Islamin sanakirja

Islamin sanakirja selostaa islaminuskossa esiintyvien käsitteiden merkityksiä. Useimmat sanat tulevat arabiasta.

 A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö 

A

Abbasidikalifi Harun al-Rašid. Kuva kirjasta Tuhannen ja yhden yön tarinoita.
  • Abbasidit – Arabikalifaattia vuoden 750 jälkeen hallinnut dynastia, jonka aikana ensimmäiset islamia koskevat kirjoitukset julkaistiin. Abbasidit väittivät polveutuvansa profeetta Muhammedin serkusta Ibn Abbasista. [1]
  • Abd Allah – "Jumalan palvelija". Arvonimi, jonka (kts.) umaijadit ottivat käyttöönsä.[2]
  • Abrogaatio – Koraanin jakeen kumoaminen toisella.[1]
  • ’Adl (arab. عدل‎, ʿadl) – oikeus; islamilaisessa teologiassa al-’adl on tekninen termi jumalalliselle oikeudelle.[3]
  • Ahl al-Fatra – Välitila, jossa oleva henkilö elää tietämättömyydessä oikeasta uskosta, mutta ei ole vääräuskoinen (kafir).[4]
  • Ahl al-Hadith – Islamilaisen lain varhainen koulukunta, joka korosti hadith -perinteen merkitystä; traditionistit.[5]
  • Ahl al-kitab (arab. أهل الكتاب‎, ʾahl al-kitāb) – Kirjan kansat eli juutalaiset, kristityt ja zarathustralaiset, joilla on joukko etuoikeuksia islamilaisen vallan alla muihin ei-islamilaisiin uskontoihin verrattuna.[3]
  • Ahmadiyya – Mirza Ghulam Ahmadin (1835–1908) Intiassa perustama islamilainen liike.[6]
  • Ajatollah – uskonnollinen korkea arvonimi 12-šiialaisuudessa.[7][6]
  • Al-amr bi'l ma'ruf wa al-nahy ʿan al-munkar – "Hyvään kehottaminen ja pahan kieltäminen". Islamilainen periaate, joka vaatii, että jokaisen muslimin tulee omatoimisesti puuttua havaitsemaansa šarian rikkomukseen tarpeen tullen voimatoimin.[8]
  • Al-hamdu lillah – ”Ylistys Jumalalle” tai ”Jumalan kiitos”. Arabiaa puhuvat käyttävät lausetta päivittäisessä puheessa ja muslimit myös rukouksena (dhikr).[9]
  • Aleviitit – Mystinen islamin haara, joka seuraa Muhammedia, Alia, kahtatoista imaamia ja Haji Bektash Veliä.[6]
  • Ali – Muhammedin vävy ja serkku Ali ibn Abi Talib. Sunneille hän on neljäs (kts.) oikeaan johdettu kalifi, shiioille myös ensimmäinen (kts.) imaami.[6]
  • Alidit – Suku, joka väittää polveutuvansa profeetta Muhammedin serkusta ja vävystä nimeltä Ali ibn Abi Talib.[1]
  • Allah – Jumalan erisnimi. Sanan katsotaan olevan lyhennys muodosta al-ilah ("jumala").[1]
  • Allāhu akbar – ”Jumala on suurempi” tai "Jumala on mitä suurin". Kts. dhikr. [9]
  • Al-salaf – Hurskaat esi-isät. Muslimien kolme ensimmäistä sukupolvea.[10]
  • Amir al-mu'minin – "Uskovien komentaja". Kalifien kunnianimi.[6]
  • Amsar - varuskuntakaupunki, joita arabit perustivat valloitustensa tueksi (kuten Kufa, Basra, Fustat). [11]
  • Ašʿariitit – islamilaisen filosofian ja teologian (kalam) nykyisin vallitseva koulukunta.[12]
  • Ašura – Shiialaisten vuosittainen surujuhla, jossa surraan Alin pojan Husainin kuolemaa Karbalan taistelussa muharram-kuun 10. päivä 680.[6]
  • 'Awa'il – "ensimmäiset". Perimätiedossa kerrotut henkilöt, jotka olivat ensimmäisiä jossakin islamin hyväksi tehdyssä asiassa.[13]

