenko väitti myös Venäjän asevoimien polttaneen ruumiita liikkuvissa krematorioissa.[31]
Saksalainen puolustustarvikeyritys Rheinmetall kertoi olevansa valmis toimittamaan Ukrainalle 50 käytettyä Leopard 1 -panssarivaunua. Yrityksen mukaan se voisi toimittaa ensimmäiset panssarivaunut noin kuudessa viikossa.[209]
Tiistaina 12. huhtikuuta Ukrainan puolustusministeriö arvioi Venäjän olevan valmis toteuttamaan hyökkäyksen idästä Luhanskin- ja Donetskin alueille[210] ja yhdysvaltalainen uutiskanava CNN kertoi venäläisen sotilassaattueen olevan liikkumassa Donbassia kohti.[31][211] Venäjän puolustusministeriön mukaan sen asevoimat olivat tehneet iskun ammusvarastoon ja lentokonesuojaan Starokostiantynivin lentotukikohdassa Länsi-Ukrainassa.[31] Ukrainan viranomaiset kertoivat selvittävänsä väitteitä siitä, että venäläiset joukot olisivat käyttäneet kemiallisia aseita Mariupolissa.[212]
Keskiviikkona 13. huhtikuuta Zelenskyi syytti taas Venäjää fosforipommien käyttämisestä Ukrainassa.[213] Venäjän puolustusministeriö väitti 1026:n ukrainalaisen merijalkaväen sotilaan ja 126 upseerin antautuneen Mariupolissa,[214] mutta Mariupolin pormestarin neuvonantaja kiisti väitteet, että yksikään ukrainalainen sotilas olisi antautunut venäläisille.[31]
Samaan aikaan Suomessa oli hyökkäyksen alkamisesta lähtien jatkettu tiiviisti keskustelua Suomen Nato-jäsenyydestä. Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön mielestä Suomen tuli tehdä päätös Natoon liittymisestä ennen kesää.[215] Suomen hallitus julkaisi myös keskiviikkona 13. huhtikuuta Nato-selontekonsa.[216]
Torstaina 14. huhtikuuta Ukrainan asevoimat kertoivat iskeneensä ohjuksin Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivaan ohjusristeilijä Moskvaan.[217][218] Laivalla syttyi tulipalo ja tapahtui räjähdys ja miehistö evakuoitiin.[217][219] Alusta yritettiin hinata korjattavaksi, mutta seuraavana päivänä pahoin vaurioitunut alus upposi kesken hinauksen.[220] Ukrainan asevoimat kertoivat myös räjäyttäneensä sillan, juuri kun venäläinen saattue oli ylittämässä sitä Izjumiin päin.[206][221][206] Sumyn alueen sotilashallinnon johtaja Dmytro Zhyvytsky väitti alueelta löydetyn torstaihin mennessä yli sata ruumista, joista osa oli sidottu. Hänen mukaansa uhrit oli surmattu päähän ampumalla.[31]
Venäjän viranomaiset väittivät, että Ukraina oli tehnyt iskun rajakaupunkiin Klimovoon, Brjanskin alueelle.[31][222] Iskussa olisi käytetty Ukrainan ilmavoimien kahta taisteluhelikopteria ja siinä haavoittuneen seitsemän ihmistä.[31][222]
Perjantaina 15. huhtikuuta Venäjä kertoi tehneensä iskun Kiovan lähistölle ja lupasi iskujen Kiovaa vastaan lisääntyvän.[31][206][223] Venäjä oli ilmoituksensa mukaan tehnyt iskuja torstain ja perjantain välisenä yönä 13:een sotilaskohteeseen sekä ampuneensa alas Ukrainan ilmavoimien Mi-8-helikopterin Tšernihivin lähistöllä.[206] Ukrainan asevoimien ilmoitettiin pitävänsä vielä Mariupolissa sijaitsevaa terästehdasta hallinnassaan.[224] Saman päivänä venäläinen tuomioistuin langetti Googlelle ja Wikipedialle sakkorangaistuksen, koska yhtiöt eivät olleet suostuneet poistamaan sivustoiltaan Venäjän hyökkäykseen liittyvää sisältöä, jota Venäjä väitti valheelliseksi.[225]
Lauantaille 16. huhtikuuta oli taas sovittu yhdeksästä humanitaarista käytävästä, muun muassa Mariupoliin.[226] Venäjä kertoi tehneensä iskun sotavarustetehtaaseen Kiovassa.[227][228] Kymmeniä ihmisiä kokoontui Krimin pääkaupunkiin Sevastopoliin suremaan Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan Moskvan uppoamista[229][230] ja Ukrainan rikkain ihminen Rinat Ah’metov lupasi jälleenrakentaa Mariupolin.[231][232]
Sunnuntaina 17. huhtikuuta Venäjä kertoi tuhonneensa ammustehtaan Kiovan lähistöllä[233] ja Brovaryn pormestari Ihor Sapožko kertoi Venäjän tehneen ohjusiskun kaupunkiin.[234] Venäjä vaati Ukrainan asevoimien sotilaiden antautumista Mariupolissa, jonka kaupungin keskustan Venäjä väitti saaneensa kokonaan hallintaansa.[235]
9. viikko (18.–24.4.)
