Suomi saavutti neljännen maailmanmestaruutensa ja ensimmäisen mitalinsa isäntämaana voittamalla loppuottelussa Kanadan jatkoerässä maalein 4–3.[2] Suomea pidettiin jo ennen turnausta ennakkosuosikkina, sillä se oli voittanut aiemmin keväällä olympiakultaa.[3][4][5] Voiton myötä siitä tuli toinen maa Ruotsin menestysvuoden 2006 jälkeen, joka voitti samana vuonna olympia- ja MM-kultaa. Koko turnauksessa Suomi hävisi vain yhden ottelun ja senkin vasta voittomaalikilpailussa: Ruotsi oli alkulohkon keskinäisessä kohtaamisessa vahvempi lukemin 3–2. Tšekki sai päävalmentaja Kari Jalosen johdolla pronssia voittamalla Yhdysvallat pronssiottelussa maalein 8–4 palaten mitaleille kymmenen vuoden tauon jälkeen.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti kilpailujen järjestelyihin monella tavalla. Mukana oli aluksi tarkoitus olla samat 16 joukkuetta kuin vuoden 2021 turnauksessa, sillä alempien sarjatasojen karsintoja ei järjestetty. Kansainvälinen jääkiekkoliitto kuitenkin päätti maaliskuussa 2022 sulkea Venäjän ja Valko-Venäjän kilpailuista, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan, jota Valko-Venäjä tuki, tuomittiin laajalti kansainvälisessä yhteisössä. Nämä joukkueet korvattiin Ranskalla ja Itävallalla.[6][7][8] Venäläisten ja valkovenäläisten ero- ja linjatuomarien osallistuminen kilpailuihin evättiin myös.[9] Helsingin lohkon ottelut piti alun perin pelata Helsinki-hallissa (entinen Hartwall-areena), mutta sen venäläisomisteisuuden vuoksi ne siirrettiin Helsingin jäähalliin.[10]
Kisoihin myytiin yhteensä 379 720 pääsylippua ja kisojen tuotto oli 13,9 miljoonaa euroa. Kisojen suorien taloudellisten vaikutusten arvioitiin olleen 115,6 miljoonaa euroa, josta 86,7 miljoonaa kohdistui Tampereen alueelle.[11]
Mahdollisina hakijoina pidettiin Valko-Venäjää[12] ja Latviaa. Koska ne voittivat odotusten vastaisesti Suomen äänin 54–53 vuoden 2021 turnauksen järjestämispaikasta, tarjottiin vuoden 2022 turnauksen järjestämisvastuuta Suomelle.
Taustaa
Kisojen virallinen maskotti Miracleo.
Suomessa on edellisen kerran pelattu maailmanmestaruuskilpailuja vuosina 2012 ja 2013, jolloin Suomi järjesti kilpailut yhdessä Ruotsin kanssa. Edellisen kerran kilpailut on pelattu ainoastaan Suomessa vuonna 2003, joka on myös viimeisin kerta kun otteluita on pelattu Tampereella.
Kilpailujen toinen alkulohko ja mitaliottelut pelataan Tampereen uudella Nokia Arenalla.[13] Edellisen kerran Tampere on ollut maailmanmestaruuskilpailujen pääasiallisena isäntänä vuonna 1965.
Kilpailujen virallinen tunnus ja iskulause ”Making miracles” paljastettiin tammikuussa 2021. Tunnus koostuu sinistä taustaa vasten olevista värikkäistä viivoista, jotka on mallinnettu pelaajien liikkeistä vuoden 2019 kisojen loppuottelusta. Värit symboloivat revontulia.[14]
Kilpailujen suojelijana toimi Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.[15]
Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai Kansainvälisen jääkiekkoliiton kieltämään Venäjän ja Valko-Venäjän osallistumisen näihin arvokilpailuihin.[7] Itävalta ja Ranska korvasivat Venäjän ja Valko-Venäjän.[8] Maaliskuussa 2022 ilmoitettiin myös alkulohkon otteluiden siirtyvän samasta syystä pois venäläisten osaomistamasta Helsinki-hallista vuonna 1966 avattuun Helsingin jäähalliin.[16] Huhtikuussa 2022 ilmoitettiin, että Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF on poistanut myös venäläiset ja valkovenäläiset erotuomarit ja linjatuomarit kilpailuista.[17]
Kilpailujen pronssi-, hopea- ja kultamitalit on suunnitellut kemiläinen Pauli Maronen. [18]
Helsingin vastuulla oli A-lohko ja kaksi puolivälieräottelua ja Tampereen vastuulla oli B-lohko, loput puolivälieräottelut, välieräottelut sekä mitalipelit.[19] Nokia Arenan tunnelmaa arvosteltiin kisojen aikana, sillä merkittävä osa katsomoista oli varattu yritysvieraille.[20]
Kaikki vuoden 2021 kilpailujen joukkueet (paitsi Venäjä ja Valko-Venäjä)[7] olivat automaattisesti mukana vuoden 2022 kilpailuissa, sillä alempien sarjatasojen karsinta peruuntui vuonna 2021.
Maksullinen C More esitti suorana lähetyksenä kilpailujen kaikki ottelut. Suomessa MTV3 esitti suorana lähetyksenä kaikki Suomen joukkueen ottelut, sekä välierät ja mitalipelit.[23]
Turnauksen loppuottelun kolmannessa erässä Nokia Arenan verkkoyhteydet katkesivat teknisten ongelmien takia ja samalla useat toimittajat menettivät verkkoyhteydet.[24]
Vuosina 1920–1928 maailmanmestaruuskilpailuja järjestettiin vain olympiaturnausten yhteydessä. Vuosina 1932–1968 olympiaturnauksissa ratkaistiin myös kyseisen vuoden maailmanmestaruus. Vuosina 1940–1946 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu 2. maailmansodan vuoksi. Vuodesta 1972 lähtien olympiaturnauksilla ei ole ollut maailmanmestaruuskilpailujen arvoa. Vuosina 1972–1976 olympiavuosina järjestettiin erilliset maailmanmestaruuskilpailut. Vuosina 1980–1988 olympiavuosina ei järjestetty erillisiä maailmanmestaruuskilpailuja. Vuodesta 1992 lähtien olympiavuosina on järjestetty erillinen maailmanmestaruusturnaus. Vuonna 2020 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu koronaviruspandemian vuoksi.