B

Kaksi burkaan pukeutunutta afgaaninaista kesäkuussa 2005.
  • Basmala – Koraanin suuria edeltävä lause ("Jumalan, laupiaan Armahtajan, nimeen").[1][14]
  • Buraq – Ihmiskasvoinen siivekäs aasi, jonka matkassa Muhammed lensi Mekasta Jerusalemiin yhdessä yössä.[15]
  • Burka – Musliminaisten käyttämä koko vartalon peittävä vaate, jossa on kasvoverkko; käytössä lähinnä Afganistanissa ja Pakistanissa.[16]

D

E

F

  • Fatiha – Koraanin ensimmäinen suura, joka lausutaan kerran tai useammin jokaisen päivittäisen rukouskerran yhteydessä.[6]
  • Fatwa – (arab. فتوى‎, fatwā) on kirjallinen lainopillinen lausuma, jonka islamilainen uskonoppinut antaa šariaa koskevasta kysymyksestä.[3][6]
  • Fiqh – Juridinen järkeily; šarian perusteisiin ja lähteisiin nojautuva päättely.[3]
  • Fitna – Islamilaisen (kts.) umman piirissä esiintyvä epäsopu ja sotatila.[3]
  • Futuh – Poliittinen termi, joka tarkoittaa valloitussodan avulla tapahtuvaa maantieteellisen alueen vapauttamista vääräuskoisten vallasta.[24]

G

H

Pyhiinvaeltajat Mekassa
  • Hadith – Profeetta Muhammedin sanoista ja teoista kertovia tarinoita, joiden varaan rakentuu sunna.[7]
  • Hadd – Rangaistus, joka on šariassa erikseen määrätty jostain teosta.[26]
  • Hadž tai hajj – Mekkaan suoritettava pyhiinvaellus, yksi islamin viidestä peruspilarista.[27] [28]
  • Hafiz – Henkilö, joka osaa ulkoa Koraanin.[1] tai muistaa vähintään 100 000 hadithia kertojaketjuineen.[29]
  • Halal – Se, mikä (kts.) šarian mukaan on sallittua ja luvallista. Sen vastakohta on (kts. haram, joka tarkoittaa kiellettyä. [30]
  • Hamsa – Käden muotoinen amuletti, jonka uskotaan suojelevan pahalta silmältä.[31] Muslimit käyttävät siitä nimitystä Fatiman käsi ja kristityt nimitystä Marian käsi.[32][33]
  • Hanafi – Islamilainen šarian lakikoulukunta (kts.) maddhab).[15]
  • Hanbali – Islamilainen šarian lakikoulukunta (kts.) maddhab).[3]
  • Hanif – Koraanissa esiintyvä sana, joka tarkoittaa islamia edeltänyttä monoteistia, joka ei ollut juutalainen eikä kristitty.[1]
  • Haram – Se, mikä (kts.) šarian mukaan on kiellettyä.[6]
  • Harb – Sota yleensä Koraanin kielessä.[34]
  • Hijab – Musliminaisten käyttämä pääliina, joka peittää hiukset ja kaulan.[16]
  • Hijaz – Arabian niemimaan länsirannikko, missä sijaitsee myös Mekka.[15]
  • Hijra – Muhammedin pako Mekasta vuonna 622.[15]
  • Hijyal – Lakitekninen ratkaisu, jonka avulla šarian kirjain täytetään esimerkiksi lainakoron kiellossa.[35]
  • Hisba – Hyvään kehottamisen ja pahan kieltämisen periaate.[36]
  • Husain – Alin nuorempi poika, joka kuoli Karbalan taistelussa.[6]
  • Huuri – Naispuolinen neitsyt, joka palkkiona odottaa oikeauskoisia miehiä Paratiisissa.[37]

