Kyzikos oli joonialainenkreikkalainen siirtokunta, jonka perustivat miletoslaiset 700-luvulla eaa. Historiansa aikana se oli ensin lyydialaisten ja sitten persialaisten vaikutuspiirissä. Klassisella kaudella kaupunki oli Ateenan ja Spartan kiistakapulana. 200-luvulla eaa. kaupunki päätyi seleukidien valtaan ja vuonna 133 eaa. Rooman valtaan. Roomalaisella kaudella Kyzikos oli yksi Vähän-Aasian tärkeimpiä kauppakaupunkeja. Se kärsi mittavia tuhoja maanjäristyksissä 100-luvulla, ja vuonna 543 kaupunki tuhoutui lopullisesti.[7]
Kyzikos sijaitsi Propontiin eli nykyisen Marmaranmeren lounaisrannalla Myysiassa. Sen kaupunkikeskus oli rakennettu Arktonnesoksen (Ἄρκτων νῆσος, Arktōn nēsos, ”Karhusaari”; nyk. Kapu Dağ) niemelle ja sen mantereeseen yhdistäneelle kannakselle. Antiikin lähteet ovat ristiriitaisia siitä, oliko paikka alun perin saari vai niemi. Oletettevasti se oli alun perin saari, mutta tuli myöhemmin yhdistetyksi mantereeseen hiekkaisella kannaksella. Toisaalta antiikin aikana kannaksen poikki oli kaivettu kanava, ja saari oli yhdistetty Strabonin mukaan mantereeseen kahdella sillalla.[2][3][4] Nykyaikana kaupungin paikka on tunnettu nimellä Balkiz (Bal Kiz), missä loppuosa vaikuttaa säilyttäneen antiikin aikaisen kaupungin nimen, ja alkuosa saattaa olla muuntunut kreikan sanasta Palaia (Παλαία), ”Vanha”.[4]
Kyzikoksen raunioita.
Arktonnesoksen saaren Strabon sanoi olleen hyvin hedelmällistä maaperää, ja olleen ympärysmitaltaan 500 stadioninmittaa. Kaupungissa oli kaksi satamaa, yksi niemen kummallakin puolella. Ne oli yhdistetty kanavalla toisiinsa ja voitiin kumpikin sulkea (ketjulla tms.).[4][7][8] Toisen sataman nimi oli Khytos ja toisen Panormos.[4] On ehdotettu, että kaupungin mantereeseen yhdistäneet sillat olisi voitu muodostaa niin, että kummankin puolen sataman suojana oli kaksi toisiaan kohden osoittanutta aallonmurtajaa, joiden väliin voitiin laskea silta.[4]
Kyzikoksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä.[2] Niemellä hieman Kyzikoksesta länteen, nykyisen Erdekin kaupungin paikalla sijaitsi Artaken kaupunki, joka oli oma poliksensa. Näin koko Arktonnesos ei kuulunut Kyzikoksen haltuun ainakaan alun perin.[2][4] Jossakin vaiheessa kyzikoslaiset valtasivat niemensä edustalla sijainneen Prokonnesoksen (nyk. Marmara) saaren eli Prokonnesoksen poliksen sekä Daskyleionin, Plakian, Skylaken ja Tereian polikset ja Besbikoksen (nyk. İmralı) saaren eli Bysbikoksen poliksen alueen.[4]
Kaupungin hallussa ollut alue oli suurimmillaan roomalaisella kaudella. Tuolloin se ulottui Aisepos-joelle (nyk. Gönen Çayı) suunnilleen Zeleiaan saakka, sekä käsitti Adrasteian tasangon, joka oli osa mannermaata kaupunkia vastapäätä. Alue ulottui myös Daskyleionin lähellä olleelle Daskylitis-järvelle (nyk. Kuş Gölü), Miletupoliin ja Apollonian läheiselle Miletopolitis/Apolloniatis-järvelle (nyk. Ulubat Gölü) sekä Doliones- ja Mygdones-heimojen alueiden rajalle. Länteen päin suuntautuneella rannikolla kaupungilla oli yhteinen raja Priapoksen kanssa.[4]
Historia
Arkaainen kausi
Kyzikos oli JoonianMiletoksen perustama siirtokunta, ja kreikkalaisen perinteen mukaan kyseisen kaupungin varhaisin siirtokunta Propontiin rannikolla.[3][9]Eusebios Kesarealaisen mukaan kaupunki olisi asutettu kahdesti, ensin vuonna 756 eaa. ja toisen kerran vuonna 679 eaa. Ensin mainittua vuotta on kuitenkin pidetty liian aikaisena kreikkalaiselle siirtokunnalle kyseisellä alueella, sillä koko Mustanmeren suunnalta ei ole tehty kreikkalaisia löytöjä ennen 600-luvun eaa. puoltaväliä, ja myös kaupungin paikalta tehdyt löydöt tukevat paremmin myöhäisempää ajoitusta.[2][3][10]
Kyzikoksen lyömä raha, n. 550–500 eaa.
