Nikomedeia

Nikomedeia
Νικομήδεια
Nikomedeian akveduktin rauniot.
Nikomedeian akveduktin rauniot.
Sijainti

Nikomedeia
Koordinaatit 40°45′55″N, 29°55′12″E
Valtio Turkki
Paikkakunta İzmit, Kocaeli
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Bithynia
Aiheesta muualla

Nikomedeia Commonsissa

Nikomedeia (usein Nikomedia; m.kreik. Νικομήδεια, Nikomēdeia, lat. Nicomedia, Nicomedeia) oli antiikin aikainen kaupunki Bithyniassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella. Se sijaitsi nykyisen İzmitin kaupungin paikalla.[1][2][3][4]

Maantiede

Nikomedeia sijaitsi Bithyniassa Propontiin (nyk. Marmaranmeri) itäisimmän kärjen muodostaneen Astakoksenlahden tai Nikomedeianlahden eli nykyisen İzmitinlahden pohjukan koillisrannalla.[2] Se oli rakennettu hieman pohjoiseen varhaisemman Astakoksen kaupungin paikasta, joka oli saman lahdenpohjukan kaakkoisrannalla. Nykyisin Nikomedeian paikka on İzmitin kaupungin alueella noin 91 kilometriä itäkaakkoon Istanbulista.[1][2][3] Kaupungilla oli edullinen sijaintipaikka, sillä se sijaitsi Euroopan ja Vähän-Aasian yhdistäneen päätien varrella, ja sillä oli myös satama.[1]

Kaupungin itäpuolella sijaitsi Boane-järvi (nyk. Sapanca Gölü), joka tunnettiin latinaksi nimellä Sunonensis Lacus. Sen ja siihen liittyneen Sangarios-joen kautta suunniteltiin usein (muun muassa Plinius nuoremman ja Justinianus I:n aikana) kanavaa, joka olisi yhdistänyt Propontiin Mustaanmereen. Hanke ei koskaan toteutunut.[1][5][6]

Historia

Nikomedeian kaupunki perustettiin hellenistisellä kaudella, ja se korvasi varhaisemmat Astakoksen ja Olbian, joista ensin mainittu oli tuhoutunut Lysimakhoksen hyökkäyksessä. Uuden kaupungin perusti vuonna 264 eaa. Nikomedes I, joka nimesi sen itsensä mukaan. Se perustettiin joko näiden varhaisempien kaupunkien lähelle tai Olbian paikalle, ja sinne siirrettiin niiden aikaisempia asukkaita.[1][2][7][8] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Nikomēdeus (Νικομηδεύς).[2]

Nikomedeiassa Liciniuksen aikana n. 308–324 lyöty solidus. Kuvituksessa seppelöity pää ja teksti Licinivs Avgvstvs sekä istuva Juppiter Optimus Maximus ja teksti Iovi cons Licini Avg.
Nikomedeiassa Valentinianus I:n aikana n. 364–375. lyöty solidus. Kuvituksessa keisari sekä tekstit D N Valentinianvs P F Avg / Restitvtor rei pvblicae.

Nikomedes teki kaupungista Bithynian valtakuntansa pääkaupungin. Se nousi lyhyessä ajassa varsin suureksi ja kukoistavaksi kaupungiksi, ja kukoisti yli 600 vuotta. Kaupunki kilpaili Nikaian kanssa Bithynian tärkeimmän kaupungin ja metropoliin asemasta. Roomalaisella kaudella kaupungista tuli roomalainen colonia eli sotilassiirtokunta sekä Rooman Bithynian provinssin pääkaupunki.[1][2]

Arrianos oli kotoisin Nikomedeiasta. Se oli myös paikka, jossa Hannibal päätti päivänsä oman kätensä kautta.[2] Plinius nuorempi mainitsee kirjeissään keisari Trajanukselle kaupungin kärsineen tuhoja suuressa tulipalossa.[2][9] Se kärsi usein myös maanjäristyksistä, ja kunnostettiin aina keisareiden lahjoituksilla;[2][10] sekä skyyttien[2][11] tai goottien (256 jaa.) hyökkäyksestä.[1]

Nikomedeia toimi Diocletianuksen pääkaupunkina tetrarkian aikana vuosina 286–324.[12] Nikomedeiassa sanotaan kuolleen paljon marttyyrejä kristittyjen vainoissa Diocletianuksen ja Maximianuksen aikana. Myös Konstantinus Suuren aikana Nikomedeia oli alueen pääkaupunki, kunnes Konstantinus siirsi Rooman valtakunnan pääkaupungin Roomasta Byzantioniin, josta tuli Konstantinopoli.[1][2][13] Konstantinus kuoli Villa Ankyronissa lähellä Nikomedeiaa.[2][14][15]