I

Id al-adha -juhlan ruokia Turkissa
  • Iblis – (kreik. < diabolos) Saatanan nimi Koraanissa. [38][39]
  • Id al-adha – Toinen kahdesta tärkeimmästä sunni-islamin juhlista. Sitä vietetään muistona tapahtumasta, jossa Abraham kuuliaisuutta osoittaakseen oli valmis uhraamaan poikansa Ismailin Jumalalle.[6]
  • Id al-fitr – Toinen kahdesta tärkeimmästä sunni-islamin juhlista. Sitä vietetään (kts.) Ramadan-paaston päätösjuhlana seuraavan kuun ensimmäisenä päivänä.[6]
  • Ijaz – Koraanin jäljittelemättömyys. Koraani ihmeenä sekä sisältönsä että muotonsa puolesta.[1][40]
  • Ijmāʿ – Uskovien yhteisön yksimielisyys islamilaisen lain tulkinnassa.[41]
  • Ijtihad – Šariaoppineen itsenäinen järjenkäyttö lain tulkinnassa. Vastakohta (kts.) taqlid. [3]
  • Imaami – Sunnalaisuudessa rukouksen johtaja, shiialaisuudessa yhteisön hengellinen johtaja, joka on erehtymätön ja synniltä suojattu.[1]
  • Imān – "Usko". Se tiivistyy islamin kuudessa uskonkappaleessa. Uskova on (kts.) mu'min.[6] [15]
  • Injil – "Evankeliumi", Jeesuksen kirjoittama kirja. Injil vastasi sisällöltään Koraania, eikä tarkoita samaa kuin Raamatun evankeliumit.[1][14]
  • Inshallah – "Jos Jumala suo". Uskoa kohtaloon on yksi islamin kuudesta uskonkappaleesta.[6]
  • Islamilainen kalenteri – Islaminuskossa käytössä on kuun vaiheisiin perustuva kuukalenteri, jossa vuosi on 11 päivää lyhyempi kuin aurinkokalenterissa.[6]
  • Isnad – Kertojaketju, joka ilmaisee keiden henkilöiden kautta hadithin sisältämä tarina (matn) on kulkenut.[7]

J

Pieni etelä-arabialainen steela, jonka huippu ehkä esittää kasvavaa kuuta. Peräisin 1. vuosisadalta eli 'tietämättömyyden' ajalta.
  • Ja’fari – Islamilainen shiialaisuuteen kuuluva šarian lakikoulukunta (kts.) maddhab).[42]
  • Jahiliyyah "tietämättömyyden aika", joka vallitsi ennen kuin islam aloitti vaikutuksensa.[43]
  • Jihad – Pyhä sota, myös kilvoittelu.[34]
  • Jinni – Islaminuskoon kuuluva henkiolento.[1]
  • Jizya – (kts.) dhimmien maksettavaksi määrätty korotettu, joidenkin mukaan lähteiden mukaan kaksinkertainen vero. [44][19]

K

  • Kaaba – Mekassa sijaitseva pyhäkkö, jonka muuriin on upotettu musta kivi.[1]
  • Kafir – Halventava nimitys henkilölle, joka on kiittämätön (kufr) Jumalaa kohtaan. Kafir (monikossa 'kuffar') on uskoton, joka kieltää islaminuskon tai ainakin osan siitä. Käsitteen vastakohta on (kts.) mu'min eli uskova.[45] Jos muslimista tulee uskoton eli kafir, hänet pitää teloittaa.[46]
  • Kalam – Puhe. Jumalan puhe on kalam Allah. Islamissa ilm al-kalam tai vain kalam tarkoittaa etenkin teologista kirjoittelua.[3][47]
  • Kalifi – Arvonimi, jota käytetään Muhammedin seuraajasta islaminuskoisten yhteisön eli (kts.) umman johtajana.[48]
  • Khalifat Allah – "Jumalan puolestapuhuja, seuraaja, edustaja". Arvonimi, jonka kalifi Abd al-Malik otti käyttöön[49] ja jolle kalifi al-Mamun antoi uuden merkityksen.[50]
  • Khums – Šiialaisuudessa uskonnollinen almuvero eli (kts.) zakat.[51]
  • Khutba – Perjantairukouksessa pidetty saarna.[52]
  • Kuttab – "Koulu. Tarkoittaa normaalisti koraanikoulua (myös maktab).[53]