Antiikin lähteissä Kyzikoksen varhaisvaiheista esiintyy erilaisia näkemyksiä. Strabonin ja Stefanos Byzantionlaisen mukaan seudulla asui ennen kreikkalaisten tuloa Doliones- tai Dolieis-heimo.[4][11] Mythografi Kononin mukaan Kyzikoksen olisivat asuttaneet pelasgit, jotka aiolialaiset ajoivat pois Thessaliasta. Heidän johtajansa oli Kyzikos, Apollonin poika, joka antoi nimensä asuttamalleen niemelle. Iason surmasi Kyzikoksen matkallaan Kolhiiseen. Kaupunkia ei mainita Homeroksella.[4][12]
Kyzikoksesta käytettiin sen sijaintipaikan mukaan myös nimeä Arktōn nēsos.[4][13] Kaupunki sijaitsi merkittävällä Egeanmeren ja Mustanmeren välisellä merireitillä, ja kukoisti tämän ansiosta.[3][4] Lännempänä sijainneen Priapoksen on esitetty olleen Kyzikoksen perustama siirtokunta.[4]
Kyzikos tuli Persian vallan alaisuuteen vuoden 547 eaa. jälkeen, ja kuului Daskyleionista hallittuun kolmenteen satraappikuntaan. Kaupunkia hallitsivat tyrannit ainakin vuonna 514/513 eaa.[2][14] Kyzikos löi omaa kultarahaa 500-luvulta eaa. lähtien. Sen lyömät stateerit olivat yksi koko kreikkalaisen maailman merkittävimmistä rahoista 500-luvulta 300-luvulle eaa.[2][3]
Kyzikos otti osaa Joonian kapinaan Persiaa vastaan vuonna 499 eaa. Se antautui persialaisille sen jälkeen kun nämä olivat vallanneet Miletoksen.[3][4][15]
Seuraavana vuonna eli 410 eaa. kaupungin edustalla käytiin Kyzikoksen taistelu. Spartan laivasto, jota johti Mindaros, oli tuolloin Kyzikoksen luona, kun taas mantereella olivat Spartan kanssa liittoutuneet, Farnabazoksen johtamat Persian joukot. Alkibiadeen johtamat ateenalaiset löivät ensin persialaiset ja sitten Spartan laivaston. Tämän jälkeen kyzikoslaiset vastaanottivat ateenalaiset kaupunkiinsa, ja joutuivat jälleen verotetuksi ankarasti.[3][4] Sodan aikoihin kaupungilla ei Thukydideen kertomuksen perusteella ollut muureja. Nämä vähäiset maininnat sekä muurittomuus viittaavat siihen, että kaupunki oli tuohon aikaan vielä suhteellisen vähämerkityksellinen.[4][17]
Ateenalaisten hävittyä Aigospotamoin taistelun vuonna 405 eaa. Kyzikos vaikuttaa tulleen jälleen Spartan valtaan.[2][4][18] Vuoden 387/386 eaa. Antalkidaan rauhassa kaupunki tuli taas Persian valtaan muiden läntisen Vähän-Aasian kreikkalaiskaupunkien tavoin.[3][4] Hieman myöhemmin Kyzikos oli osa toista Ateenan liittoa. Ateenalaiset avustivat kaupunkia Timotheoksen johdolla vuonna 364 eaa., kun kaupunki oli oletettavasti persialaisten piirittämänä. Ateenan ja Kyzikoksen välit huononivat kuitenkin pian, ja Kyzikos erosi liitosta vuosien 357–355 eaa. liittolaissodan aikana. Noin 360-luvulla eaa. Kyzikos oli liitossa Khalkedonin kanssa. Sillä oli myös isopoliteia-sopimus emäkaupunki Miletoksen kanssa. Kyzikos löi pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[2]