Maanantaina 18. huhtikuuta Venäjän viranomaiset kertoivat sulkevansa Mariupoliin johtavat humanitaariset käytävät.[236] Useiden neuvottelujen jälkeen 21. huhtikuuta kolme linja-autollista siviilejä saatiin kuitenkin evakuoitua Zaporižžjan kaupunkiin.[31][237] Maanantaina Lvivin kaupunkiin osui pormestarin mukaan viisi ohjusta ja Kiovan ja Dnipropetrovskin alueilla kerrottiin kuuluneen räjähdyksiä.[31][238][239]
Tiistaina 19. huhtikuuta Venäjän viranomaiset väittivät Ukrainan tehneen iskun Ukrainan ja Venäjän rajan tuntumassa olevaan venäläiseen kylään. Iskussa olisi haavoittunut kolme ihmistä.[240]
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kertoi 18. huhtikuuta Venäjän aloittaneen uuden vaiheen hyökkäyksessään Ukrainaan.[31] Venäläisjoukot aloittivat tykistötulen turvin uuden hyökkäyksen Itä-Ukrainassa ja presidentti Zelenskyi kertoi sanoi ”Donbassin taistelun” alkaneen.[241][242][243] 19. päivänä ukrainalaiset menettivät Luhanskissa Kreminnan kaupungin.[244][245] Venäjän asevoimat vaativat Mariupolin jäljellä olevia, Azovstalin tehdasta puolustavia ukrainalaissotilaita laskemaan aseensa ja antautumaan keskipäivään mennessä. Tämä ei kuitenkaan tehonnut tehdasalueen puolustajiin.[206][31][243] Seuraavana päivänä Putin sanoi kuitenkin Venäjän voittaneen taistelun Mariupolista ja ”vapauttaneen” sen.[246] 21. helmikuuta hän ilmoitti kieltäneensä joukkojaan hyökkäämästä Azovstalin terästehtaan alueelle Mariupolissa vaan määränneensä sen sijasta saartamaan tehtaan.[247] Harkovaan kohdistui jatkuvaa ja ankaraksi kuvattua tulitusta.[206][248]
Ukrainan parlamentin johtava jäsen kertoi Euroopan syyttäjänvirastolle, että Venäjä olisi karkottanut 500 000 ihmistä Ukrainasta Venäjälle.[249] Mariupolin pormestari Vadym Boitšenkon oli kertonut kaksi päivää aiemmin kaupungista karkotetun Venäjälle 40 000 ihmistä.[250]
Useat uutis- ja tietotoimistot kertoivat, että maaliskuun 19. päivästä lähtien otetuissa satelliittikuvissa näkyi Mariupolin länsipuolella sijaitsevan Manhušin taajaman pohjoisosiin kaivettuja suuria joukkohautoja.[251][252] Mariupolin kaupungin mukaan hautojen pinta-ala oli yli 20-kertainen Butšan verilöylyn jälkeen havaittuun, kirkon viereisen 70 hengen joukkohautaan nähden. Ukrainalaiset arvioivat Manhušin joukkohautoihin haudatun ehkä tuhansia Venäjän Mariupolissa surmaamia siviilejä, Mariupolin kaupungin mukaan mahdollisesti jopa 3 000–9 000 ihmistä.[252] Lauantaina 23. huhtikuuta uusi, suuri hauta löytyi Mariupolin lähistöllä sijaitsevasta Vyhoradnen kylästä.[253] 18. huhtikuuta Ukrainan poliisi oli kertonut Irpinistä löytyneen siihen mennessä 269 ruumista.[254]
Perjantaina 22. huhtikuuta Venäjän asevoimat ilmoitti jatkotavoitteikseen koko Donbassin alueen hallinnan Itä-Ukrainassa ja maayhteyden varmistamisen sieltä Krimille. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden iskeä Ukrainan taloudelle tärkeisiin kohteisiin ja eteläisen Ukrainan hallinta mahdollistaisi myös maayhteyden luomisen Transnistriaan[255][256] Seuraavana päivänä Venäjä aloitti uudelleen hyökkäyksen jonka tarkoitus oli murtaa Azovstalin terästehtaan puolustus.[257] Samalla se jatkoi muiden itä-ukrainalaisten kaupunkien tulittamista ja teki ohjusiskun Odessaan, jossa tietojen mukaan haavoittui 18 siviiliä.[258][31][259]
Mariupolin pormestari esitti perjantaina pyynnön halustaan saada loput noin 100 000 siviiliä evakuoitua kaupungista, joka Vladimir Putinin mukaan oli kokonaan Venäjän asevoimien hallussa.[260] Muuttovirta Ukrainan länsirajojen oli maan rajaviranomaisten mukaan kääntynyt positiiviseksi ja maahan palasi enemmän ihmisiä, mitä sieltä poistui.[261]
Sunnuntaina 24. huhtikuuta Venäjän puolustusministeriö väitti osuneensa aikana ohjuksin yhdeksään Ukrainan sotilaskohteeseen, mukaan lukien neljään asevarastoon Harkovan alueella.[262] Sen mukaan Venäjän ohjus- ja tykistöjoukot tuhosivat myös neljä muuta varastoa samalla alueella ja osuivat myös Dnipropetrovskin alueella sijaitsevaan laitokseen, joka väitetysti tuotti räjähteitä Ukrainan asevoimille.[262]
10. viikko (25.4.–1.5.)
