Kaarle ”Kalle” Aukusti Lehmus (29. joulukuuta1907Tampere – 3. maaliskuuta1987Helsinki) oli suomalainen puolueaktiivi, toimittaja ja tiedusteluasiantuntija, joka toimi jatkosodan aikana majurinaPäämajan tiedotusosaston päällikkönä.[1] Lehmuksen sodanjälkeisestä toiminnasta paljastui piirteitä, jotka johtivat ajankohdan poliittisessa tilanteessa hänen eroonsa puolustusministeriön kansliapäällikön tehtävästä vuonna 1958.[2]Lehmuksen putiikin tiedonhankinta- ja vaikuttamistoiminta palveli Suomen poliittista ja sotilasjohtoa vaaran vuosien ja kylmän sodan poikkeuksellisissa oloissa.[3]
Lehmuksen vanhemmat olivat Kaarle Mikael Lehmus, aiemmin Lindberg ja Josefina, o.s. Krut. Heillä oli leipomo Tampereen Pyynikillä. Perheessä oli kolme lasta, Kalle, Katri ja Uuno, joista Katri kuoli lapsena. Suomen sisällissodan aikana Tampereen sekavissa oloissa Kalle ja hänen isänsä joutuivat valkoisten vangeiksi kolmeksi päiväksi, vaikkei Kaarle Lehmus ollut toiminut punakaartissa.[4]
Lehmus valmistui ylioppilaaksi 1927. Samana vuonna hän suoritti asevelvollisuutensa ja yleni reservin vänrikiksi sekä aloitti opinnot Helsingin yliopistossa maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Opinnot keskeytyivät, kun Lehmus siirtyi vuonna 1929 toimittajaksi Suomen Sosialidemokraatti -lehteen.[5]
Lehmus oli naimisissa kahdesti. Vuonna 1933 solmittu avioliitto Tilda Maria Sundqvistin kanssa päättyi eroon 1942. Liitosta syntyi yksi lapsi. Vuonna 1942 Lehmus avioitui Helvi Severiina Sipilän kanssa. Liitosta syntyi kolme lasta. Lehmuksella oli pitkä suhde Mannerheimin lempitarjoilijana tunnetun Taru Stenvallin kanssa.[6]
Ammattiyhdistys- ja puoluetoimintaan
Väinö Tanner oli kiinnittänyt huomiota toimittaja Lehmukseen ja kutsui tämän Osuusliike Voiman palvelukseen sihteeriksi.[7] Vaalivoiton seurauksena hallitusvaltaan nousevassa SDP:ssä käynnistyivät vuonna 1936 puoluejohdon aloittamat toimet kommunistien erottamiseksi puolueesta. Puoluesihteeri Aleksi Aaltonen pestasi joukon uusia toimitsijoita. Tässä joukossa olivat Toivo Aaltonen, Kalle Kukkonen ja Lehmus, joka nimitettiin järjestösihteeriksi.[8] Tehtävässä Lehmus toimi vuodet 1936–1939.[9]
Ennen sotia Lehmus kuului Mannerheimin nimittämään toimikuntaan, jonka tehtävänä oli selvittää maan käsittävän aseveliliiton perustamista.[10]
Talvisota Päämajan propagandaosastolla
Sodan uhan käydessä ilmeiseksi järjestettiin ylimääräiset kertausharjoitukset eli ”YH”. Jo tätä ennen tiedotushenkilöstölle oli pidetty omat harjoitukset, joihin myös Propagandaliiton jäsen Lehmus osallistui.[11]
Joulukuussa 1939 Lehmus vaikutti toimistoupseerina Päämajan propagandaosastolla. Helmikuussa 1940 hän oli osaston toimistopäällikkö. Hän hoiti ulkomaisille sotakirjeenvaihtajille perustettua lehti- ja konferenssihuonetta hotelli Kämpissä.[12]
Välirauhan aika
Talvisodan jälkeen Suomen puolustusvoimissa siirryttiin rauhan kannalle ja tällöin sodanaikaisesta propagandaosastosta tuli sanomatoimisto. Toimiston päälliköksi pyydetty Ilmari Turja kieltäytyi ja suositteli paikalle Lehmusta. Nimitys vahvistettiin joulukuussa 1940. Samalla tehtävä SDP:n järjestösihteerinä päättyi.[13]
Lehmus alkoi saamillaan valtuuksilla suunnitella osaston toimintaa uudelleen ja kävi Saksassa tutustumassa Kolmannen valtakunnan propagandatoimintaan.[13] Toisen Saksan-vierailun hän teki huhti-toukokuussa 1941.[14]