Aleksanteri Suuren sotaretken aikaan satraappi Memnon piiritti Kyzikosta tuloksetta.[2]Plinius vanhempi laittoi Arktonnesoksen saaren liittämisen mantereeseen Aleksanterin nimiin, mutta ei sano kuinka tämä tehtiin.[4][19] Vielä Apollonios Rhodoslainen, joka eli myöhemmin, kutsui paikkaa saareksi, mutta toisaalta puhuu kannaksesta.[4][20]
Hellenistinen ja roomalainen kausi
Kyzikos vaikuttaa saaneen itsenäisyyden joksikin ajaksi Aleksanteri Suuren ajan jälkeen eli hellenistisen kauden alussa.[3] Vuonna 281 eaa. kaupunki joutui seleukidien valtaan ja noin vuonna 190 eaa. attalidienPergamonin valtaan.[3] Pergamonin hallitsija Attalos I nai kyzikoslaisen Apolloniksen.[4][21] Myöhemmin kyzikoslaiset liittyivät 20 laivalla Attalos II:n veljen Athenaioksen johtamaan laivastoon.[4][22]
Kyzikoksen Diocletianuksen aikana n. 286–287 jaa. lyömä raha. Kuvituksessa seppelöity keisarin rintakuva ja teksti Imp C C Val Diocletianvs P F Avg sekä seisova, Victoriaa ja valtikkaa pitelevä Juppiter ja teksti Iovi conservatori orbis.
Pergamonilta Kyzikos siirtyi Roomalle muun Vähän-Aasian länsiosan tavoin vuonna 133 eaa.[3]Mithridates VI yritti vallata Kyzikoksen vuonna 74 eaa. Kyzikoslaiset osallistuivat ensin Khalkedonissa käytyyn taisteluun Mithridatesta vastaan, ja pian tämä hyökkäsi Kyzikokseen itseensä. Mithridates asetti armeijansa kaupunkia vastapäätä ja piiritti sen laivastollaan. Kyzikoslaiset kuitenkin kestivät piirityksen peloponnesolaissodan jälkeen rakennettujen muuriensa ja elintarvikevarastojensa avulla. L. Luculluksen johtamat roomalaiset joukot olivat lähellä, ja katkaisivat Mithridateen joukkojen huoltoyhteydet, kunnes näiden oli pakko luopua piirityksestä.[4][23]
Roomalaiset palkitsivat Kyzikoksen antamalla sille vapaakaupungin (civitas libera) aseman, joka sillä oli myös Strabonin aikana. Kaupungin alue oli tuolloin suurimmillaan, ja siihen kuului sekä kaupungin vanhoja omistuksia että roomalaisten lahjoittamia alueita. Se oli Propontiin etelärannikon ainoa suurempia kaupunki Nikomedeian ja Nikaian ohella. Roomalaisella kaudella kaupunki oli vauras ja merkittävä kauppakaupunki ja yksi satamista, jonka kautta Vähän-Aasian sisäosien ja erityisesti Rhyndakos-joen laakson tuotteita laivattiin markkinoille.[4]
Tacituksen mukaan keisari Tiberius vei kaupungilta sen vapaakaupungin aseman vuonna 25 jaa., koska kyzikoslaiset eivät olleet kunnioittaneet oikein Augustuksen muistoa ja olivat lisäksi kohdelleet väärin joitakin Rooman kansalaisia.[4][24] Tämä teki kaupungista suoraan Rooman Asian provinssin hallinnon alaisen. Kaupunki säilyi kuitenkin kukoistavana läpi keisarikauden, vaikkakin kärsi suuresti maanjäristyksestä keisari Marcus Aureliuksen aikana. Caracallan aikana kaupunki sai metropoliksen aseman. Varhaisella kristillisellä kaudella kaupunki oli piispanistuin.[4]