Venäläiset jatkoivat 25. huhtikuuta yrityksiään valloittaa Azovstalin tehdas ilmavoimien, panssarien, jalkaväen ja tykistön voimin.[206] Venäjän puolustusministeriö kertoi iskeneensä Ukrainan sotilaslaitoksiin ja Krementšukin öljynjalostamoon Dneprin varrella.[263] Se väitti myös tuhonneensa kuusi rautatieasemaa lähellä Krasnea, Zdolbunovia, Žmerynkaa, Berdytšivia, Kovelia ja Korostenia. Näiden se sanoi välittävän lännestä saapuvia sotatarvikkeita ja aseita.[264]
Radio Svobodan ja Mariupolin kaupungin mukaan kolmannet merkittävät joukkohaudat oli paikannettu. Maaliskuun 24. ja huhtikuun 24. päivän välisissä satelliittikuvissa olisi näkynyt joukkohautoja Mariupolin luoteispuolella sijaitsevan Staryi Krymin kaupunkityyppisen taajaman eteläpuolella. [265][266]
Saksan puolustusministeri Christine Lambrecht kertoi Saksan suostuvan toimittamaan raskaita aseita Ukrainaan, muun muassa käytöstä poistettuja Gepard-ilmatorjuntapanssarivaunuja.[267] Maa harkitsi myös panssarihaupitsien lähettämistä Ukrainaan ja keskustelevansa asiasta Alankomaitten kanssa.[268]
27. huhtikuuta Gazprom katkaisi Venäjän 23. maaliskuuta esittämän uhkauksen mukaisesti kaasuntoimituksen Puolalta ja Bulgarialta, näiden kieltäydyttyä maksamasta kaasusta ruplilla. Unkari ja Slovakia olivat neuvotelleet Moskovan kanssa toimituksien jatkumisen euromaksuilla.[269]Moldovasta epävirallisesti irrottautuneen Venäjä-mielinen Transnistrian viranomaiset väittivät, että yhtä kylää kohti oli ammuttu Ukrainan puolelta.[270] Ukrainan presidentin neuvonantaja Myh’ailo Podoljak ilmoitti 28. huhtikuuta, että Ukrainalla oli kaikki oikeus puolustaa itseään iskemällä venäläisiin sotilaskohteisiin, kuten sen ase- ja ammusvarastoihin.[31][271] Mariupolin kaupunginvaltuusto kertoi Telegramissa venäläisten joukkojen varastaneen Mariupolin museoista yli 2 000 esinettä. Museoista oli viety muun muassa 1800- ja 1900-luvuilla vaikuttaneiden venäläisten taidemaalarien Arhip Kuindžin ja Ivan Aivazovskin teoksia ja Mariupolin kreikkalaisille tehty evankeliumi vuodelta 1811.[206]
Perjantaina 29. huhtikuuta Venäjän Kurskin alueen kuvernööri Roman Starovoit väitti, että Ukraina oli tulittanut kranaatinheittimillä Krupetsin kylän lähellä sijaitsevaa rajaylitysasemaa ja että Venäjän rajavartiolaitos ja asevoimat olivat vastanneet tuleen.[272] Donetsjoen ylittävä rautatiesilta räjäytettiin ja tekijöiksi oletettiin ukrainalaisia siviilejä tai sotilaita, joiden tarkoituksena oli hidastaa Venäjän joukkojen etenemistä Slovjanskin kaupunkiin.[206][273]
Yhdistyneet kansakunnat ja Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoivat 1. toukokuuta, että siviilien evakuointi Azovstalin terästehtaalta oli aloitettu. Zelenskyin mukaan noin sata ihmistä siirrettiin Zaporižžjan kaupunkiin.[274][275]
Toukokuu 2022
11. viikko (2.–8.5.)