Nikomedeia tuhoutui vuonna 358 maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa tulipalossa.[13] Kaupunki rakennettiin uudelleen, mutta aiempaa pienemmässä koossa. Kaupunki nousi vielä Theodosius II:n aikana 408–450.[1] Hyvien liikenneyhteyksiensä vuoksi se säilyi tärkeänä sotilaallisena keskuksena, jolla oli tärkeä rooli Bysantin kamppailussa kalifaattia vastaan.[13]

Vuoden 840 jälkeen Nikomedeia oli Optimatoin teeman pääkaupunki. Tuolloin suurin osa vanhasta merenrantakaupungista oli hylätty. Arabialaisen maantieteilijä Ibn Khurdadhbihin mukaan vanha kaupunki oli enimmäkseen raunioina. Asutus oli ilmeisesti rajoittunut mäellä olleeseen linnakkeeseen. Kaupunki oli 1080-luvulla Aleksios I Komnenosin pääasiallinen sotilaskeskus taistelussa seldžukkeja vastaan, ja ensimmäinen ja toinen ristiretki piti siellä leiriä.[13]

Ottomaanien valtakunta uhkasi kaupunkia Bysantin häviön jälkeen 1302 kahdesti ennen kuin se murtui lopullisesti vuonna 1337.[13] Kaupungin alueella on suoritettu vain vähän arkeologisia kaivauksia.[1]

Rakennukset ja löydökset

Nikomedeian sattumalta purkutöiden yhteydessä esiin tulleita raunioita.
Hautastele Nikomedeiasta, n. 150–100 eaa.

Kaupungista on säilynyt vain vähän jäänteitä. Vielä 1800-luvulla niitä oli näkyvissä enemmän.[1][2] Kaupunkia ympäröineistä myöhäisroomalaisista muureista ja ainakin yhdestä tornista ja portista on säilynyt joitakin osia. Kaupungin itäpuolella on jäänteitä kahdesta tai kolmesta akveduktista. Muun muassa Plinius puhuu paljon Nikomedeian hyvästä vesihuollosta. Kaupungin itäosasta on löydetty suurikokoinen roomalaisaikainen vesisäiliö. Osa antiikin aikaisista viemäreistä oli käytössä vielä 1900-luvun puolelle saakka. Kaupungin pohjoispuolelta on löydetty tumulus-hautoja, jotka saattavat olla Bithynian kuninkaiden hautoja.[1]

Plinius mainitsee, että kaupungin lukuisiin julkisiin rakennuksiin kuuluivat myös muun muassa forum, buleuterion eli neuvoston talo ja Kybelen temppeli.[2][9] Libanios puolestaan mainitsee kaupungin termit, basilikat, temppelit, gymnasionit, koulut ja julkiset puutarhat.[2][16] Muiden tekstilähteiden perusteella kaupungissa tiedetään olleen ainakin Demeterille, Isikselle, Romalle ja Commodukselle omistetut temppelit, teatteri, pylväiköin reunustettu katu sekä Diocletianuksen palatsi.[1]

Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on İzmitin arkeologisessa museossa, İzmirin arkeologisessa museossa sekä Istanbulin arkeologisessa museossa.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”NICOMEDIA NW Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Smith, William: ”Nicomedeia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b Nicomedia Pleiades. Viitattu 19.11.2020.
  4. ↑ Nikomedia (Bithynia) 198 Izmit - Νικομήδεια ToposText. Viitattu 19.11.2020.
  5. ↑ Smith, William: ”Sunonensis Lacus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ Plinius nuorempi: Kirjeet (Epist.) 10.50.
  7. ↑ Cohen, Getzel M.: The Hellenistic Settlements in Europe, the Islands, and Asia Minor. (Nide 17 / Hellenistic Culture and Society) University of California Press, 1996. ISBN 9780520914087 Teoksen verkkoversio.
  8. ↑ Strabon: Geografika 12 s. 563; Pausanias: Kreikan kuvaus 5.12.5; Eusebios: Khronikka, 129. olympiadi.
  9. ↑ a b Plinius nuorempi: Kirjeet (Epist.) 10.42, 46
  10. ↑ Ammianus Marcellinus: Res gestae 17.7; Filostorgios: Kirkkohistoria 4 s. 506.
  11. ↑ Ammianus Marcellinus: Res gestae 22.9, 22.12–13.
  12. ↑ Piperno, Roberto: An abridged history of Rome From Diocletian to Constantine romeartlover.it.
  13. ↑ a b c d e Oxford Dictionary of Byzantium, s. 1483–1484. Oxford University Press, 1991. ISBN 978-0-19-504652-6
  14. ↑ Cassiodorus: Chronica; Filostorgios: Kirkkohistoria 2 s. 484.
  15. ↑ Aurelius Victor: De caesaribus 39; Nicephor. vii. in fin.
  16. ↑ Libanios: Puheet (Orat.) 62, tom. iii. s. 337, ed. Reiske.

Aiheesta muualla