Tung syntyi rikkaaseen perheeseen Shanghaissa vuonna 1937. Hänen isänsä oli Oriental Overseas Container Line -nimisen laivayhtiön perustaja. Tung muutti Brittiläiseen Hongkongiin ollessaan kymmenvuotias ja vuonna 1982 hän peri isänsä aseman laivayhtiössä. Vuonna 1993 Hongkongin viimeinen kuvernööriChris Patten nimitti hänet Hongkongin hallintoon. Tungista tuli myös poliittisesta kokemattomuudestaan huolimatta suosikkiehdokas suunnitellun vallanvaihdoksen jälkeiseen hallintojohtajan asemaan, sillä hänestä pitivät niin britit kuin mannerkiinalaiset ja hongkongilainen talouseliittikin. 400-hengen vaalikomitea valitsikin hänet hallintojohtajaksi suurella äänten enemmistöllä.[1]
Virkakaudellaan Tung pyrki uudistamaan siirtomaahallinnon aikaista järjestelmää ja aloitti esimerkiksi suuren asuntojen rakennuskampanjan. Tätä hankaloitti kuitenkin Aasian talouskriisi ja Tungia syytettiin sitä seuranneesta asuntomarkkinoiden romahduksesta, sekä myös tukijoidensa suosimisesta. Tästä huolimatta Tung valittiin myös seuraavalle kaudelle vuonna 2002. Tungin toisella virkakaudella tuli uusia ongelmia. SARS-epidemia ja sitä seurannut paniikki hankaloittivat elämää Hongkongissa vuoden 2003 alussa. Saman vuoden heinäkuussa Tungin ajama keskushallintoa vahvistava lakiuudistus herätti 500 000:n henkilön mielenosoitukset ja siitä jouduttiinkin luopumaan liberaalipuolueen vedettyä kannatuksensa aloitteelle. Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean johtajat arvostelivat Tungia heikkoudesta ja vuonna 2005 hän joutuikin eroamaan virallisesti terveyssyiden takia. Uransa jälkeen Tung sai kuitenkin Grand Bauhinia Medal -kunniamerkin, sekä kaksi kunniatohtoriutta työstään Hongkongissa.[1]
Lähteet
↑ abDavid Pong: Encyclopedia of Modern China, s. 245. Charles Scribner’s Sons, 2009. ISBN 978-0-684-31566-9(englanniksi)