Maanantaina 2. toukokuuta Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti taas Ukrainan hallintoa natsismista ja sanoi myös Adolf Hitlerillä olleen juutalaista perimää, eikä Zelenskyi siten omaan juutalaisuuteensa vetoamalla voinut puolustautua syytöksiä vastaan. Israelin pääministeri Naftali Bennett loukkaantui tästä, ja Putin pyysi ulkoministerinsä kommenttia viisi päivää myöhemmin anteeksi.[276]
Odessan satamakaupungin alueen kuvernööri Maksym Martšenko kertoi Venäjän tehneen raketti-iskun kaupunkiin.[277]
3. toukokuuta Itä-Ukrainan, Donetskin alueen kuvernööri kertoi yhdeksän siviilin kuolleen sen jälkeen, kun Venäjä tykistö tulitti Avdijivkan, Vuhledarin ja Lymanin kaupunkeja.[278] Kuvernööri kertoi myöhemmin, että 10 ihmistä kuoli ja 15 ihmistä haavoittui, kun Venäjä pommitti paikallista tehdasta.[279]
Lvivin pormestari kertoi, että Venäjän tekemät ilmaiskut vaurioittivat pahasti paikallista sähkölaitosta ja että osassa kaupunkia sähköt eivät toimi.[280]
4. toukokuuta Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi, että Mariupolin Azovstalin terästehtaasta evakuoitiin 156 siviiliä ja että heidät evakuoitiin Zaporižžjan kaupunkiin.[206] Mariupolin pormestari sanoi, että Azovstalin terästehtaalla on keskiviikon aikana käyty ankaria taisteluita.[281] Pormestari kertoi myös, että yhteys Ukrainan asevoimien sotilaisiin menetettiin joksikin aikaa ja että tehtaalla olisi vielä ainakin 30 lasta.[281] Yhteys Azovstalin tehtaalla oleviin ukrainalaisiin palautui illalla.[282]
Ukrainan rajavartiolaitoksen viranomainen kertoi, että Ukraina on valmis, jos Valko-Venäjän asevoimat hyökkäävät Ukrainaan.[283]
Uutistoimisto Associated Pressin esittämän arvion mukaan Donetskin alueen draamateatterin pommituksessa Mariupolissa 16. maaliskuuta oli menehtynyt noin 600 siviiliä, joista ainakin sata teatterin ulkopuolella sijainneen kenttäkeittiön läheisyydessä.[284]
5. toukokuuta Ukrainan presidentin Zelenskyin neuvonantaja Oleksi Arestovytš kertoi, että Ukraina ei todennäköisesti aloita vastahyökkäystä ennen kesäkuun puoliväliä, johon mennessä maa arveli saaneensa enemmän aseistusta liittolaisiltaan. Arestovytš ei odottanut Venäjän tekevän merkittävää etenemistä Ukrainassa 9. toukokuuta mennessä, jolloin muun muassa Venäjällä vietettäisiin voitonpäivää.[285] Jo 26. huhtikuuta Britannian apulaispuolustusministeri James Heappey oli esittänyt mielipiteenään, ettei Ukrainalle toimitettuja aseita tarvinnut rajata puolustuksellisiin, vaan myös aseita, joilla Ukraina voi hyökätä Venäjän alueella olevia sotilaskohteita, kuten liikenneyhteyksiä, vastaan, saattoi ja piti toimittaa.[286]
Venäjän puolustusministeriö väitti Venäjän tappaneen yli 600 ukrainalaista sotilasta sen jälkeen, kun Venäjä väitetysti tulitti tykistöillä eri sotilaskohteita.[287]
6. toukokuuta Itä-Ukrainassa sijaitseva Sjevjerodonetskin kaupungin kerrottiin joutuneen venäläisjoukkojen piirittämäksi, kertoi alueen sotilashallinnon johtaja.[206] Sotilashallinnon johtaja kertoi, että Venäjä yrittää päästää kaupunkiin useasta eri suunnasta ja että Venäjän hyökkäykset on tähän asti torjuttu.[206]
Ukrainan viranomaiset kertoivat, että Azovstalin terästehtaasta yritetään taas evakuoida siviilejä.[288] Presidentti Zelenskyi kertoi, että Venäjä on tuhonnut tähän mennessä Ukrainassa yhteensä noin 400 sairaalaa tai terveyskeskusta.[288]
