Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 114, mikä teki siitä Someron 47 varsinaisesta kylästä väkiluvultaan 22. suurimman.[2] 2000-luvulla kylässä ei ole omia palveluita. 1950-luvulla kylässä on ollut kauppa. Nykyisin kylä kuuluu Pyölin postinumeroalueeseen.
Paimionjoen yläjuoksun järvireitti kulkee kylän eteläpuolitse. Kokonaan kylän rantaosuudelle jää Rautelanjärvi. Idässä kylän alueelle jää osa Saarentaanjärvestä ja lännessä osa Pusulanjärvestä. Saarentaan- ja Rautelanjärvien välissä on ruopattu Rautelankoski, jonka luona Rautelanjärvessä on Kertunsalon saari. Kosken kohdalla on ollut luonnonkaunista harjumaastoa, jota kuitenkin 1970-luvulla alkanut soranotto on muuttanut. Pohjoisessa kylän alue ulottuu Paimionjoen pohjoisen sivujoen Jaatilanjoen varteen.
Historia ja rakennettu ympäristö
Rautela on ollut 1790-luvulle asti samaa jakokuntaa viereisen Pusulan kylän kanssa, joka pienempänä kylänä todennäköisesti on Rautelan tytärkylä.[3] Kylän vanha tontti on sijainnut Hämeen Härkätien varressa, missä edelleen tien kahden puolen ovat Suutelan ja Knaapin eli Iso-Tuomolan talot. Etäämmälle 1900-luvun alkupuolella toimitetussa uusjaossa siirrettyjä kylän kantataloja ovat Vanha-Heikkilä ja Vähä-Tuomola.[4] Taloista Härkätien varressa sijaitsevat Knaapi ja Suutela muodostavat maisemallisesti ja historiallisesti arvokkaat kokonaisuudet, ja myös tien pohjoispuolella omilla tiluksillaan vajan kilometrin päässä sijaitseva Vähä-Tuomola on historiallisesti ja maisemallisesti merkittävä.[5]
Lähteet
Alanen, Timo: Someron ja Tammelan vanhin asutusnimistö. Nimistön vakiintumisen aika. Somero: Amanita, 2004. ISBN 952-5330-14-1
Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: [Turun maakuntamuseo], 1990. ISBN 951-9125-77-9