L

M

Sher-Dorin historiallinen madrasa Samarkandissa Uzbekistanissa.
  • Madhhab – Islamilaisen lain eli (kts.) šarian koulukunta.[54]
  • Madrasa – "Koulu". Uskonnolliseen virkamieskoulutukseen tarkoitetut madrasat syntyivät 1000-luvulla seldžukkien valtakunnassa Lähi-idässä. Madrasa voi tilanteen mukaan tarkoittaa myös muita kouluja.[3][6]
  • Mahdi – Lopun aikoina ilmestyvä messiaaninen hahmo.[7]
  • Maktab – "Koulu", yleensä koraanikoulu. Darinkielinen sana on käytössä lähinnä Afganistanissa. [53]
  • Maliki – Islamilainen šarian lakikoulukunta (kts.) maddhab).[15]
  • Marabout – Islamilainen pyhimys afrikkalaisessa islamissa. [55]
  • Matn – Hadithin osa, joka sisältää profeetta Muhammedin sanoja tai tekoja koskevan kertomuksen. Toinen osa on (kts.) isnad.[1]
  • Maturidit - islamilaisen filosofian ja teologian (kts. kalam) koulukunta, joka vaikuttaa Kaakkois-Aasiassa.[12][56]
  • Mawla tai maula – Liittolainen, ei-arabitaustainen muslimi.[14]
  • Mihna – Kalifi al-Mamunin 833 perustama uskonnollinen inkvisitio.[3]
  • Mihrab – Moskeijan seinässä oleva syvennys, joka osoittaa oikean rukoussuunnan (kts. qibla) Mekkaan päin.[57]
  • Minbar – Moskeijan saarnastuoli perjantairukouksia varten.[58]
  • Miswak – Hammastikku. Šaria sisältää ohjeita ja suosituksia sen käytöstä.[59]
  • Moskeija – Paikka, missä muslimit rukoilevat. Se voi olla pelkkä ulkotila (kts. musalla) tai vaativimmillaan "varsinainen moskeija", jonka pitää olla erillinen rakennus. [60][61]
  • Muessin tai muezzin (mu'adhdhin)– Moskeijan rukouskutsun kuuluttaja.[62]
  • Mufti – Sunnalaisuudessa islamilaisen lain eli šarian asiantuntija.[63]
  • Muhajirun – Ne muslimit, jotka pakenivat Mekasta Medinaan (kts.) hidzran aikana.[14]
  • Mujaddid – Uskon uudistaja, jonka kaltainen ilmestyy kerran sadassa vuodessa herättämään henkiin oikean uskon.[15]
  • Mujahidin – Islamilainen taistelija.[64]
  • Mujtahid – islamilaisen lain asiantuntija, joka on oikeutettu käyttämään itsenäisesti järkeä (kts. ijtihad) lainopillisessa päättelyssään.[65] Vastakohta on mukallid.[66]
  • Mu'min – Uskova.[3]
  • Musalla  –  Rukouspaikka. Se voi olla myös ulkotila tai sijaita esimerkiksi kerrostalossa [67]
  • Muslimi – Se, joka alistuu Jumalan tahtoon. [3]
  • Mutakallimūn – Kalamia tutkiva teologi.[47]
  • Mu'taziliitit – Islamin varhaisin teologinen koulukunta 700- ja 800-luvuilla.[15]