Venäjän puolustusministeriö kertoi tuhonneensa suuren ammusvaraston Kramatorskin kaupungissa.[289] Puolustusministeriö myös kertoi Venäjän tuhonneen kaksi ukrainalaista sotilaslentokonetta.[289]
Ukrainan sotilasjohdon mukaan ukrainalainen Neptun-ohjus olisi osunut Venäjän laivaston ohjusfregatti Admiral Makaroviin. Se on Mustanmeren laivaston uusin suuren kokoluokan aluksista ja olisi yhdysvaltalaislähteen mukaan siten "mehukas" kohde. Uutinen on vielä varmistamaton.[290][291][292]
7. toukokuuta Donetskin kansantasavallan asevoimat kertoi, että 50 siviiliä evakuoitiin Azovstalin terästehtaasta.[293][294] Presidentti Zelenskyi kertoi perjantaina, että diplomaattisia keskusteluja on meneillään, jotta jäljellä olevat sotilaat saataisiin pelastettua Azovstalin terästehtaasta.[295]
Venäjä väitti tuhonneensa suuren varaston, jossa säilytettiin Yhdysvalloista ja Eurooppaan maista tuotuja sotilasvarusteita lähellä Bohoduh’ivin rautatieasemaa Harkovan alueella.[296]
8. toukokuuta Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai kertoi kahden ihmisen kuolleen sen jälkeen kun Venäjä pommitti Bilohorivkan kylän koulua.[31][297] Kerrottiin, että koulun kellarissa on suojassa tapahtumahetkellä 90 ihmistä ja että 30 heistä pelastettiin. Kuvernööri kertoi, että loput ihmiset jäivät sortuman alle ja heidän pelätään kuolleen.[31][297] Iskun kerrottiin aiheuttaneen tulipalon koulussa.[297]
Luhanskin alueen kuvernööri kertoi sunnuntaina, että Ukrainan asevoimien joukot vetäytyivät Itä-Ukrainassa sijaitsevasta Popasnan kaupungista.[298] Uutista korjattiin heti seuraavana päivänä: ukrainalaiset pysyvät yhä Popsanassa vahvennetuissa asemissaan ja saivat vahvistuksia.[299] Venäjän Tšetšenian tasavallan päämies Ramzan Kadyrov sanoi sunnuntaina, että Tšetšenian joukot olivat ottaneet haltuunsa suurimman osan Popasnasta.[298]
Venäjän puolustusministeriö väitti Venäjän tehneen iskun ja tuhonneen ukrainalaisen sotalaivan Odessan lähellä.[300]
12. viikko (9.–15.5.)
Maanantaina 9. toukokuuta Moskovassa pidettiin voitonpäivän paraati, jossa presidentti Putin piti puheen. Hän kertoi puheessa, että hyökkäys Ukrainaan oli historiallinen saavutus Venäjälle ja väitti Ukrainan harkineen hankkia ydinaseita.[301][302] Samalla Ukrainan presidentti Zelenskyi esiintyi videolla, jossa hän marssi yksin Kiovan pääkadulla, jossa yleensä pidettäisiin myös paraati.[303] Hän myös sanoi maansa voittavan sodan ja että Ukraina ei luovuttaisi alueitaan Venäjälle.[304]
Odessan kaupungin viranomaiset kertoivat Venäjän tehneen neljä ohjusiskua ja että ohjukset laukaistiin Krimin niemimaalta.[294] Ukrainan puolustusministeriö kertoi Venäjän asevoimien joukkojen käyttäneen maanantain aikana panssarivaunuja ja tykistötulta yrittäessään päästä Azovstalin terästehtaalle, jossa oli vielä ukrainalaisia joukkoja.[305]
YK:n ihmisoikeusneuvosto kertoi pitävänsä ylimääräisen kokouksen, jossa käsitellään Venäjän toteuttamia ihmisoikeusrikkomuksia Ukrainassa.[31][306]
10. toukokuuta Ukrainan puolustusministeriö kertoi Venäjän jatkaneen Azovstalin terästehtaan ankaraa pommittamista ja tulittamista.[31] Ukrainan asevoimat kertoivat yhden ihmisen kuolleen ja seitsemän loukkaantuneen sen jälkeen, kun Venäjä teki ohjusiskun Odessan satamaan.[289]