Kaupungin paikalla on suoritettu joitakin arkeologisia kaivauksia, mutta suhteellisen vähän kaupungin merkitykseen ja kokoon nähden.[2]
Yhteiskunta ja kulttuuri
Kyzikoksen kansa oli jaettu kuuteen heimoon (fylē, mon. fylai), jotka olivat Geleontes, Aigikoreis, Argadeis, Hopletes, Boreis ja Oinopes. Niitä johtivat fylarkit (fylarkhos, mon. fylarkhoi).[2] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Kyzikēnos (Κυζικηνός).[2][4] Kaupungissa tiedetään olleen demokratian kaudella neuvosto (būlē) ja kansankokous (dēmos). Kummankin puheenjohtajina toimivat prytanit, jotka tulivat vuorotellen kustakin heimosta ja joiden kausi kesti kuukauden. Prytaneja johti prytanarkki (prytanarkhos). Muita kansankokouksen virkamiehiä olivat epistatēs ja grammateus.[2]
Antiikissa Kyzikos tunnettiin muun muassa voiteestaan tai hajusteestaan, joka tehtiin Pliniuksen mukaan Cyzicena amaracus -kasvista. Apolloniosta lainaavan Athenaioksen mukaan se tehtiin kuitenkin kurjenmiekoista.[4][27] Kaupunki tunnettiin myös sen lyömistä kultaisista stateereista, joita kutsuttiin nimellä Kyzikēnoi (Κυζικηνοί), ja jotka olivat käytössä hyvin laajalti ympäri kreikkalaista maailmaa. Rahoissa oli toisella puolella kuvituksena naisen pää, oletettavasti Kybele, ja toisella puolella leijonan pää.[4][28] Rahan arvo oli 28 attikalaistadrakhmaa.[4][29] Ei ole tietoa siitä, mistä kyzikoslaiset saivat kultansa, mutta se lienee ollut peräisin joko heidän niemeltään tai läheiseltä mantereelta.[4]
Kaupungissa oli joitakin maineikkaita taideteoksia, kuten Ciceron mainitsemat Aiasta ja Medeiaa esittäneet maalaukset, jotka Julius Caesar myöhemmin osti.[4][30] Prokonnesoksen vallattuaan kyzikoslaiset veivät sieltä Dindymene Meteriä eli Kybeleä esittäneen veistoksen. Se oli tehty kullasta ja norsunluusta lukuun ottamatta kasvoja, jotka oli tehty virtahevon hampaista.[4][31]
Rakennukset ja löydökset
Strabon kuvasi Kyzikoksen suureksi ja kauniiksi, ja sanoi siellä olleen lukuisia suuria julkisia rakennuksia.[8] Nykyaikaan Kyzikoksesta on säilynyt vain vähän muinaisjäänteitä, jotka nekin ovat huonokuntoisia ja hajallaan suhteellisen laajalla alueella. Kaupungin rakennuksissa käytettiin paljon prokonnesoslaista valkoista marmoria, mutta suuri osa siitä on oletettavasti viety ajan kuluessa pois ja käytetty uudelleen muualla; sekä graniittia, joka oli kuitenkin helposti murenevaa lajia.[4][32]
Kybelelle suoritettua uhritoimitusta esittävä reliefi Kyzikoksesta vuodelta 46 eaa. Piirtokirjoitus kertoo Kybelen papittaren kiittävän unesta, joka kertoi ystävän vapautumisesta Thapsuksen taistelussa. Louvre.
