Pääosa kylästä on 2000-luvulla taajama-aluetta, johon kuuluvat Jaatilan ja Rankkulan asuinalueet Hämeen Härkätien ja Jaatilantien varsilla.[2] Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 889, mikä teki siitä väkiluvultaan Someron toiseksi suurimman kylän heti Joensuun jälkeen.[3]
Jaatilan kylän historiallinen kylätontti on sijainnut Jaatilantien varressa olevalla mäellä. Hämeen Härkätien varressa, Jaatilanjoen rannassa on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas, Pikkupappilana tunnettu Someron entinen kappalaisenpappila Grankulla eli Rankkula, joka 2000-luvulla oli yksityisomistuksessa. Sitä vastapäätä tien pohjoispuolella Jaatilanjoen rannassa on vuonna 1956 avattu Someron museo, joka käsittää toistakymmentä eri puolilta Someroa ja lähipitäjiä kerättyä vanhaa talonpoikaisrakennusta.[4]
Jaatilan Rankkulassa, Someron pikkupappilan entisillä mailla, on kaava-alueen teitä nimetty somerolaisten merkkihenkilöiden mukaan. Nimikkotiensä alueelle ovat 1900-luvun merkkihenkilöistä saaneet tangosäveltäjä Unto Mononen, laulaja Rauli Somerjoki, pedagogi ja esperantistiJoel Vilkki, kansanedustaja ja ministeri Aleksi Aaltonen sekä maanviljelijä, kansanedustaja ja päätoimittaja Lauri Sariola.[5] Asuinalueen eteläosassa, Hämeen härkätien varressa tiennimiä on annettu Somerolla syntyneiden tai vaikuttaneiden kirkonmiesten mukaan. Näitä ovat herännäispappi ja virsirunoilija Abraham Achrenius, Someron kirkkoherra ja isonvihan aikana Turun väliaikaisen konsistorin esimiehenä toiminut Jacob Ritz sekä Someron kirkkoherroina 1900-luvulla toimineet A. E. Laaksi ja Sulo Tasanko.[5]
↑Kaipainen, Sauli: Somero on sinkkujen paratiisi. Suvi-Somero, 2011, s. 40-41. Lehden verkkoversio. Viitattu 23.5.2011. (Arkistoitu – Internet Archive)
↑Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 222-223, 226. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9