Ukrainan asevoimat kertoivat tiistaina, että ukrainalaiset joukot olivat onnistuneet valtamaan kyliä takaisin Venäjältä Harkovan pohjois- ja koillisosissa. 92. mekanisoituneen prikaatin tiedottaja Tetiana Apattšenko kertoi, että ukrainalaiset joukot valtasivat Tšerkaski Tyškin, Ruski Tyškin, Borštšovan ja Slobožansken kylät takaisin Venäjältä.[307]
11. toukokuuta Itä-Ukrainassa sijaitsevassa Slovjanskin kaupungissa viranomaiset alkoivat kehottaa kaupungin asukkaita välttämään ulkona käyntiä ja pitämään ikkunansa kiinni, kun Venäjä oli pommittanut kaupungin lähellä sijaitsevaa ammoniumnitraattivarastoa.[308]
Ukrainan asevoimien joukkojen kerrottiin edenneen lähemmäksi Ukrainan ja Venäjän rajaa Harkovan alueella.[289] Ukrainan asevoimien komentaja kertoi Facebook-päivityksessään, että Ukrainan joukot olivat vallanneet takaisin Pytomnykin kylän Venäjältä Harkovan alueella.[289]
12. toukokuuta Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.[309] Päätökseen kerrottiin vaikuttaneen muun muassa Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.[310]
Zaporižžjan alueen kuvernööri Oleksandr Staruh kertoi Venäjän tehneen varhain aamulla raketti-iskun Komyšuvah’an kylään, joka sijaitsee Zaporižžjan alueella, ja että yksi ihminen kuoli ja 60 rakennusta vaurioitui.[294][311][312]
13. toukokuuta Ukrainan asevoimat kertoivat tuhonneensa Donetsjokea ylittävän sillan, jota oli samaan aikaan ylittämässä venäläispataljoona, johon kuului myös raskasta kalustoa.[313][314] Ukrainan asevoimat kertoi, että Venäjän tarkoituksena olisi luultavasti ollut Lymanin kaupungin valtaaminen.[313][314]
Ukrainan viranomaisten mukaan Venäjä on siirtänyt pakolla noin 210 000 lasta Venäjälle tarkoituksena venäläistää lapset.[315] Toukokuun 2. päivänä antamassaan tiedotteessa Venäjän puolustusministeriö oli todennut evakuoineensa siihen mennessä Ukrainan alueelta, separatistialueet mukaan lukien 1,1 miljoonaa ihmistä, mukaan luettuna 200 000 lasta.[316]
Venäjän puolustusministeriö väittää Venäjän asevoimien joukkojen tehneen iskun Krementšukinöljynjalostamoon Keski-Ukrainassa. Puolustusministeriö kertoi joukkojen tuhonneen tuotantokapasiteetin ja polttoainesäiliöitä.[289] Sen mukaan venäläiset joukot ampuivat alas ukrainalaisen Su-27-lentokoneen Harkovan alueella.[289][294]
14. toukokuuta Ukrainan armeijan johdon mukaan Venäjän asevoimat on alkanut vetää joukkojaan pois Harkovasta keskittyäkseen Donbasiin.[317] Ukrainan armeija myös kertoi, että venäläiset joukot ampuivat raja-aluetta Tšernihivin alueella Venäjän puolelta ja että Blešnyan kylän laitamilla olisi tapahtunut kahdeksan räjähdystä.[289]
Venäjän puolustusministeriö kertoi lauantaina tiedotteessaan, että Venäjän asevoimien joukot ovat iskeneet Ukrainassa muun muassa komentopisteisiin, ammusvarastoihin ja muihin sotilaskohteisiin useilla alueilla ja tappaen Venäjän tiedotteen mukaan ainakin sata ukrainalaista ”nationalistia”.[289]
15. toukokuuta Lvivin alueen kuvernööri Maksym Kozytskyi kertoi Venäjän tehneen ohjusiskun sotilaallisiin infrastruktuureihin Lvivin alueella Länsi-Ukrainassa.[318]Belgorodin alueen kuvernööri Vjatšeslav Gladkov kertoi yhden ihmisen haavoittuneen sen jälkeen, kun Ukrainan puolelta ammuttiin kohti venäläistä kylää.[319]
Eturintama siirtyi Donetskin alueella, kun Venäjä jatkoi etenemistään kiivaasti käytyjen taisteluiden jälkeen.[320] Ukrainan asevoimat aloittivat vastahyökkäyksen Iziumin kaupungin lähellä, jonka Venäjä oli aiemmin vallannut.[320]
13. viikko (16.–22.5.)