Saksalaisia esikuvia soveltaen perustettiin Päämajan tiedoitusosasto ja suunniteltiin sodan aikana sen alaisuudessa toimivat tiedotuskomppaniat.[15]
Välirauhan aikana syntyi sekä julkisia että salassa toimivia asevelijärjestöjä. Salaisiin järjestöihin lukeutui Suomen Aseveljien Työjärjestö SAT, josta tuli myöhemmin VIA (Vapaus, Isänmaa, Aseveljeys).[16]
Päämajan tiedotusosaston alaisuuteen suunniteltiin saksalaisten Propagandakompanie-järjestelmän esikuvan mukaisesti tiedotuskomppanioita, lyhennettynä TK, mistä sittemmin tuli koko toiminnan nimitys, joko TK-toiminta tai pelkkä TK. Jatkosodan aikana perustettuja yksiköitä kutsuttiin yleisesti TK-komppanioiksi ja niiden henkilökuntaa TK-miehiksi. TK-komppanioissa toimi rintamakirjeenvaihtajia, TK-valokuvaajia, TK-elokuvaajia, TK-piirtäjiä ja TK-runoilijoita. [17]
Tiedotustoiminnan lisäksi (tiedotustoimisto 1) tiedotusosastoon kuului tiedotustoimisto 2, joka vastasi valistustoiminnasta (Teatteri-, kiertue-, elokuva-, ohjelma- ja kirjastopalvelu), tiedotustoimisto 3, joka vastasi propagandasta (Venäjänkieliset radiolähetykset, sotavankilehti ja lentolehtiset) ja tiedotustoimisto 4, joka vastasi sensuurista. [18]
Jatkosodan luonteeseen keskeisesti vaikuttanut Suomen ja Saksan yhteistyö vaikutti myös tiedottamiseen. Jo 18. kesäkuuta 1941 Saksan ulkoministeriö toivoi, että Suomen lehdistössä rajoitettaisiin Saksan toimintaa koskevaa ulkomaista uutisointia. Lehmus välitti toiveen Valtion tiedotuslaitokselle.[19]
Vuoteen 1918, Suomen laajentumispyrkimyksiin, suureen Suomeen ja Karjalan valloittamiseen viitannut Mannerheimin Miekantuppipäiväkäsky 11. heinäkuuta 1941 nostatti kritiikkiä ylipäällikköä kohtaan. Käskyä muotoillessaan Mannerheim suuttui sen sävystä varoitelleelle Lehmukselle. Myöhemmin Lehmus suostutteli poliitikkoja ja päätoimittajia vaikenemaan päiväkäskyyn kohdistuneesta kritiikistä. Mannerheim olisi halunnut sensuroida päiväkäskystä käydyn kriittisen keskustelun julkisuudesta kokonaan.[20][21]
Lehmus oli myös Mannerheimin 75-vuotisjuhlia 4. kesäkuuta 1942 järjestelleen toimikunnan jäsen ja organisoi onnittelukäynnille saapuneen Hitlerin keskusteluiden tallentamisen Mannerheimin junassa.[22]
Talvella 1942 päämajassa alettiin vänrikki Toivo Jussilan Mannerheimille lähettämän kirjeen innoittamana suunnitella päiväkäskyä Suomen äideille. Päiväkäskyn tekstin laati Lehmus. Mannerheim muokkasi ainoastaan viimeistä lausetta. Valmis käsky päivättiin äitienpäiväksi 10. toukokuuta1942.[23]
Saksan sotaonnen kääntyminen vaikutti tiedotustoimintaan Suomessakin. Sensuurin linja alkoi kiristyä; ylimmällä johdolla oli epätietoisuutta tulevaisuudesta. Tammikuusta 1943 lähtien TK-kirjoituksissa ei saanut enää mainita Itä-Karjalaa. Toukokuun lopulla 1943 järjestetyillä valistusupseerien neuvottelupäivillä pitämäänsä esitelmään Itä-Karjalan kysymyksestä Lehmus ei saanut pyytämiään linjauksia Mannerheimilta, joten Päämajan kannan ilmaiseminen jäi hänen vastuulleen.[24]
