PROFILPELAJAR.COM

Tämä on kronologinen luettelo Unkarin hallitsijoista^[1]^[2]

Árpádien hallitsijasuku

Ruhtinas Árpád 890–907, tarunomainen hallitsija, joka johdatti madjaarit Unkariin n. 895

Ruhtinas Solt (Zolta, Zoltán) 907–945, Árpádin poika

Ruhtinas Fajsz (Falicsi) 945–950 (Árpádin Jutas-pojan poika)

Ruhtinas Taksony 950–970 (Árpádin Zolta-pojan poika)

Ruhtinas Géza (Décse, Gyevicsa) 972–997 (Taksonyn poika)

Vuodesta 1001 Unkarin kuningas

Kuningas Tapani I Pyhä (unk. I. (Szent) István) 997–1038, kruunattiin kuninkaaksi 1001 (Gézan poika)

Kuningas Pietari (unk. Orseolo Péter) 1038–1041 (Gézan 1. tyttären poika)

Kuningas Sámuel Aba (unk. Aba Sámuel) 1041–1044 (Gézan 2. tyttären poika)

Kuningas Pietari 1044–1046, palasi valtaan

Kuningas Andreas I (unk. I. András) 1046–1060, Gézan veljenpojan poika

Kuningas Béla I (unk. I. Béla)1060–1063 (Andreas I:n veli)

Kuningas Salamon (unk. Salamon) 1063–1074 (Andreas I:n poika), syrjäytettiin, kuoli 1087

Kuningas Géza I (unk. I. Géza) 1074–1077 (Béla I:n poika)

Kuningas Ladislaus I Pyhä (unk. I. (Szent) László) 1077–1095 (Géza I:n veli)

Kuningas Kálmán (unk. Kálmán) 1095–1116 (Géza I:n poika)

Kuningas Tapani II (unk. II. István) 1116–1131 (Kálmánin poika)

Kuningas Béla II (unk. II. Béla) 1131–1141 (Kálmánin veljenpoika)

Kuningas Géza II (unk. II. Géza) 1141–1161 (Béla II:n poika)

Kuningas Tapani III (unk. III. István) 1161–1172 (Géza II:n poika)

Kuningas Ladislaus II (unk. II. László) 1162–1163 (vastakuningas)

Kuningas Tapani IV (unk. IV. István) 1163–1172 (vastakuningas)

Kuningas Béla III (unk. III. Béla) 1172–1196 (Géza II:n poika)

Kuningas Imre (unk. Imre) 1196–1205 (Béla III:n poika)

Kuningas Ladislaus III (unk. III. László) 1205 (Imren poika)

Kuningas Andreas II (unk. II. András) 1205–1235 (Béla III:n poika)

Kuningas Béla IV (unk. IV. Béla) 1235–1270 (Andreas II:n poika)

Kuningas Tapani V (unk. V. István ) 1270–1272 (Béla IV:n poika)

Kuningas Ladislaus IV (unk. IV. László) 1272–1290 (Tapani V:n poika)

Kuningas Andreas III (unk. III. András) 1290–1301 (Andreas II:n pojanpoika)

Eri hallitsijasukuja

Kuningas Venceslaus (unk. Vencel, tšek. Václav) 1301–1304, Béla III:n tyttären neljäs lapsenlapsi, Böömin kuningas Venceslaus III

Kuningas Otto (unk. Ottó) 1305–1308, Baijerin herttua, Béla IV:n tyttären Elisabetin ja Baijerin Henrik XIII:n poika

Kuningas Kaarle I (unk. I. Károly) 1308–1342, Tapani V:n tyttären Marian ja Napolin Kaarle II:n lapsenlapsi

Kuningas Ludvig I Suuri (unk. I. Lajos) 1342–1382, Kaarle Robertin poika, myös Puolan kuningas 1370–1382

Kuningatar Maria (unk. I. Mária) 1382–1385

Kuningas Kaarle II (unk. II. Károly) 1385–1386, Napolin Kaarle II:n lapsenlapsi, Napolin kuningas

Kuningas Sigismund, (unk. Zsigmond) 1387–1437, nai kuningatar Marian, myös Böömin kuningas 1419–1437 ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari 1411–1437

Keisari Albrekt (unk. Albert), 1438–1439, nai Elisabetin, Sigismundin tyttären, Böömin kuningas

Kuningas Vladislaus I (unk. I. Ulászló), 1440–1444, myös Puolan kuningas Vladislav III 1434–1444