N

Ollakseen pätevä islamilaista rukousta tulee edeltää oikea aikomus (niyyah).
  • Naskh – kts. Abrogaatio
  • Niqab – Kasvot lähes kokonaan peittävä huntu. jossa on tirkistysaukko silmille.[16]
  • Niyyah – Teossa tarvittava oikea motiivi (tarkoitus), jotta teko olisi ansiokas Jumalan edessä.[68]

Q

  • Qadi – Hallitsijan nimittämä uskonnollinen tuomari.[3]
  • Qibla – Islamin rukoussuunta. Moskeijassa sen osoittaa (kts.) mihrab-syvennys.[7]
  • Qital – Uskonsota Koraanin sanastossa.[34]
  • Qiyas – Analoginen päättely šariassa.[14]

R

  • Rak'a – Rituaalinen rukoussarja liikkeineen ja rukouksineen. Asentojen sarjaan kuuluu seisominen, kumartaminen, polvistuminen ja kumartaminen maahan sekä istuminen. [69][70][15]
  • Ramadan – Muslimien pyhä paastokuukausi. [7]
  • Ra'y – Uskonnolliset tuomarin valistunut mielipide.[14][65]
  • Ruksha – Erivapausperiaate. Šaria hyväksyy normaalisti kielletyt asiat, jos siihen on hyväksytty syy. Omasta uskosta valehtelu eli (kts.) taqiyya on yksi rukshan muoto. [71]

S

Miehiä perjantairukouksessa Malesiassa. Edessä rukoussuuntaa (qibla) osoittava syvennys eli mihrab sekä islamilainen saarnastuoli eli minbar.
  • Shafi’i – Islamilainen šarian lakikoulukunta (kts.) maddhab).[15]
  • Sahaba – "Muhammedin kumppanit", eli oppilaat ja seuraajat, jotka olivat tekemisissä profeetan kanssa tämän elinaikana.[72][73]
  • Šahada – Islamin lyhyt uskontunnustus, (kts.) sunnalaisuudessa: Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala, ja Muhammed on hänen lähettiläänsä. Shiialaisuudessa lisätään sanat: ja Ali on Jumalan ystävä.[74]
  • Sahih – Luotettava, (kts.) hadithiin liittyvän (kts.) isnadin korkein luotettavuuden aste.[14]
  • Salaf – "Hurskaat esi-isät". Muslimien kolme ensimmäistä sukupolvea.[15]
  • Salafismi – Sunnalaisuuteen lukeutuva puhdasoppisuuteen pyrkivä islamin suuntaus, joka asettaa ihanteelliseksi esikuvakseen oikeaan johdettujen kalifien ajan.[6]
  • Salat – Viidesti päivässä suoritettava rukous, jonka muodot ovat tarkkaan määrätyt.[75]
  • Ṣalāt al-Jumuʿah – Keskipäivän perjantairukous, johon liittyy saarna eli (kts.) khutba. Tarkoitettu vain miehille. [76]
  • Saum – Paasto.[77]
  • Šaria – Islamin pyhä laki, joka perustuu profeetta Muhammedin (kts.) sunnaan ja Koraaniin.[7]
  • Sayyid – Henkilö, joka on sukua profeetta Muhammedille.[78]
  • Šarif – Henkilö, joka on sukua profeetta Muhammedille.[79]
  • Sheikki – Kirjaimellisesti 'vanha mies'. Kunnianimi uskonnolliselle opettajalle erityisesti suufi-mestarista.[15]
  • Šiialaisuus – Pienempi islamin kahdesta pääsuuntauksesta.[6]
  • Shirk – Epäjumalanpalvonnan tai polyteismin synti eli minkä tahansa muun jumalan palvonta kuin Jumalan. Širk rikkoo islamin periaatetta Jumalan ykseydestä (kts.)(tawhid). [80][81]
  • Siunausformula – Erityisesti Jumalaan, profeetta Muhammediin ja hänen lähipiiriinsä viitattaessa lisätään puheessa ja kirjoitettuna siunaus. Yleisin profeetta Muhammedin jälkeen lisättävä siunausformula on "Jumala siunatkoon ja varjelkoon häntä".[82]
  • Sunna – Profeetta Muhammedin elämäntapa, johon (kts.) šaria perustuu, ja joka löytyy Muhammedista kertovissa (kts.) haditheissa.[7]
  • Sunnalaisuus – Islamin pääsuuntaus, johon kuuluu noin 90 % kaikista muslimeista.[6]
  • Suufilaisuus – Islamin mystinen suuntaus, joka korostaa henkilökohtaista jumalakokemusta.[6]