Sensuurin kiristymisestä huolimatta Kalle Lehmus toimi operaattorinaSuomen taistelu bolsevismia vastaan -teoksen valmistelussa. Saksalainen kustannusliike Volk und Reich Verlag lähestyi kesällä 1943 Päämajaa ehdotuksella, että he julkaisisivat saksalaiselle yleisölle tarkoitetun koosteteoksen Suomen sodasta Neuvostoliittoa vastaan yhdessä Saksan armeijan kanssa. Teosta valmisteltiin helmikuuhun 1944 asti matalalla profiililla. Lehmuksen lisäksi työryhmässä olivat kenraali Wiljo Tuompo ja eversti Tapio Peitsara. Kirjaa ei koskaan julkaistu, mutta Kalle Lehmus säilytti suuren osan käsikirjoitusmateriaalista hallussaan, jonka hänen pojanpojanpoikansa Jussi Lehmus julkaisi vuonna 2022. Sotapropagandatutkija Helena Pilke on luonnehtinut aineistokokonaisuutta sen kirjoittamisajankohta huomioiden erikoisimmaksi Saksaan suunnatuksi propagandateokseksi, ja on epäillyt koko projektin olleen vain "harhautusoperaatio", jolla saksalaiset yhteysupseerit pidettiin tyytyväisinä.[25]
Keijo K. Kulha on luonnehtinut kesä-heinäkuun 1944 tapahtumia, Normandian maihinnousua saksalaisten ja Neuvostoliiton suurhyökkäystä suomalaisten rintamalla, mielialakatastrofiksi sekä taistelevissa joukoissa että kotirintamalla.[26] Päämajaa moitittiin aiheettoman turvallisuudentunteen luomisesta.[27] Vasta 16. kesäkuuta, viikko suurhyökkäyksen alkamisesta, julkaistiin Mannerheimin päiväkäsky: ”Sotilaat! Te tiedätte, että isänmaan kohtalo riippuu teistä. Te ette lannistu vastoinkäymisistä. Te olette – me olemme kaikki – ennenkin yhdessä kestäneet kovia iskuja ja tulemme sen nytkin tekemään.”[28] Sotatapahtumista uutisoivia tiedotusvälineitä kehotettiin tiiviiseen ilmaisutapaan ja pidättymään vastustajan väheksymisestä. Kirjoitusten suositeltu enimmäispituus oli kolme liuskaa.[28]
Jatkosodan lopulla propagandan tehtävänä oli toisaalta ylläpitää rohkeutta ja toisaalta valmistella kansaa rauhan koittaessa syntyvään uuteen tilanteeseen, joka konkretisoitui Moskovan välirauhan jälkeisinä tapahtumina, kuten siirtoväen asuttamisena, asekätkentänä, sotakorvauksina ja politiikan suunnanmuutoksena.[29] Muutos ilmeni myös Lehmuksen toimintapiirissä monien järjestöjen lakkauttamisina ja vaikenemisen kulttuurin alkuna: ”VIA:sta ollaan hiljaa seuraavat vuosikymmenet”, todettiin järjestön keskuskanslian läksiäislounaalla syyskuussa 1944.[30]
Sodan jälkeistä julkista ja salaista toimintaa
Sodan jälkeen Suomen puolustusvoimia kontrolloi laajoilla valtuuksilla Liittoutuneiden valvontakomissio vuosina 1944–1947. Sodanaikainen tiedusteluorganisaatio purettiin joulukuussa 1944. Jäljelle jäänyt seuranta- ja analyysitoiminta hoidettiin Pääesikunnan ulkomaaosaston tiedustelutoimistossa. Sitä johti eversti Kuno Waldemar Janarmo. Sotilaallista tiedonhankintaa ei saanut lainkaan kohdistaa Neuvostoliittoon eikä tiedustelu-sanaa käytetty.[31]
Tässä tilanteessa Puolustusvoimien johto hankki tiedustelutietoa salaisen, epävirallisen tiedustelutoiminnan avulla. Keskeinen toimija oli Pääesikunnan tiedotusosastoa johtava Kalle Lehmus. Toiminnasta on käytetty nimitystä Lehmuksen putiikki eikä sen yksityiskohtia, kuten rahoitusta, vieläkään tunneta.[32]Putiikki tuotti poliittisia tilannekatsauksia valtion johdolle tilanteessa, jossa ylintä johtoa aiemmin informoinut Valtiollinen poliisi oli nyt kommunistien hallinnassa oleva ns. Punainen Valpo.[3]
Vuosina 1948–1950 Lehmus luovutti salaisia sotilastietoja Norjan puolustusministerille, Jens Christian Haugelle. Tiedot koskivat Suomen ja Neuvostoliiton sotilaallista tilannetta ja uhkakuvia. Lehmus tapasi Haugea salaisissa tapaamisissa Tukholmassa ja Oslossa.[33] Suomalaisia entisiä kaukopartiomiehiä oli värvätty vakoilumatkoille Neuvostoliittoon ja Lehmus oli tästä tietoinen muun muassa Norjan Helsingin-lähetystössä toimineen Magnus Brattenin kautta, joka toimi operaatiossa yhdyshenkilönä.
