Metal Gear (pelisarja)

Metal Gear
Kehittäjä Konami
Julkaisija Konami
Suunnittelija Hideo Kojima
Lajityyppi hiiviskely, toimintaseikkailu
Alusta MSX, NES, Nintendo GameCube, PlayStation, PlayStation 2, PlayStation 3, PlayStation 4, PlayStation Portable, PlayStation Vita, Xbox, Xbox 360, Xbox One, Microsoft Windows
Ensijulkaisu Metal Gear (1987)
Viimeisin julkaisu Metal Gear Solid V: The Phantom Pain (2015)
Aiheesta muualla
MobyGames
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Metal Gear on Hideo Kojiman kehittämä ja Konamin julkaisema hiiviskelypelisarja. Sarja on saanut nimensä peleissä esiintyvistä kuvitteellisista Metal Gear -aseista, jotka ovat eräänlaisia liikkuvia ja aseistettuja ydinaselaukaisimia. Peleille on ominaista, että jossain vaiheessa pelin juonta pelihahmo ottaa tavoitteekseen tuhota Metal Gearin. Sarjan pelit tunnetaan monimutkaisista juonistaan ja myöhempien osien osalta myös elokuvamaisesta tunnelmastaan. Pelisarjan osia on myyty yhteensä yli 60 miljoonaa kappaletta.[1]

Historia

Pääsarjan julkaisut
1987Metal Gear
1988
1989
1990Metal Gear 2: Solid Snake
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998Metal Gear Solid
1999
2000
2001Metal Gear Solid 2: Sons of Liberty
2002
2003
2004Metal Gear Solid 3: Snake Eater
2005
2006
2007
2008Metal Gear Solid 4: Guns of the Patriots
2009
2010Metal Gear Solid: Peace Walker
2011
2012
2013
2014Metal Gear Solid V: Ground Zeroes
2015Metal Gear Solid V: The Phantom Pain

Metal Gear -pelisarja sai alkunsa, kun Konami julkaisi Metal Gear -nimisen pelin MSX-tietokoneelle vuonna 1987. Peli poikkesi muista sen ajan peleistä siten, että taistelemisen sijasta sen tavoitteena oli vältellä vihollisia mahdollisimman pitkään. Peliä pidetäänkin yleisesti maailman ensimmäisenä hiiviskelypelinä. Tarinassa FOXHOUND-erikoisyksikön uusin jäsen Solid Snake lähetetään afrikkalaiseen Outer Heaven -valtioon vapauttamaan FOXHOUND:n jäsen Gray Fox ja tuhoamaan Metal Gear TX-55 -niminen joukkotuhoase. Peliä myytiin maailmanlaajuisesti yli miljoona kappaletta.

Metal Gearin menestyksen innoittamana tehtiin jatko-osa Metal Gear 2: Solid Snake, joka ilmestyi vuonna 1990 ainoastaan Japanissa. Peli sisälsi edeltäjäänsä syvällisemmän ja moniulotteisemman tarinan sekä kehittyneemmän tekoälyn. Pelin tarinassa Solid Snake saa tehtäväkseen tunkeutua Zanzibar Land -nimiseen valtioon Aasiassa ja pelastaa terroristien kidnappaama professori Kio Marv, joka on kehittänyt OILIX-nimisen korvikkeen öljylle.

Metal Gear -pelisarjasta tuli maailmanlaajuisesti tunnettu, kun vuonna 1998 Konami julkaisi PlayStation -pelikonsolille Metal Gear Solidin. Pelin tapahtumat saavat alkunsa, kun Solid Snake lähetetään Alaskan rannikolla sijaitsevalle Shadow Moses -saarelle pelastamaan kaksi panttivankia ja pysäyttämään terroristien aikeet laukaista ydinohjuksia Yhdysvaltoihin. Metal Gear Solid oli sarjan ensimmäinen kolmiulotteista grafiikkaa käyttävä peli, ja sekä kriitikot että pelaajat ylistivät sitä pelimekaaniikkansa ja vaiheikkaan juonensa ansiosta. Peliä myytiin maailmanlaajuisesti noin kuusi miljoonaa kappaletta, ja sitä pidetään yhtenä PlayStationin merkittävimmistä julkaisuista.