T

Mir Sayyid Ali kirjoittaa Tafsir -tulkintaa Koraanista (n. 1550).
  • Tafsir – Koraanin tulkinta.[6]
  • Takbir – kts. Allahu akbar.
  • Takfir – Jonkun muslimin julistaminen uskottomaksi eli (kts.) kafiriksi. [83]
  • Taqiyya – Uskovan erivapaus (kts. ruksha) salata islamia koskevia asioita, joiden uskoo aiheuttavan vihamielisyyttä muslimeja kohtaan.[84][85][86]
  • Tariqa – Suufilaista veljeskuntaa tarkoittava sana (kirjaimellisesti "tie"). Muslimin hengellinen polku välittömään tietoon Jumalasta. [87][15]
  • Taqlid – Sokea uskonnollisen auktoriteetin tai tradition seuraaminen uskonasioissa. Vastakohta (kts.) ijtihad. [3][88]
  • Tawhid – Jumalan ykseyden periaate. Islamin lyhyen uskontunnuksen eli šahadan ensimmäinen lause ilmaiseen sen sanoilla: Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala (arab. lā ʾilāha ʾillā -llāh) [7]

U

  • Ulama – Islamilainen papisto eli uskonoppineet; kirjaimellisesti "tietäjät" (yksikössä ilm).[7][6]
  • Umaijadit – Hallitsijadynastia Lähi-idässä 661–750 ja Espanjassa vuoteen 1031.[7]
  • Umma – Islaminuskoisten muodostama yhteisö.[7]
  • Usul al-fiqh – Juridinen päättely islamilaisessa lainsäädännössä. Sunnalaisuudessa lähteinä Koraani, (kts.) sunna, yksimielisyys (kts.) (ijmāʿ) ja analogiapäättely, shiialaisuudessa myös imaamien opetukset.[3]

W

  • Waqf tai waaf – Uskonnollinen säätiö islamilaisessa kulttuurissa.[89]
  • Wahhabilaisuus – Arabian niemimaalla 1700-luvulla syntynyt puhdasoppisuuteen pyrkivä sunnalainen suuntaus.[6]
  • Wuḍūʾ – Pienempi puhdistautumisrituaali, johon kuuluu kasvojen, käsivarsien ja jalkojen pesu sekä pään pyyhkiminen ja sierainten huuhtelu vedellä.[70][15]

Z

  • Zakat – Almuvero. Yksi islamin viidestä pilarista.[6]

