PROFILPELAJAR.COM

Tromssa; (Tromsø)
	; Kaamosaika Tromssassa.
; lippu	; vaakuna
	; Tromssa
	Koordinaatit: 69°40′58″N, 018°56′34″E
Valtio	Norja
Lääni	Tromssan lääni
Kunta	Tromssa
Hallinto
– Asutustyyppi	Kaupunki
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	2 521 km²
– Maa	2 472 km²
Väkiluku (1.1.2023)	77 992
– Väestötiheys	31,6 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+1
– Kesäaika	UTC+2
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Tämä artikkeli käsittelee kuntaa/kaupunkia. Tromssa on myös lääni eli fylke.

Tromssa^[2] (norj. Tromsø, pohjoissaameksi Romsa) on kaupunki Norjassa. Asukkaita Tromssassa on 77 992 (1.1.2023). Kaupungin maapinta-ala on 2 472 km² ja väestöntiheys 31,6 as./km².^[1]

Tromssa on Norjan 12. suurin kaupunki. Se on myös Pohjoismaiden suurin napapiirin pohjoispuolella oleva kaupunki. Kaupunki sijaitsee noin 70. pohjoisella leveysasteella. Se on Pohjois-Norjan ja Tromssan läänin hallinnollinen keskus. Kaupungin keskusta sijaitsee Tromssan saarella, joka on noin 12 kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä leveä.

Tromssa on kalastuksen ja merenkulun keskus. Kaupungista on kehittynyt myös arktisen alueen tutkimuksen keskus sekä perus- että soveltavan tutkimuksen suhteen. Vuonna 1968 perustettu Tromssan yliopisto on maailman pohjoisin yliopisto. Yliopiston lisäksi kaupungissa on arktiseen tutkimukseen keskittyvä Fram-keskus, jossa on noin parikymmentä eri tutkimuslaitosta, kuten Norjan merentutkimuslaitos ja Polaari-instituutti. Tutkimuksen painopistealueita ovat Barentsin meri ja Pohjoinen jäämeri, erityisesti kalatalous ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Lisäksi kaupungissa on useita satelliittipalveluihin keskittyviä yrityksiä sekä ympäristö- ja öljyalanyrityksiä palvelevia konsulttiyrityksiä. Tromssa isännöi myös Arktisen neuvoston sihteeristöä, joka on ollut pysyvästi Tromssassa vuodesta 2013 alkaen.

Kaupungin lempinimiä ovat Pohjolan Pariisi ja Jäämeren portti.

Historia

Ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta alueella ajoittuvat noin 9 000 vuoden päähän. Tromssan lähellä olevan Skavbergin kallioista on löytynyt kalliomaalauksia, jotka on ajoitettu 4 500 vuoden päähän. Merkkejä saamelaiskulttuurista on 2 000 vuoden ajalta. Ensimmäiset skandinaavit saapuivat alueelle 300–400 jaa. 1700-luvulla alueelle muutti siirtolaisia Suomesta (kts. kveenit).

Tromssan kaupunki perustettiin 1794, mutta ensimmäinen kirkko on rakennettu jo 1252. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa alueen suomalais- ja saamelaisyhteisöt joutuivat rajun norjalaistamisohjelman kohteeksi.

Natsi-Saksan valloitettua Etelä-Norjan toisessa maailmansodassa Tromssa toimi vapaan Norjan pääkaupunkina muutaman viikon ajan. Sodasta Tromssa säästyi ainoana Pohjois-Norjan kaupunkina ilman vahinkoja.

Kaupungin väkimäärä on kasvanut voimakkaasti 1960-luvulta asti. Tähän on vaikuttanut vuonna 1964 tehty kuntaliitos, jossa Tromssaan liitettiin Tromsøysundin ja Ullsfjordin kunnat sekä pääosa Hillesøyn kunnasta. Kuntaliitoshetkellä Tromsøysundissa oli yli 16 000 asukasta. Tromssan yliopiston perustaminen vuonna 1968 on myös vauhdittanut väestönkasvua.