Metal Gear Solid sai vuonna 1999 kaksi päivitettyä versiota, Metal Gear Solid: Integralin sekä Metal Gear Solid: Special Missionsin. Vuonna 2004 GameCubelle julkaistiin päivitetty versio nimeltä Metal Gear Solid: The Twin Snakes, jossa oli mukana elokuvaohjaaja Ryuhei Kitamuran uudelleen ohjaamat välivideot.

Vuonna 2001, pelikriitikoiden ja pelaajien pitkällisen odotuksen jälkeen, ilmestyi Metal Gear Solid 2: Sons of Liberty. Peli oli yksi PlayStation 2:n ensimmäisistä merkkijulkaisuista. Pelin juoni oli jopa Metal Gear Solidia monimutkaisempi, ja aikaisemmista Metal Gear -peleistä poiketen tarina oli jaettu kahteen osaan, joista jälkimmäisessä pelihahmona toimii nuori ja kokematon Raiden-agentti. Raidenin esiintyminen oli yksi pelisarjan suurimmista ja kuuluisimmista yllätyksistä, ja aiheutti pelaajien keskuudessa paljon kiistelyä. Metal Gear Solidin tavoin Sons of Liberty sai lisäosan Metal Gear Solid 2: Substance.

Vuonna 2004 ilmestyi Metal Gear Solid 3: Snake Eater, joka pelaajien yllätykseksi sijoittui [1960-luvulle kylmän sodan aikoihin. Pelissä FOX-erikoisyksikön agentti Naked Snake lähetetään pelastamaan tiedemies Nikolai Stephanovitš Sokolov neuvostoliittolaisten kynsistä. Snake Eater lisäsi sarjan pelimekaniikkaan muiden muassa uuden naamiointijärjestelmän, ja sen tarina oli suoraviivaisempi ja selkeämpi kuin Sons of Libertyssä. Peli sai myös parannetun version Metal Gear Solid 3: Subsistencen. Peli sai vuonna 2006 jatkoa pelissä Metal Gear Solid: Portable Ops, joka julkaistiin PlayStation Portablelle.

Vuonna 2008 ilmestyi Metal Gear Solid 4: Guns of the Patriots, joka oli yksi PlayStation 3:n odotetuimmista peleistä. Peli sijoittuu fiktiiviseen vuoteen 2014, jossa sodankäynnistä on tullut maailmanlaajuisen talouden tärkein hyödyke. Peli sitoo yhteen kaikki sarjan irtonaiset juonipätkät sekä saattaa lopun pelisarjan pääsankarille, Solid Snakelle, johon pelissä viitataan Old Snakena, sillä hän on MGS2:n ja MGS4:n välillä vanhentunut huomattavasti tuntemattomista syistä. Metal Gear Solid 4: Guns of the Patriots myös viimein paljastaa sarjassa esiintyneen Patriots-ryhmän todellisen henkilöllisyyden ja motiivit.

Metal Gear Solid 4: Guns of the Patriots poikkeaa muista pelisarjan osista antamalla pelaajalle hiiviskelyn lisäksi mahdollisuuden ”räiskiä” lähestulkoon läpi koko pelin hyödyntämällä pelistä löytyvää laajaa tuliaseiden valikoimaa. Ampua voi tutusta ensimmäisestä persoonasta sekä uudesta kolmannen persoonan kuvakulmasta. Pelistä löytyviä aseita voi myös paljolti muokata asentamalla niihin esimerkiksi kranaatinheittimiä, kiikareita ja äänenvaimentimia.

Teemat

Metal Gear -pelisarja sisältää paljon filosofisia teemoja, jotka käsittelevät muiden muassa meemejä, demokratian ongelmia, vapaan tahdon manipulointia, ydinaseita ja niiden vaaroja sekä sodankäynnin psykologisia vaikutuksia aikuisiin ja lapsiin. Vaikka sarja sisältääkin paljon väkivaltaista toimintaa, se myös sisältää runsaasti sodanvastaista sanomaa.