16. toukokuuta Ukrainan asevoimat kertoi Venäjän tuhonneen ja vaurioittaneen yhteensä noin 23 taloa Donetskin alueella. Venäjän puolustusministeriö väitti, että Venäjän asevoimien joukot ampuivat alas Su-25-sotilaslentokoneen lähellä Velyka Komyšuvah’an kylää Harkovan alueella.[321]
Ukrainan rajavartiolaitos sanoi torjuneensa venäläisen sabotaasi- ja tiedusteluhyökkäyksen Sumyn alueella Koillis-Ukrainassa.[322] Sumyn alueen kuvernööri kertoi, että sabotaasiryhmä saapui Sumyn alueelle kranaatinheittimien, kranaattien ja konekivääritulen suojassa mutta että venäläiset joukot vetäytyivät takaisin rajavartiolaitoksen joukkojen aloittamassa vastahyökkäyksessä.[322]
Ukrainan viranomaiset kertoivat, että Ukraina on onnistunut työntämään venäläisiä joukkoja pois koillisesta Harkovasta ja että osa venäläisistä joukoista on vetäytynyt takaisin Venäjän puolelle.[323] Myöhemmin myös kerrottiin, että Ukrainalaiset joukot olivat onnistuneet etenemään Harkovasta Venäjän rajalle saakka.[324]
17. toukokuuta Venäjän puolustusministeriö ilmoitti, että 265 Ukrainan asevoimien sotilasta oli antautunut Venäjän asevoimille Azovstalin terästehtaalla ja samalla lopettanut vajaan kolmen kuukauden Mariupolin piirityksen.[325][326] Venäjän puolustusministeriö kertoi, että 51 ukrainalaista oli loukkaantunut vakavasti ja että heidät siirrettiin hoitoon Novoazovskin kaupunkiin.[325] Ukrainan armeijan komento ilmoitti varhain aamulla, että operaatio tehtaan puolustamiseksi on ohi.[325]
Venäjän Kurskin alueen kuvernööri kertoi venäläisen kylän kärsineen Ukrainan puolelta tulleesta tulituksesta.[327] Venäjän varaulkoministeri Andrei Rudenko kertoi Interfaxille, ettei Venäjän ja Ukrainan välillä ollut käynnissä minkäänlaisia keskusteluja.[328]
Kahdeksan ihmistä kuoli ja 12 haavoittui sen jälkeen, kun Venäjä teki ilmaiskun Desnan kylään Tšernihivin alueella Pohjois-Ukrainassa.[329]
18. toukokuuta Etelä-Ukrainassa sijaitsevan Melitopolin aluehallinto väitti, että ukrainalaiset sissit tappoivat korkea-arvoisia venäläisupseereita Melitopolin kaupungissa.[31]
Venäjä puolustusministeriö väitti, että noin 700 ukrainalaista antautui Azovstalin terästehtaalla keskiviikkona.[330] Venäjän puolustusministeriö sanoi, että 694 taistelijan antautuminen tarkoitti, että yhteensä 959 ihmistä olisi antautunut Azovstalin terästehtaalla, joka toimi viimeisenä ukrainalaisten sotilaiden linnakkeena kaupungissa.[330][331]
Venäjän mukaan yli 1 730 ukrainalaista sotilasta olisi antautunut Venäjälle Mariupolissa 19. toukokuuta.[332]
Ukrainan asevoimat väitti tuhonneensa venäläisiä joukkoja kuljettaneen panssarijunan. Myöhemmin presidentti Zelenskyin neuvonantaja kertoi, että hyökkäys kohdistui kiskoihin junan lähellä.[333]
20. toukokuuta Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu väitti, että koko Luhanskin alue Itä-Ukrainassa oli melkein kokonaan Venäjän hallussa.[31] Venäjän miehittäjähallinnon puolelta Hersonin alueen ”hallinnon johtajaksi” Venäjän miehittämään H’ersoniin nimittämä venäjänmielinen Volodymyr Saldo sanoi, että alue olisi pian osa Venäjää.[334][335]
21. toukokuuta Venäjän puolustusministeriö väitti tuhonneensa Kalibr-risteilyohjuksella suuren määrän lännestä toimitettuja aseita ja sotavarusteita.[336]
22. toukokuuta Ukrainan presidentti Zelenskyi pidensi maan sotatilaa kolmella kuukaudella.[337] Venäjä väitti, että se on tehnyt ilma- ja tykistöiskuja Mykolajivin alueella ja Donbassissa ja että iskut kohdistuivat ukrainalaisiin joukkoihin ja asevarastoihin.[337] Sunnuntaina 23. toukokuuta Venäjän asevoimien sotilaat raivasivat molempien osapuolien jättämiä miinoja terästehtaan alueelta.[338]
14. viikko (23.–29.5.)