Tromssassa toimii Tromssan ruijansuomalaisten yhdistys – Tromsø norskfinske forening (perustettu 1983).

Ilmasto

Huolimatta pohjoisesta sijainnistaan Tromssan seudulla vallitsee Golfvirran ansiosta leuto rannikkoilmasto. Kesällä lämpötila vaihtelee 5–28 °C välillä. Talven pakkasennätys Tromssassa on vain −18 °C, keskilämpötila tammikuussa on −4 °C.

Tromssan ilmastotilastoa

	tammi	helmi	maalis	huhti	touko	kesä	heinä	elo	syys	loka	marras	joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C)	0	0	1	4	7	12	15	14	10	5	2	1	ka.	5,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C)	−9	−9	−8	−4	0	4	7	6	3	−1	−5	−8	ka.	−2
Vrk:n keskilämpötila (°C)	−4,4	−4,2	−2,7	−0,3	4,8	9,1	11,8	10,8	6,7	2,7	−1,1	−3,3	ka.	2,5

Sademäärä (mm)	94	81	68	57	46	55	66	72	97	124	99	99	Σ	958

Päivän pituus (h/d)	2	7	12	16	22	24	24	18	13	9	3	0	ka.	12,5

Auringonpaistetunnit (h/d)	0	1	3	5	7	8	7	6	3	2	0	0	ka.	3,5

Sadepäivät (d)	21	20	19	18	16	17	18	19	22	24	22	23	Σ	239

Veden lämpötila (°C)	5	5	5	5	6	8	10	11	10	8	7	6	ka.	7,2

L
ä
m
p
ö
t
i
l
a

0

−9

0

−9

1

−8

4

−4

7

0

12

4

15

7

14

6

10

3

5

−1

2

−5

1

−8

S
a
d
a
n
t
a

94

81

68

57

46

55

66

72

97

124

99

Lähde: ^[3]^[4]

Väestön kehitys

Vuosi	Väkiluku^[5]	Väestömuutos %
1951	10 940	—
1960	12 283	+ 12,3 %
1970	38 094	+ 210,1 %
1980	45 833	+ 20,3 %
1990	50 548	+ 10,3 %
2000	59 145	+ 17,0 %
2010	67 305	+ 13,8 %
2020	76 974	+ 14,4 %

Kyliä ja paikkoja

Moskivuono (Ullsfjord), Tromssannuora (Tromsøysundet)

Nähtävyyksiä

Tromssan tuomiokirkko
Revontuliplanetaario
Meriakvaario (Polaria)
Polarmuseo
Jäämerenkatedraali
Tromssan kansanmuseo
Yliopiston museo
Tromssan silta
Tunturihissi (näköalahissi)

Urheilu

Jalkapalloseura Tromsø IL pelaa Norjan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Tromssa oli myös ehdolla vuoden 2018 talviolympialaisten järjestäjäksi.

Media

Tromssassa ilmestyviä sanomalehtiä ovat Nordlys, iTromsø ja Ruijan Kaiku.

Ystävyyskaupungit

Kemi (Suomi, 1940)
Luulaja (Ruotsi, 1950)
Zagreb (Kroatia, 1971)
Anchorage (Alaska, USA, 1969)

Quetzaltenango (Guatemala, 1999)
Gaza (Palestiina, 2001)

Lähde:^[6]

Lähteet

↑ ^a ^b 11342: Areal og befolkning i kommuner, fylker og hele landet (K) 2007 – 2024 Statistisk sentralbyrå. Viitattu 6.6.2024. (norjaksi)
↑ EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 3.2.2016.
↑ Tromsø, Norway World Climate Guide. Viitattu 21.06.2011. (englanniksi)
↑ Yleistä tietoa Tromssan läänistä Key facts about Troms. 19.4.2011. VisitNorway.com. Viitattu 22.06.2011. (englanniksi)
↑ Statistics Norway (englanniksi)
↑ Fakta om Tromsø Tromsø. Viitattu 29.11.2021. (norjaksi)