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kylmän sodan aikoihin julkaistu Metal Gear otti kantaa siihen, kuinka häikäilemättömästi poliitikot manipuloivat sotilaita omien tarkoitusperiensä ja etujensa ajamiseksi. Metal Gear 2: Solid Snake laajensi samaa teemaa sotilashistoriaan ja sodankäynnin negatiivisiin vaikutuksiin. Pelit esittelivät kaksi valtiota, Outer Heavenin ja Zanzibar Landin, joissa sotilaat pitivät valtaa ja jotka olivat kokonaan omistautuneita sodankäynnille. Vaikka maita diktaattorina hallinnut Big Boss esitettiinkin konnana, myöhemmin ilmestynyt Metal Gear Solid 3: Snake Eater paljasti, että Big Boss (”Naked Snake”) oli katkeroitunut jouduttuaan poliitikkojen manipuloimaksi ja piti itseään idealistisena sankarina. Myös Metal Gear Solidissa Solid Snake joutuu poliitikkojen manipuloinnin uhriksi, kun ilmenee, että hänelle on valehdeltu ja häneen on ruiskutettu keinotekoinen ”FOXDIE”-virus, jonka tarkoituksena olisi tappaa kapinallisiksi ryhtyneet FOXHOUND-erikoisyksikön jäsenet sekä ArmsTech-johtaja Kenneth Baker.

Metal Gear Solid, jossa Solid Snake paljastuu Big Bossin klooniksi, sisältää perinnöllisyystiedettä, geenitekniikkaa ja kloonausta kyseenalaistavia teemoja. Samassa pelissä Liquid Snake väittää Solidille, että Persianlahden syndrooma johtui siitä, että 1990-luvun alussa Yhdysvaltain asevoimat yritti epäonnistuneesti parantaa sotilaidensa taistelutaitoja istuttamalla näihin salaa Big Bossin geenejä. Metal Gear Solid 2: Sons of Libertyssä ilmenee, että Big Bossin kloonit vanhenevat ennenaikaisesti; niinpä Metal Gear Solid 4: Guns of the Patriotsissa Solid Snake on fyysiseltä olemukseltaan jo vanhus.

Metal Gear Solid 2: Sons of Libertyn juoni lienee koko sarjan monimutkaisin. Siinä kokematon Raiden lähetetään New Yorkin edustalla sijaitsevaan Big Shell -vedenpuhdistamoon pelastaakseen terroristien ottamat panttivangit. Pelin tapahtumien aikana paljastuu, että Yhdysvaltoja kontrolloi salamyhkäinen ryhmittymä nimeltä ”Patriootit” (engl. The Patriots), jotka todennäköisesti pohjautuvat suosittuihin salaliittoteorioihin Yhdysvaltoja hallitsevista salaseuroista sekä uudesta maailmanjärjestyksestä. Patriootit kykenevät valvomaan ihmisiä piittamatta näiden yksityisyydestä ja muokkaamaan näiden mielipiteitä, mikä voidaan nähdä viittauksena George Orwellin klasikkon Vuonna 1984 esittelemään dystopiaan. Loppuratkaisussa ilmenee, että koko terroristiepisodi oli pelkkä tarkkaan suunniteltu juoni, jonka avulla Patriootit testasivat kykyään hallita maailmantapahtumia.

Sarjan kenties yleisin toistuva teema on sotilaan joutuminen kouluttajansa pettämäksi. Metal Gearissa Snake joutuu FOXHOUND:n johtajan Big Bossin pettämäksi, ja Metal Gear 2: Solid Snakessa hänet pettää myös hänen ystävänsä Gray Fox. Metal Gear Solidissa Snaken pettää ”Mestari” Miller, joka paljastuu Liquid Snakeksi. Metal Gear Solid 2: Sons of Libertyssä Raidenille paljastuu, että häntä komentanut ”eversti” olikin vain Patrioottien kehittämä tekoäly. Metal Gear Solid 3: Snake Eaterissä Naked Snakelle sotilaskoulutusta antanut * The Boss loikkaa Neuvostoliiton puolelle.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Henkilöhahmot

’Hyvät’, sankarit

Olennaista Metal Gear -sarjassa on, että jokin päähenkilöistä tulee oppi-isänsä pettämäksi ja joutuu kääntymään tätä vastaan. Päähenkilö on lähes aina ainoa, kenellä on puhtaat pulverit pussissa. Tämä perustuu siihen, että päähenkilö on palkkalistalla ja menee tekemään ns. likaiset työt, jolloin ylempi taho harvoin paljastaa todellisia motiiveja.