Ensimmäisessä sotarikosoikeudenkäynnissä sitten Venäjän maahanhyökkäyksen alkamisen vuonna 2001 syntynyt venäläinen sotilas Vadim Šišimarin myönsi tappaneensa aseettoman 62-vuotiaan Oleksandr Šelipovin Tšupahivkan kylässä Koillis-Ukrainassa.[339][340] Hän kertoi syykseen sen, että pelkäsi miehen antavan puhelimensa avulla venäläisten sotilaiden sijainnin Ukrainan asevoimille.[341] Ukrainalaisen tuomioistuimen uutisoitiin 23. toukokuuta tuominneen Šišimarinin elinkautiseen vankeusrangaistukseen.[342]
24. toukokuuta Venäjän uutisoitiin olevan noin 25 kilometrin päässä Ukrainan asevoimien erikoisjoukoista ja niiden piirittämisestä.[343][344]tarvitaan parempi lähde Venäjän asevoimien joukot olivat etenemässä kolmesta suunnasta piirittääkseen Ukrainan hallitseman Sjevjerodonetskin kaupungin Donetsin itärannalla ja Lysytšanskin kaupungin joen länsirannalla.[344]
Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriön arvion mukaan Venäjä oli menettänyt kuolleina yli 15 000 sotilasta, eli enemmän kuin Neuvostoliitto koko Afganistanin sodan aikana.[345][346] Puolustusministeriön arvio ei siten ollut muuttunut kuukautta aiemmasta.[347] Länsimaiset viranomaislähteet olivat korostaneet Venäjän suuria tappioita, mutta olivat haluttomampia arvioimaan Ukrainan tappioita.[348]
Yhdysvallat esti yhdysvaltalaisten pankkien käyttämisen Venäjän dollarimääräisen ulkomaanvelan maksuun. Pyrkimyksenä oli näin saada Venäjä julistetuksi laiminlyöneeksi maksujaan. AP:n haastatteleman yhdysvaltalaisen lakimiehen mielestä Venäjän yritys vedota länsimaisissa tuomioistuimissa force majeure -perusteeseen ei välttämättä onnistuisi, koska Venäjä oli itse aloittanut hyökkäyksen Ukrainaan.[349] Jo 4. huhtikuuta Yhdysvallat esti Venäjää käyttämästä yhdysvaltalaisilla tileillä olevia talletuksiaan edes dollarimääräisten valtionlainojen maksuun.[350]
25. toukokuuta Venäjän asevoimien joukkojen kerrottiin alkaneen tehostaa hyökkäystään kahta avainkaupunkia vastaan Ukrainan Donetskin alueella.[351] Ukrainan viranomaiset kertoivat Venäjän jatkuvien pommituksien tuhonneen taloja, tappaneen siviilejä ja uhkaavan viimeistä pakoreittiä.[351] Venäjällä ammattisotilaiden yläikäraja poistettiin.[31] Aiemmin ammattisotilaina saivat toimia ainoastaan 18–40-vuotiaat.[31]
Donetskin alueen viranomaiset kertoivat Venäjän pommittaneen yli 40:ä kaupunkia Donetskin alueella ja tuhonneen lähes tusinan verran kerrostaloja.[353] Venäjä on jatkanut hyökkäystään kolmesta eri suunnasta saadakseen vallattua tärkeät kaupungit ja saadakseen vallattua koko Donetskin alueen.[353] Donetskin kansantasavallan separatistijohtaja vaati Venäjää nopeuttamaan sotaoperaatioita Donetskin alueella.[354] Päämies myös väitti, että Ukraina oli estänyt veden tuomisen ja vedenhuollon Donetskin kansantasavallan pohjoisosissa.[354]
27. toukokuuta Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai kertoi perjantaina, että ukrainalaisten joukkojen on pakko vetäytyä välttääkseen sotavangiksi joutumisen.[359] Ukrainan viranomaiset kertoivat perjantaina, että venäläiset joukot olivat onnistuneet valtaamaan Lymanin kaupungin matkakeskuksen ja että ovat pian saartaneet koko Sjevjerodonetskin kaupungin.[360] Ukrainan asevoimat kertoi, että sen joukot pitävät edelleen uusia puolustuslinjoja Donetskin itäpuolella.[360] Ukrainan viranomaiset kertoivat, että ainakin seitsemän siviiliä kuoli ja 17 siviiliä haavoittui Venäjän pommituksissa Harkovassa Koillis-Ukrainassa.[361]
28. toukokuuta Venäjän viranomaiset ilmoittivat käyttäneensä ohjusiskuja tuhotessaan Ukrainan asevoimien komentokeskuksia Bah’mutissa ja Soledarissa.[327] Luhanskin kuvernööri Serhi Haidai kertoi perjantaina, että venäläiset joukot olivat saapuneet Sjevjerodonetskiin.[327] Ukrainan asevoimien esikunta kertoi, että Ukrainan asevoimien joukot ovat torjuneet lauantain aikana kahdeksan hyökkäystä Donetskin ja Luhanskin alueilla. Esikunta kertoi myös, että Venäjä käytti hyökkäyksissään tykistötulta.[327]
29. toukokuuta Ukrainan viranomaiset kertoivat tuhonneensa helmikuussa padon lähellä Demydivin kylää estääkseen venäläisten joukkojen etenemisen.[362] Padon räjäyttämisen takia noin 50 asuintaloa on jäänyt osittain veden alle.[363]
Venäjän asevoimien joukkojen kerrottiin tehostavansa hyökkäystään ja tykistötulitustaan Sjevjerodonetskin kaupunkia kohden sen jälkeen, kun Venäjä valtasi matkakeskuksen Lymanin kaupungissa.[364] Venäjä on myös kertonut vallanneensa koko Lymanin kaupungin.[31] Ukraina on jatkanut vastarintaa Venäjän hyökkäystä vastaan kaupungissa, joka on samalla suurin Ukrainan hallussa oleva kaupunki Donbassin alueella.[365]