Nürnberg on kaupunki SaksanBaijerissa. Se kuuluu Mittelfrankenin hallintopiiriin. Nürnberg on piiritön kaupunki, eli se ei kuulu mihinkään Saksan piirikunnista. Vuoden 2015 väestönlaskennassa siellä oli 526 920 asukasta.[1] Nürnberg on Münchenin jälkeen Baijerin toiseksi suurin kaupunki. Kaupunkiin kiinnikasvaneiden Fürthin, Erlangenin ja Schwabachin kaupunkien kanssa Nürnberg muodostaa Pohjois-Baijerin taloudellisen ja kulttuurisen keskuksen, jonka piirissä asuu noin 1,2 miljoonaa ihmistä. Nürnbergin metropolialueella asukkaita on yhteensä noin 3,5 miljoonaa.
Nürnberg on levittäytynyt 115-kilometrisen Pegnitzjoen molemmille puolille. Pegnitz saa alkunsa noin 80 kilometriä koilliseen Nürnbergistä ja halkoo kaupunkialueen noin 14 kilometrin matkalta idästä länteen. Nürnbergin maaperä on hiekkakiveä. Kaupungista pohjoiseen sijaitsee Fränkische Schweiz, Frankenin Sveitsi, noin 600 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava vuoristo.
Pinta-alaltaan Nürnbergin kaupunki on 186,38 neliökilometrin suuruinen. Kaupungin nykyinen hallinnollinen jako on peräisin vuodelta 1995. Hallintouudistuksen myötä Nürnbergin 87 piiriä lakkautettiin ja niistä muodostettiin viisi uutta kaupunkipiiriä. Hallintotekniset kaupunkipiirit rajoittuvat kuitenkin vain virallisiin yhteyksiin. Nürnbergin asukkaat määrittelevät kaupungin edelleen perinteisten kaupunginosien mukaan.
Historia
Zeppelinfeldin puhujakoroke toimi Hitlerin juhlapuheiden näyttämönä Nürnbergin puoluepäivillä.
Ensimmäinen maininta Nürnbergistä on kirjoituksessa vuodelta 1050, mutta kaupunkiin oli jo kymmenisen vuotta aikaisemmin rakennettu linna.[2]
1400- ja 1500-luvuilla Nürnberg oli saksalaisen renessanssin keskus. Vuonna 1525 Nürnbergistä tuli protestanttinen kaupunki. 30-vuotisen sodan jälkeen kaupunki hiipui, mutta nousi taas 1800-luvulla teollistumisen myötä. Saksan ensimmäinen rautatie Nürnbergistä Fürthiin avattiin vuonna 1835.
Vuosina 1933–1938 Nürnbergissä pidettiin NSDAP:n vuotuiset puoluepäivät, koska kaupunki muistutti natseja Saksan muinaisesta mahdista. Niitä varten rakennettiin puoluepäiväalueeksi (Reichsparteitagsgelände) kutsuttu tapahtumakeskus. Albert Speer suunnitteli sinne paraateja varten Zeppelinfeldin puhujakorokkeen, joka oli Pergamonin alttarin innoittama. Nykyään sitä käytetään Norisringin katuradan katsomona. Ludwig ja Franz Ruff rakensivat lähettyville Colosseumia mukailevan kongressihallin, joka jäi keskeneräiseksi.
Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Yhdysvaltojen joukot valloittivat Nürnbergin, ja siellä järjestettiin Nürnbergin oikeudenkäynti sotarikollisten tuomitsemiseksi.[2]
Kulttuuri
Nürnberg oli renessanssiajan kuuluisan taidemaalarin Albrecht Dürerin kotikaupunki. Talo, jossa hän asui vuosina 1509–1528, on nykyään museo ja suosittu nähtävyys.
Paikalliset piparkakut (Nürnberger Lebkuchen) ovat saaneet EU:n nimisuojan.[3]
Olutkellarit
Nürnbergin alla on hiekkakiviseen kallioon louhittuja kellareita, joita aikoinaan on käytetty oluen panemiseen ja säilytykseen. Myöhemmin kellarit menettivät merkityksensä valmistustekniikan kehittyessä.[4] Nürnbergissä on sanonta: ”olut pelasti heidän henkensä”. Ilman näitä vanhoja olutkellareita olisi suuri osa Nürnbergin asukkaista kuollut toisen maailmansodan aikaisissa pommituksissa. Valtaosa Nürnbergistä pommitettiin maan tasalle. Kuitenkin todella vähän ihmisiä kuoli pommitusten aikana, sillä he olivat kaupungin alla olevien olutkellarien suojassa.
.svg)