Viholliset

Metal Gearien viholliset ovat usein väärinymmärrettyjä, sillä heidän motiivinsa tai ennemminkin toteutustapansa eivät ole yleisesti hyväksyttyjä, jolloin heidät nähdään vihollisina. Usein päävastustajat ovat tällaisia. Harva vihollisista on motiiveiltaan mustavalkoisesti paha.

Sarjan videopelit

Pääsarja

Vuosi Nimi Alusta
1987 Metal Gear MSX2
1990 Metal Gear 2: Solid Snake
1998 Metal Gear Solid PlayStation
2001 Metal Gear Solid 2: Sons of Liberty PlayStation 2
2004 Metal Gear Solid 3: Snake Eater
2008 Metal Gear Solid 4: Guns of the Patriots PlayStation 3
2010 Metal Gear Solid: Peace Walker PlayStation Portable
2014 Metal Gear Solid V: Ground Zeroes PlayStation 3, PlayStation 4, Xbox 360, Xbox One, Microsoft Windows
2015 Metal Gear Solid V: The Phantom Pain

Uudelleenjulkaisut ja päivitykset

Vuosi Nimi Alusta
1999 Metal Gear Solid: Integral PlayStation, Microsoft Windows
1999 Metal Gear Solid: VR Missions PlayStation
2002 Metal Gear Solid 2: Substance Xbox, PlayStation 2, Microsoft Windows
2004 Metal Gear Solid: The Twin Snakes Nintendo GameCube
2005 Metal Gear Solid 3: Subsistence PlayStation 2
2011 Metal Gear Solid HD Collection PlayStation 3, Xbox 360, PlayStation Vita
2012 Metal Gear Solid: Snake Eater 3D Nintendo 3DS
2023 Metal Gear Solid: Master Collection Vol 1[2] Nintendo Switch, PlayStation 5, Xbox Series X/S, Steam
2024 Metal Gear Solid Delta: Snake Eater[3] PlayStation 5, Xbox Series X/S, Steam

Spin-offit

Vuosi Nimi Alusta
1987 Metal Gear NES
1990 Snake’s Revenge
2000 Metal Gear: Ghost Babel GameBoy Color
2004 Metal Gear Acid PlayStation Portable
2005 Metal Gear Acid 2
2006 Metal Gear Solid: Portable Ops
2007 Metal Gear Solid: Portable Ops Plus
2008 Metal Gear Solid Mobile matkapuhelin, N-Gage
2009 Metal Gear Solid Touch iPhone, iPod Touch
2012 Metal Gear Solid: Social Ops iOS, Android
2013 Metal Gear Rising: Revengeance PlayStation 3, Xbox 360, Microsoft Windows, OS X
2018 Metal Gear Survive PlayStation 4, Xbox One, Microsoft Windows

Muu media

Konami julkaisi vuonna 1998 12-osaisen spin-off kuunnelman Metal Gear Solidista, jonka sarjan fanit ovat dubanneet englanniksi.[4]

Lähteet

  1. Metal Gear -pelisarjaa on nyt myyty yli 60 miljoonaa kappaletta Pelaaja. 6.8.2023. Viitattu 6.8.2023.
  2. Metal Gear Solid: Master Collection Vol 1 konami.com. Viitattu 24.10.2023. (englanniksi)
  3. Thomas Morgan: Metal Gear Solid Delta: Snake Eater is a doggedly faithful remake - but new controls have new consequences eurogamer.net. 30.8.2024. Viitattu 31.8.2024. (englanniksi)
  4. Metal Gear Solid's 90s radio drama gets an English fan dubbing 14.8.2015. Eurogamer. Viitattu 16.11.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla