Oshigambo on entinen Suomen Lähetysseuran lähetysasema Ondongassa Pohjois-Namibiassa entisellä Ambomaalla, Oshigambo-joen varrella. Siellä sijaitsee vuonna 1960 perustettu Oshigambon lukio. Oshigambo on n. 20 kilometrin päässä pohjoiseen lähetystyön pitkäaikaisesta keskuksesta ja Namibian evankelisluterilaisen kirkon keskuksesta Oniipasta.
Lähetysaseman historiaa
Oshigambon lähetysaseman perusti vuonna 1908 lähetyssaarnaaja August Hänninen. Ondongan asutus oli tuolloin levinnyt pohjoiseen niin, että Oniipan seurakunnan jäsenistä jo noin 40% asui tuolla seudulla, joka oli Oniipasta 6–7 tunnin härkävankkurimatkan päässä, ja lähetyssaarnajat olivat sitä mieltä, että seurakuntalaisia ei voitu hoitaa asianmukaisesti niin pitkän matkan päästä. Lähetysaseman tarkemmaksi paikaksi tuli Omukwiyugwemanya.[1] Asemaa rakentaessaan Hänninen sai seurakuntalaiset innostettua myös rakentamaan asemalle kirkon. Rakentamiseen osallistui myös muutamia pakanoita sekä 45 seurakunnan jäsentä. Lähetysseura myönsi rahat sen ikkunoihin ja oviin. Kirkkorakennus rakennettiin tiilistä, ja töihin osallistuneet miehet valmistivat kukin 500 tiiltä. Kirkko valmistui elokuussa 1912, vain kaksi kuukautta rakennustöiden aloittamisen jälkeen.[2]
Vuonna 1914 Oshigambossa aloitti toimintansa lastenkoti, jonka johtajaksi tuli rouva Anna Glad. Lastenkodin perustamisesta oli päätetty jo vuonna 1911 Lähetysseuran apulaisjohtajan Hannu Haahden tarkastusmatkan aikana. Lastenkodin menestys oli jossain määrin vaakalaudalla, sillä monet lapset karkasivat sieltä takaisin omiin koteihinsa, ja samaan aikaan lähetysasemilla oli kasvatteina jopa enemmän lapsia kuin niitä lastenkodissa oli. Lähetyssaarnaajienkin keskuudessa oli kahta mieltä lastenkodin tarpeellisuudesta.[3]
Vuonna 1924 Oshigamboon siirrettiin Onandjokwella 1922 toimintansa aloittanut “naiskoti”, jonka tarkoituksena oli kouluttaa morsiamia seurakuntiin kuuluville nuorille miehille. Kyseessä oli tyttöjen sisäoppilaitos, jonka johtajaksi tuli Engelasta Suoma Hirvonen, ja oppilaita siinä oli hieman yli 40. Nuorten naisten parissa tehdystä työstä tuli sitten tärkeä työmuoto Ambomaan lähetyskentällä. Vuonna 1926 Lähetysseuran johtokunta päätti lakkauttaa lastenkodin, ja käytännössä lastenkoti ja naiskoti yhdistettiin.[4][5]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Oshigambossa asui jälleen August Hänninen, joka sieltä käsin hoiti lähetystyötä Uukuanyaman heimossa Angolan puolella, kun siellä toimeen saksalaiset Reinin lähetysseuran työntekijät eivät enää pääseet työalueelleen.[6]
Lukion perustaminen
Vuonna 1960 lähetystyöntekijät Toivo Tirronen ja Lahja Lehtonen perustivat Oshigamboon lukion, joka toimii edelleen.[7] Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon aikana kyseessä oli ainoa koulu Ambomaalla, joka valmisti oppilaita yliopisto-opintoja varten. Namibian itsenäistyessä vuonna 1989 suuri osa maan tulevasta eliitistä oli saanut koulutuksensa Oshigambossa. Oshigambossa toimii myös alakoulu.
Lähteet
- Peltola, Matti: Sata vuotta suomalaista lähetystyötä 1859–1959. II: Suomen Lähetysseuran Afrikan työn historia. Helsinki: Suomen Lähetysseura, 1958.
- Peltola, Matti & Saarilahti, Toivo & Savolainen, Paavo (1959): Mestarin käskystä. Suomalaisen pakanalähetystyön historiaa. Helsinki: Agricola-seura.
- Elias Pentti (toim.): Ambomaa. Helsinki: Suomen Lähetysseura, 1958.
Viitteet
- ↑ Peltola 1958, s. 149.
- ↑ Peltola 1958, s. 165–66.
- ↑ Peltola 1958, s. 158, 193.
- ↑ Peltola 1958, s. 193–94.
- ↑ Elias Pentti (toim.) 1958, s. 220–221.
- ↑ Peltola 1958, s. 197.
- ↑ Memorial Service of Lahja Lehtonen 2017. Embassy of Finland in Windhoek - Suomen suurlähetystö Windhoekissa. Viitattu 10.6.2019.