Vuonna 1957 Lehmus järjesti Norjan sotilastiedustelun päällikölle Vilhelm Evangille tapaamisen presidentti Urho Kekkosen kanssa. Tiedustelupäällikkö kertoi Norjan vuonna 1947 kätkeneen räjähteitä Pohjois-Suomeen siltojen räjäyttämistä varten.[34] Tapaamisessa käsiteltiin myös Operaatio Uppsalaa.[35][36]
Ura päättyi skandaaliin
Lehmuksen organisoiman epävirallisen tiedustelutoiminnan eli Putiikin paljastuminen koitui hänelle kohtalokkaaksi. Siihen oli liittynyt myös sotilastarvikkeiden hankintaa tutkimuskäyttöön epävirallisia teitä. Näin hankittiin esimerkiksi yhdysvaltalaisia sinkoja, joiden pohjalta kehitettiin suomalainen kevyt sinko 55 S 55.[37] Kun verottaja alkoi tutkia Lehmuksen rahaliikennettä vuosilta 1955–1957, paljastui muun muassa suuria obligaatioiden ostoja. Lehmus selitti asiaa tutkineelle oikeuskansleri Olavi Hongan sihteerille obligaatioiden liittyneen puolustusvoimille hankittujen sotateknisten tutkimusvälineiden rahoittamiseen. Rahojen lähdettä hän ei paljastanut. Kuuskosken hallitus päätti hänen erottamisestaan iltakoulussaan 29. heinäkuuta 1958.[38]
Vuonna 1959 Lehmus tuomittiin veronkavalluksesta neljän kuukauden vankeuteen ja hän menetti eläke-etunsa. Hänellä oli ollut tilillään yksityisesti lahjoitettua rahaa, jolla hän oli ostanut muun muassa infrapunatähtäimiä puolustusvoimien tutkittavaksi.[39] Lehmuksella oli vastustajia upseeripiireissä, koska hän ei ollut käynyt kadettikoulua ja oli sosiaalidemokraatti.[40]Helsingin hovioikeus muutti rangaistuksen ehdolliseksi.[41]
Kustaa Vilkunan, Emil Skogin ja Esko Katajarinteen aloitteesta Lehmukselle myönnettiin eläke valtioneuvoston päätöksellä 20. tammikuuta 1972. Asian esitteli valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.[42]
Työ jatkuu taustavaikuttajana
Lehmuksen putiikki siirsi kotimaan tiedustelutoimintansa Veikko Puskalan ja SDP:n johtamalle Puskalan putiikille vuonna 1959 Lehmuksen jouduttua oikeuteen selittämättömistä varoista tilillään. Tutkija Risto Reunan mukaan suora siirtymä on vaikea todistaa, mutta yhtenä konkreettisena todisteena ovat Puskalan putiikin käyttöönsä saamat kuuntelulaitteet, jotka tulivat Pääesikunnan viestiyhteyskeskuksesta. Lehmuksesta tuli uuden putiikin kummisetä. [43]
Lehmuksen siirtyi Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki -säätiön (SYT) maanpuolustusasiantuntijaksi ja poliittiseksi tarkkailijaksi. Lehmus toi mukanaan vakoilun ja tarkkailun keinot ja luovutti asiamiesverkostonsa säätiön käyttöön. Uuden putiikin sisärenkaan muodostivat Puskala ja kaksi SYT:n reviirillä vaikuttanutta toimijaa, säätiön omavaltainen toimitusjohtaja Osmo Kupiainen ja Lehmus itse. Viimeiset merkinnät Lehmuksesta SYT:n tarkkailijana löytyvät vuodelta 1974, kun SYT:n toimitusjohtaja Osmo Kupiainen siirtyi syrjään. Samoihin aikoihin poistui myös Puskala aktiivisesta toiminnasta. [44]
Kalle Lehmus kuoli 3. maaliskuuta 1987.[45] Hänen vuonna 2021 julkaistun elämäkertansa kirjoitti pojanpojanpoika Jussi Lehmus yhdessä Lasse Lehtisen kanssa.
Kirjallista tuotantoa
Tuompo, Parkkonen, Reenpää & Lehmus: Kesäkuun neljäs päivä, 1942. Päämaja, 1942.
Lehmus, Kalle & Pajari, Risto: Suomea linnun silmin. Otava, 1948.
Tuntematon Mannerheim: Katkelmia sodan ja politiikan poluilta. Weilin + Göös, 1967.
Talonpoika suurten šakkilaudalla: Talvisodan dokumentteja. Weilin+Göös, 1969. ISBN 951-35-0362-3
Herlin, Ilkka: Kivijalasta harjahirteen: Kustaa Vilkunan yhteiskunnallinen ajattelu ja toiminta. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-10141-2
Koskimies, Tapio: Sotilastiedustelun alasajo sodan jälkeen ja niukkuuden vuodet 1950-luvun puoliväliin saakka. (Sipilä, Joonas & Koskimies, Tapio toim.) Sata vuotta suomalaista sotilastiedustelua, 2018. Jyväskylä: Atena. ISBN 978-952-300-486-3
Lehmus, Jussi: Suomen taistelu bolsevismia vastaan. Jyväskylä: Docendo, 2022. ISBN 9789523823983
Lehmus, Jussi & Lehtinen, Lasse: Salaista sotaa: Mannerheimin demari Kalle Lehmus. Jyväskylä: Docendo, 2021. ISBN 978-952-382-111-8
Lehmus, Kalle: Totuus miekantuppipäiväkäskystä. Suomen kuvalehti, 1966, 50. vsk, nro 27, s. 12–14.
Vesikansa, Jarkko: ”Kommunismi uhkaa maatamme”: Kommunisminvastainen porvarillinen aktivismi ja järjestötoiminta Suomessa 1950–1968. (väitöskirja, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2004a. ISBN 952-91-7881-6
Vesikansa, Jarkko: Salainen sisällissota: Työnantajien ja porvarien taistelu kommunismia vastaan kylmän sodan Suomessa. Otava, 2004b. ISBN 951-1-19679-0 (Perustuu Vesikansan väitöskirjaan ”Kommunismi uhkaa maatamme”: Kommunisminvastainen porvarillinen aktivismi ja järjestötoiminta Suomessa 1950–1968.)
↑Rislakki, Jukka: Norja kätki aseita ja räjähteitä Suomen Lappiin 1950-luvulla. Helsingin Sanomat, 15.5.1991, s. C 1. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 30.10.2021.
↑Herlin, Ilkka: Kivijalasta harjahirteen: Kustaa Vilkunan yhteiskunnallinen ajattelu ja toiminta, s. 259–260. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-10141-2
Lehmus, Kalle hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
Soikkanen, Hannu: ”Lehmus, Kalle (1907–1987)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 815–817. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0Teoksen verkkoversio.
Serangan udara di JepangBagian dari Perang Pasifik, Perang Dunia IIPesawat pengebom B-29 Superfortress menjatuhkan bom pembakar atas kota Yokohama bulan Mei 1945[1]Tanggal18 April 1942 – 15 Agustus 1945LokasiKepulauan JepangHasil Kemenangan SekutuPihak terlibat Amerika Serikat Britania Raya Republik Tiongkok (1912–1949) Kekaisaran JepangPasukan Angkatan Laut Amerika Serikat Angkatan Darat Amerika Serikat Angkatan Laut Britania Raya Angkatan Udara Re...
