Jourová syntyi Třebíčissä vuonna 1964. Hänen vanhempansa työskentelivät päiväkodissa ja catering-alalla.[5]
Vuonna 2006 Jourováa syytettiin lahjusten ottamisesta, ja hän vietti yli kuukauden tutkintavankeudessa. Tämän seurauksena hänen avioliittonsa kariutui ja Jourová on kertonut kokemuksen olleen rankka hänen koko perheelleen.[6] Tapauksen jälkeen hän myös jätti sosiaalidemokraattisen puolueen.[5]
Jourová suoritti maisterintutkinnon Kaarlen yliopistossaPrahassa vuonna 1991. Opintojensa ohella hän kasvatti kahta lastaan.[5] Jourová palasi synnyinkaupunkiinsa Třebíčiin, jossa hän osallistui paikallishallintoon. Vuonna 2001 hän siirtyi johtamaan Vysočinan läänin aluekehityksestä vastannutta hallintoelintä. Tšekin hallituksen aluekehitysapulaisministeriksi hänet valittiin vuonna 2003. Tässä virassa hänen tehtävänään oli turvata Euroopan unionin rahoitus tšekkiläisille hankkeille.
Poliittinen ura
Hän liittyi Tšekin sosiaalidemokraattiseen puolueeseen vuonna 2003.[3][4][7]
Poliisi alkoi tutkia Jourováa epäiltynä lahjustenottamisesta liittyen EU-rahoituksen myöntämiselle eräälle rakennusprojektille. Jouravá pidätettiin lentokentällä vuonna 2006, kun hän oli palaamassa matkaltaan Valko-Venäjältä. Hän vietti 33 päivää tutkintavankeudessa. Tutkintaan liittyvät vaikeudet johtivat myös perheongelmiin. Vuonna 2008 poliisi julisti syytteet perättömiksi. Hän sai vajaan 100 000 euron korvauksen vuonna 2014.[4]
Ennen syytteiden kumoamista hän kohtasi vaikeuksia saada töitä, joten hän perusti konsulttiyrityksen, joka avusti toimijoita saamaan EU:n rahoitusta ja EU:n laajentumiseen länsi-Balkanille liittyvissä asioissa. Hän saavutti vuonna 2012 oikeustieteellisen tutkinnon Kaarlen yliopistossa. Hän myös erosi sosiaalidemokraattisesta puolueesta ja liittyi ANO 2011 -puolueeseen. Hänet valittiin vuonna 2013 Tšekin parlamenttiin ja toimi välillä 29. tammikuuta – 3. lokakuuta 2014 Tšekin aluekehitysministerinä.[3][4][7]
Komissaarina
Jourová valittiin Tšekin ehdottamaksi komissaariksi Junckerin komissioon vuonna 2014. Hän ei kuitenkaan saavuttanut haluamaansa aluepolitiikasta vastanneen komissaarin paikkaa, vaan sen sai romanialainen Corina Creţu. Hän otti sen sijaan vastaan oikeuskomissaarin viran vastuunaan oikeusasioiden lisäksi kuluttaja-asiat ja sukupuolten tasa-arvo.[3][4] Jourován suullinen kysely Euroopan parlamentin edessä ei ollut riittänyt parlamentille, jonka mielestä Jourován vastaukset olivat olleet liian yleisluontoisia. Hän joutui vastaamaan parlamentille vielä kirjallisesti ennen nimitystään komissaariksi.[8]
Cambridge Analyticaan liittyvässä selvittelyssä Jourová vaati Facebookin johdolta selvitystä eurooppalaisten käyttäjien tietoturvaan liittyen. Hän kertoi menettäneensä kärsivällisyytensä ja uhkasi myöhemmin Facebookia ja muita sosiaalisen median toimijoita sanktioilla, mikäli se ei toteuta tarpeellisia muutoksia käyttö- ja tietoturvasääntöihinsä. [9][10] Hän on myös ilmaissut huolensa venäläisten ostamista Maltan kansalaisuuksista. Hän kertoi Euroopan komission aikovan puuttua rahalla ostettaviin kansalaisuuksiin.[11]
_-_Vice_president-designate_-_Values_and_Transparency_(48859288246).jpg)