Interregnum 1444−1453

Valtionhoitaja János Hunyadi (unk. Hunyadi János) 1446−1453

Kuningas Ladislaus V (unk. V. László), 1453–1457, Albertin poika, Böömin kuningas 1453–1457

Kuningas Matias I (unk. I. Mátyas), 1458–1490, valtionhoitaja János Hunyadin poika

Kuningas Vladislaus II (unk. II. Ulászló), 1490–1516, Albertin tyttären Elisabetin ja Puolan Kasimir IV:n poika, myös Böömin kuningas 1471–1516

Kuningas Ludvig II (unk. II. Lájos), 1516–1526, Vladislav II:n poika, kanssahallitsija 1508, Böömin kuningas

Kuningas János Szapolyai (unk. I. János), 1526–1540, turkkilaisten tukema vastakuningas

Kuningas János Zsigmond (unk. II. János), 1540–1570, turkkilaisten tukema vastakuningas

Habsburgien ja Habsburg-Lothringenien hallitsijasuku

Vuodesta 1558 vuoteen 1806 Unkaria hallitsi Pyhän Saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija

Keisari Ferdinand I Habsburg (unk. I. Ferdinánd), 1526−1564, nai Vladislas II:n tyttären Annen, Pyhän Saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija 1558–

Keisari Maksimilian (unk. Miksa), 1564–1576, Ferdinand I:n poika

Keisari Rudolf (unk. Rudolf), 1576–1608, Maksimilianin poika

Keisari Matias II (unk. II. Mátyas), 1608–1619, Rudolfin veli

Keisari Ferdinand II (unk. II. Ferdinánd), 1619–1637, Ferdinand I:n pojanpoika

Keisari Ferdinand III (unk. III. Ferdinánd), 1637–1657, Ferdinand II:n poika

Keisari Leopold I (unk. I. Lipót), 1657–1705, Ferdinand III:n poika

Keisari Joosef I (unk. I. József), 1705–1711, Leopold I:n poika

Keisari Kaarle III (unk. III. Károly), 1711–1740, Joosef I:n veli

Keisarinna Maria Teresia (unk. Mária Terézia), 1740–1780, Kaarle III:n tytär

Keisari Joosef II (unk. II. József), 1780–1790, Maria Teresian ja keisari Frans I:n poika

Keisari Leopold II (unk. II. Lipót), 1790–1792, Joosef II:n veli

Vuodesta 1804 vuoteen 1918 Unkaria hallitsi Itävallan keisari

Keisari Frans I (unk. I. Ferenc), 1792–1835, Leopold II:n poika, Itävallan keisari 1804–1835

Keisari Ferdinand V (unk. V. Ferdinánd), 1835–1848, Frans I:n poika

Keisari Frans Joosef (unk. Ferenc József), 1848–1916, Ferdinand V:n veljenpoika, kruunattiin Unkarin kuninkaaksi 1867

Keisari Kaarle IV (unk. IV. Károly), 1916–1918, Frans Joosef I:n veljenpojanpoika

Muodollinen kuningaskunta

16. marraskuuta 1918 Unkari julistautui tasavallaksi,^[3] mutta palasi myöhemmin muodollisesti kuningaskunnaksi. Poliittisista syistä maahan ei kuitenkaan enää valittu kuningasta, vaan Miklós Horthy valittiin valtionhoitajaksi 1. maaliskuuta 1920.^[4]

Horthy toimi valtionhoitajana, kunnes nuoliristiläiset kaappasivat vallan 16. lokakuuta 1944 Natsi-Saksan tuella.^[5] Unkarin valtionpäämieheksi nousi nuoliristipuolueen johtaja Ferenc Szálasi, joka vannoi uskollisuuttaan Pyhän Tapanin kruunulle perinteisin seremonioin Budan linnassa.^[6] Szálasin hallitus joutui vetäytymään Puna-armeijan tieltä ensin Länsi-Unkariin ja lopulta Itävallan puolelle 29. maaliskuuta 1945.^[7]

Unkarin kuningaskunta julistettiin virallisesti lakkautetuksi 1. helmikuuta 1946.^[8]

Lähteet

Huotari, Juhani & Vehviläinen, Olli (toim.): Unkari: maa, kansa, historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-252-2
Nyyssönen, Heino: Kruunu - Unkarin tuhatvuotinen arvoitus. Jyväskylä: Atena, 2001. ISBN 951-796-259-2