Halle Berry Berry tijdens de San Diego Comic-Con in 2017 Algemene informatie Volledige naam Halle Maria Berry Geboren 14 augustus 1966 Geboorteplaats Cleveland, Ohio Land Vlag van Verenigde Staten Verenigde Staten Werk Jaren actief 1989- Beroep Actrice (en) IMDb-profiel MovieMeter-profiel (en) TMDb-profiel Portaal Film Halle Berry in Hamburg, 2004 Halle Maria Berry (Cleveland (Ohio), 14 augustus 1966) is een Amerikaans actrice en model. Ze won in 2002 de Oscar voor...
This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: Ghana Senior High School, Koforidua – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (April 2018) (Learn how and when to remove this template message) High school in Koforidua, GhanaGhana Senior High School, KoforiduaAddressP.O. Box 129Effiduase[Eastern Region]Kof...
هذه المقالة يتيمة إذ تصل إليها مقالات أخرى قليلة جدًا. فضلًا، ساعد بإضافة وصلة إليها في مقالات متعلقة بها. (مايو 2022) تريفور بيترز معلومات شخصية الميلاد 19 مارس 1989 (العمر 34 سنة)[1]دومينيكا الطول 1.80 م (5 قدم 11 بوصة) مركز اللعب مهاجم الجنسية المملكة المتحدة المسي�...
Kathedral-Basilika von San José de Mayo Die römisch-katholische Catedral Basílica de San José de Mayo ist Sitz des Bistums San José de Mayo in der Stadt San José de Mayo, Hauptstadt des uruguayischen Departamento San José. Inhaltsverzeichnis 1 Geschichte 2 Beschreibung 3 Weblinks 4 Nachweise Geschichte Die Kirche wurde zwischen 1858 und 1874 in architektonischen Baustilen des 19. Jahrhunderts errichtet. Architekt war der katalanische Baumeister Antonio Fongivell. Am 24. März 1875 wurd...
Tugu Kartini Tugu Kartini adalah sebuah tugu atau monumen yang sering dipakai sebagai simbol atau lambang dari kota Jepara.[1] Tugu ini terletak di tengah persimpangan Jalan dengan sebelah Utara Jl. RA. Kartini, sebelah Timur Jl. Pemuda, Selatan Jl. K.S. Tubun, dan sebelah Barat Jl. Cokroaminoto. Tugu Kartini yang berbentuk Patung R.A Kartini dengan tangan kanan memegang obor menjulang tinggi dan tangan kiri menggandeng seorang gadis dengan ditangan kiri gadis itu memegang sebuah buku...
قامت ثورة 26 سبتمبر اليمنية ضد الحكم الملكي واندلعت حرب أهلية سنة 1962 بين الملكيين والجمهوريين، وحصل الجانب الملكي على الدعم من المملكة العربية السعودية وحصل الجانب الجمهوري على الدعم من مصر والإتحاد السوفيتي. بدأ القتال العنيف في المناطق الصحراوية والريفية بين الجانبين ب�...
Park Miejski w Tarnowskich Górach nr rej. A/483/2016 z 23 sierpnia 2016[1] Alejka w Parku Miejskim oraz altana „Grzybek” Państwo Polska Województwo śląskie Miejscowość Tarnowskie Góry Dzielnica Śródmieście-Centrum Adres między ul. Wyszyńskiego a ul. Bałtycką[1] Powierzchnia 21,5 ha Data założenia 1903 Projektant ogrodnik miejski P. Bernert[2] Położenie na mapie Tarnowskich GórPark Miejski Położenie na mapie PolskiPark Miejski Położenie na mapie wojewód...
No. 666 (Scottish) Squadron RAuxAFActive1 May 1949 – 10 March 1957Country United KingdomBranch Royal Auxiliary Air ForceRoleAir ObservationPart ofNo. 66 (Scottish) Group RAF, Home CommandMotto(s)Latin: Speculatus ascendimus(Translation: We ascend to observe)[1]InsigniaSquadron Badge heraldryBadge: In front of two gun barrels in saltire, a lion rampant charged with the Cross of St. Andrew[1]Squadron CodesROG (May 1949 – Apr 1951)[2][3]Aircraft flownReco...