Kaupunki on ollut ympäröity muurein, jotka rakennettiin oletettevasti vuonna 410 eaa. ateenalaisten vallattua kaupungin. Muurien olemassaolo tiedetään myöhemmistä viittauksista piirityksiin.[2] Niistä on myös löydetty joitakin osia.[4]
Agora
Kirjallisten lähteiden perusteella kaupungissa tiedetään olleen agora, prytaneion ja doorilaista tyyliä edustanut stoa eli pylväshalli.[2] Plinius kertoo myös, että prytaneionissa oli ”karkaileva kivi” (fugitivus lapis), joka oli kerran toiminut argonauttienArgo-laivan ankkurina. Kivi lähti usein omille teilleen, kunnes se kiinnitettiin prytaneioniin lyijypainolla.[4][33]
Hadrianuksen temppeli
Keisari Hadrianukselle omistettu temppeli sijaitsi lähellä kaupungin agoraa. Se oli omistettu keisarille 13. olymposlaisena jumalana, ja se luettiin joskus yhdeksi maailman seitsemästä ihmeestä. Cyriacus Anconalainen (Ciriaco de' Pizzicolli) näki vielä vuonna 1431 paikalla 33 temppelin pystyssä seisonutta pylvästä ja teki siitä kaiverrospiirroksen. Nykyisin temppelistä on säilynyt vain sen perustuksia tukenutta holvirakennelmaa. Tästä huolimatta jäänteet ovat huomattavimmat muinaisjäänteet kaupungin paikalla.[3]
Muut temppelit
Kyzikoksessa oli Athenelle omistettu temppeli, joka mainitaan Vähän-Aasian varhaisimmaksi.[2] Kaupungin läheisellä Dindymonin kukkulalla sijaitsi Dindymene Meterin eli Kybelen temppeli, jonka perustajana pidettiin argonautteja.[4] Pliniuksen mukaan kaupungissa oli joku temppeli, jossa jokaisessa marmorikivien liitoskohdassa kulki kultainen nauha. Tällainen valkoisen marmorin ja kullan yhdistelmä on todennäköisesti tuottanut varsin kauniin vaikutelman.[4][33] Kaupungissa oli myös Attaloksen vaimolle omistettu Apolloniksen temppeli, joka tunnetaan niin kutsutuista Kyzikoksen epigrammeista.[34]
Teatteri ja amfiteatteri
Kyzikoksen amfiteatterin rauniot.
Kaupungista on löydetty roomalainen teatteri, joka oli rakennettu kukkulan lounaisrinteeseen (40°23′32.1″N, 27°53′17.4″E),[35] sekä amfiteatteri, joka oli rakennettu pohjois-eteläsuuntaaiseen laaksoon teatterista pohjoisluoteeseen (40°23′53.7″N, 27°53′04.3″E). Amfiteatterin sijainti laaksossa helpotti katsomorakenteiden tekemistä rinteiden suuntaisilla pitkillä sivuilla. Koska laakson pohjalla virtasi vesi, on arveltu, että amfiteatteria olisi käytetty naumakhia- eli meritaisteluesityksiin Pergamonin amfiteatterin tapaan. Sekä teatterin puolikaarenmuoto että amfiteatterin pyöreä muoto erottuvat vielä maastossa. Lisäksi amfiteatterista on säilynyt joitakin sen melko korkeitakin seinien osia.[4]
Esinelöydöt
Varhaisimmat esinelöydöt kaupungin paikalta ovat orientalisoivan kauden keramiikkaa 600–500-luvuilta eaa. Löytöihin lukeutuu myös paljon hautastelejä piirtokirjoituksineen sekä muita piirtokirjoituksia ja joitakin veistoksia.[2][3] Esinelöytöjä on muun muassa Istanbulin arkeologisessa museossa sekä Erdekin museossa.[3]
Lähteet
↑Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.32; Pomponius Mela: De situ orbis 1.19.
↑ abcdefghijklmnopqrsHansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”747 Kyzikos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑ abcdefghijklmnopStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KYZIKOS (Belkis or Balkiz) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja Lucullus 100.9; Appianos: Mithridateen sodat 100.72; Strabon: Geografika s. 575; Cicero: Puhe runoilija Archiaan puolustukseksi (Pro Archia poeta) 100.9
↑Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 4.36; Dion Kassios: Historiae Romanae 54.7, 54.23; Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Tiberius 100.37.
↑Demoen, Kristoffel: The Date of the Cyzicene Epigrams. An Analysis of the Vocabulary and Metrical Technique of AP III. L'Antiquité Classique, 1988, 57. vsk, s. 231–248. Artikkelin verkkoversio.
↑Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
.jpg)
