Mohamed ElBaradei (arabiaksi محمدالبرادعئ, s. 17. kesäkuuta 1942) on Egyptin entinen varapresidentti[1] ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) entinen johtaja.
ElBaradei opiskeli oikeustiedettä Kairossa ja New Yorkissa. Hän toimi maansa YK-edustajana New Yorkissa ja Genevessä. 1970-luvulla hän toimi Egyptin ulkoministerin erityisavustajana ja 1980-luvulla hän siirtyi YK:n palvelukseen. Kansainvälinen atomienergiajärjestö valitsi hänet puheenjohtajakseen vuonna 1997 ja kaksi kertaa uudelleen.[2] Vuonna 2009 hän luopui tehtävästä 67-vuotiaana.[3]
Nobel-palkinto
Mohamed ElBaradei sai yhdessä IAEA:n kanssa vuoden 2005 Nobelin rauhanpalkinnon. Perusteeksi Nobel-komitea mainitsi palkittujen ”ponnistelut ydintekniikan sotilaallisen käytön ehkäisemiseksi sekä ydinvoiman rauhanomaisen käytön parhaan mahdollisen turvallisuuden varmistamiseksi”. Lisäksi Nobel-komitea korosti IAEA:n ja ElBaradein ”keskittäneen menneinä vuosikymmeninä tarmonsa vähentääkseen ydinaseiden merkitystä kansainvälisessä politiikassa ja tähdänneen niiden kieltämiseen. Se, ettei maailma ole tässä suhteessa kokenut juurikaan edistystä viime aikoina, tekee ydinaseiden vastustamisen entistäkin tärkeämmäksi”.[4]
Oppositiojohtaja
Mohamed ElBaradei oli yksi keskeisistä johtohahmoista Egyptin vuoden 2011 kansannousun oppositioliikkeiden yhteenliittymässä.[5]
Huhtikuussa 2012 hän perusti oman puolueen.[6] Hän ei kuitenkaan osallistunut vuonna 2012 pidettyihin presidentinvaaleihin.[7] Hän toimi sittemmin Egyptin varapresidenttinä, mutta ilmoitti eroavansa tehtävästä sotilasjuntan raakojen otteiden takia.[8]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
1901–1925 | 1901: Dunant, Passy
1902: Ducommun, Gobat
1903: Cremer
1904: Kansainvälisen oikeuden instituutti
1905: Suttner
1906: Roosevelt
1907: Moneta, Renault
1908: Arnoldson, Bajer
1909: Beernaert, Paul Balluet d’Estournelles de Constant
1910: Kansainvälinen Rauhantoimisto
1911: Asser, Fried
1912: Root
1913: La Fontaine
1917: Punainen Risti
1919: Wilson
1920: Bourgeois
1921: Branting, Lange
1922: Nansen
1925: Chamberlain, Dawes |
---|
1926–1950 | 1926: Briand, Stresemann
1927: Buisson, Quidde
1929: Kellogg
1930: Söderblom
1931: Addams, Butler
1933: Angell
1934: Henderson
1935: Ossietzky
1936: Lamas
1937: Cecil
1938: Nansenin kansainvälinen pakolaistoimisto
1944: Punainen Risti
1945: Hull
1946: Balch, Mott
1947: Kveekarit
1949: Boyd Orr |
---|
1951–1975 | 1950: Bunche
1951: Jouhaux
1952: Schweitzer
1953: Marshall
1954: Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö
1957: Pearson
1958: Pire
1959: Noel‑Baker
1960: Lutuli
1961: Hammarskjöld
1962: Pauling
1963: Punainen Risti
1964: King
1965: Unicef
1968: Cassin
1969: Kansainvälinen työjärjestö
1970: Borlaug
1971: Brandt
1973: Kissinger, Lê
1974: MacBride, Satō
1975: Saharov |
---|
1976–2000 | 1976: B. Williams, Corrigan
1977: Amnesty International
1978: Sadat, Begin
1979: Äiti Teresa
1980: Esquivel
1981: YK:n pakolaisapujärjestö
1982: Myrdal, García Robles
1983: Wałęsa
1984: Tutu
1985: Lääkärit ydinsotaa vastaan
1986: Wiesel
1987: Arias
1988: YK:n Rauhanturvaajat
1989: Dalai Lama
1990: Gorbatšov
1991: Suu Kyi
1992: Menchú
1993: Mandela, de Klerk
1994: Arafat, Peres, Rabin
1995: Pugwash-liike, Rotblat
1996: Belo, Ramos Horta
1997: Kampanja maamiinojen kieltämiseksi (ICBL), J. Williams
1998: Hume, Trimble
1999: Lääkärit ilman rajoja
2000: Kim |
---|
2001– | 2001: YK, Annan
2002: Carter
2003: Ebadi
2004: Maathai
2005: IAEA, ElBaradei
2006: Yunus, Grameen Bank
2007: Gore, IPCC
2008: Ahtisaari
2009: Obama
2010: Liu
2011: Gbowee, Johnson Sirleaf, Karman
2012: EU
2013: Kemiallisten aseiden kieltojärjestö
2014: Satyarthi, Yousafzai
2015: Tunisian kansallisen vuoropuhelun kvartetti
2016: Juan Manuel Santos
2017: International Campaign to Abolish Nuclear Weapons
2018: Murad, Mukwege
2019: Abiy
2020: Maailman ruokaohjelma
2021: Ressa, Muratov
2022: Bjaljatski, Memorial, Center for Civil Liberties
2023: Mohammadi
2024: Nihon Hidankyō |
---|
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Henkilöt | |
---|
Muut | |
---|