This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: Acorn User – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (May 2011) (Learn how and when to remove this template message) Acorn UserFirst issue coverCategoriesComputingFirst issueJuly 1982 (1982-07)Final issueNumberDecember 2003 (2003-12)267C...
County in Łódź Voivodeship, PolandSkierniewice County Powiat skierniewickiCounty Coat of armsLocation within the voivodeshipCoordinates (Skierniewice): 51°57′10″N 20°8′30″E / 51.95278°N 20.14167°E / 51.95278; 20.14167Country PolandVoivodeshipŁódźSeatSkierniewiceGminas Total 9 Gmina BolimówGmina GłuchówGmina GodzianówGmina KowiesyGmina Lipce ReymontowskieGmina MakówGmina Nowy KawęczynGmina SkierniewiceGmina Słupia Area • Tot...
الحدود السعودية اليمنيةالخصائصالنوع حدود بريةحدود بحرية الأقطار السعودية اليمن الطول 1٬458 كيلومتر على الحدود الجدار السعودي اليمني تعديل - تعديل مصدري - تعديل ويكي بيانات الحدود السعودية اليمنية، هي الحدود الممتدة بين المملكة العربية السعودية والجمهورية اليمنية. و...
لمعانٍ أخرى، طالع النيابة العامة (توضيح). النيابة العامة الاختصار PP البلد السعودية المقر الرئيسي الرياض السعودية تاريخ التأسيس 1409هـ النوع جهة قضائية الرئيس سعود بن عبدالله بن مبارك المعجب نائب الرئيس شلعان بن راجح بن شلعان الموقع الرسمي www.pp.gov.sa تعديل مصدري - تعدي...
Aérodrome de Compiègne - Margny Localisation Pays France Ville Margny-lès-Compiègne Coordonnées 49° 26′ 02″ nord, 2° 48′ 17″ est Altitude 96 m (316 ft) Informations aéronautiques Code OACI LFAD Pistes Direction Longueur Surface 05/23 900 m (2 953 ft) Non revêtue Géolocalisation sur la carte : France modifier L'aérodrome de Compiègne - Margny est un aérodrome civil situé à Margny-lès-Compiègne dans le département de l'Oise...
نهائى كاس بلجيكا 2019 جزء من كاس بلجيكا 2018–19 البلد بلجيكا المكان ستاد الملك بودوان الرياضه كورة قدم تاريخ 1 مايو 2019 الفرق المشاركه كيه فى ميخيليننادى چينت الفايز كيه فى ميخيلين تعديل نهائى كاس بلجيكا 2019 (بالانجليزى: 2019 Belgian Cup Final) هوا نهائى كورة قدم ا�...
Russian multinational technology company This article is about the company. For its search engine, see Yandex Search. Yandex LLCHeadquarters in MoscowNative nameЯндексTraded asNasdaq: YNDX, MCX: YNDXIndustryInternetSearch engineMappingStreaming servicesInternet retailFounded23 September 1997; 26 years ago (23 September 1997) (Yandex search launched by CompTek)2000; 23 years ago (2000) in Cyprus (Yandex holding company incorporated)[citation n...
1998 studio album by Big PunCapital PunishmentStudio album by Big PunReleasedApril 28, 1998 (1998-04-28)Genre Hardcore hip hop East Coast hip hop Latin hip hop mafioso rap Length71:53Label BMG RCA Loud Terror Squad ProducerBig Pun (also executive)Fat Joe (also executive)Matt Life (executive)Ju-JuRockwilderKnobodyDahoudNomadMike ZuluDomingoFrank NittyYounglordL.E.S.The Infinite ArkatechzMinnesotadead prezV.I.C.RZADanny O & EQShowbizBig Pun chronology Capital Punishme...
GunungsariDesaNegara IndonesiaProvinsiJawa TimurKabupatenPasuruanKecamatanBejiKode pos67154Kode Kemendagri35.14.13.2008 Luas... km²Jumlah penduduk... jiwaKepadatan... jiwa/km² Untuk tempat lain yang bernama sama, lihat Gunungsari. Gunungsari merupakan salah satu desa yang ada di kecamatan Beji, kabupaten Pasuruan, provinsi Jawa Timur, Indonesia. Daerah berbukit dengan ketinggian 100M dpl. Merupakan daerah tertinggi di Kec. Beji dan Bangil. Desa ini merupakan daerah budidaya ikan lele y...