Lähteet

  • Al-Misri, Ahmad ibn an-Naqib: Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper. Teoksessa: Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller, s. 47-648. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017 (alkuteos n. 1368). ISBN 0-915957-72-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
  • A Shi'ite Encyclopaedia 1995–2021. Al-Islam.org. Viitattu 2.5.2021.
  • Al-Dhahabi: Suuret synnit (Kitâb al-Kabâ'ir). Satara Establishment Oy, 2012. Teoksen verkkoversio.
  • Cook, Michael: Forbidding Wrong in Islam. Cambridge University Press, 2003. ISBN 978-0-521-53602-8 (englanniksi)
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Jeesus, Allahin profeetta. Tutkimus islamilaisen Jeesus-kuvan muotoutumisesta. (Suomen Eksegeettisen Seuran Julkaisuja 70) Helsinki: Suomen Eksegeettinen seura, 1998. ISBN 951-9217-25-8
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Islam taskukirja. Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-60-0
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin monimuotoisuus. (6. p) Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-749-8
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Johdatus Koraaniin. (2. korjattu painos) Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-924-5
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 1997. ISBN 952-9842-15-5
  • Ibn Warraq: Glossary, Teoksessa: Quest for the Historical Muhammad (Toim. Ibn Warraq), s. 527–534. Amherst, New York: Prometheus Books, 2000. ISBN 1-57392-787-2 Teoksen verkkoversio.
  • Jamileh Kadivar: Exploring Takfir, Its Origins and Contemporary Use: The Case of Takfiri Approach in Daesh’s Media. Contemporary Review of the Middle East, 2020, 7. vsk, nro 3, s. 259–285. doi:https://doi.org/10.1177/2347798920921706 Artikkelin verkkoversio.
  • Keller, Nuh Ha Mim (toim.): Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
  • Kennedy, Hugh: ”The City and the Nomad”, The New Cambridge History of Islam. Vol. IV (toim. R. Irwin), s. 274–290. Cambridge University Press, 2010.
  • Lapidus, Ira M.: A History of Islamic Societies. 3rd. Edition. Cambridge University Press, 2022. ISBN 978-0-521-73297-0
  • Lewis, Bernard: The Political Language of Islam. University of Chicago Press, 1991. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio.
  • Levy-Rubin, Milka: Non-muslims in the Early Islamic Empire. From Surrender to Coexistence. Cambridge University Press, 2011. ISBN 978-1-108-44961-8
  • Maristo, Joonas & Sergejeff, Andrei (toim.): Sanasto. Teoksessa: Aikamme monta islamia, s. 317–323. Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-371-9
  • Martin, Richard, C., Woodward, Mark R & Atmaja Dwi S.: Defenders of Reason in Islam. Mu'tazilism from Medieval School to Modern Symbol. Oneworld, 1997. ISBN 1-85168-147-7
  • Nevo, Y. E. & Koren, J: Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state. Amherst, NY: Prometheus Books, 2003). ISBN 1-59102-083-2
  • Ohlig, Karl-Heinz: From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 251–307. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6 Teoksen verkkoversio.
  • Onniselkä, Suaad, Hajjar, Anas & Hammoud-Rouhe, Mariam: Salam – Islamin polku 7–9. Opetushallitus, 2020. ISBN 978-952-13-6026-8
  • Popp, Volker: The early history of islam, following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: Karl-Heinz. Ohlig & Gerd-R. Puin (toim.) The Hidden Origin of Islam. New Research into its Early History, s. 17–124. Prometheus Books, 2010. ISBN 978-1-59102-634-1 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Popp, Volker: From Ugarit to Samarra. An archeological journey on the trial of Ernst Herzfeld. Teoksessa: Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources ( toim. K-H. Ohlig), s. 14–175. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6
  • Rippin, Andrew & Bernheimer, Teresa: Muslims Their Religious Beliefs and Practice, 5th Edition. Lontoo: Routledge, 2019. ISBN 978-1-138-21967-0
  • Schacht, Joseph: An Introduction to Islamic Law. Clarendon Press, 1982. ISBN 978-0-19-825473-7 (englanniksi)
  • Sergejeff, Andrei: Egyptin historia Kleopatran ajasta arabikevääseen. Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-019-6
  • Sookhdeo, Patrick: Understanding Islamic Theology. McLean VA: Isaac Publishing, 2013. ISBN 978-0-9892905-1-7 (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m Hämeen-Anttila 2006, s. 237–239
  2. ↑ Popp 2010, s. 31
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Martin ym. 1997, s. 232–234
  4. ↑ Muhammad Khan Qadri: The Parents of the Prophet were Muslims. Suffah Foundation, 2014. Teoksen verkkoversio.
  5. ↑ Schacht 1982, s. 34
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y Maristo & Sergejeff 2015
  7. ↑ a b c d e f g h i j k l Hämeen-Anttila 1999, s. 255–256
  8. ↑ Cook 2003, s. 3–4
  9. ↑ a b c Dhikr Encyclopaedia Britannica. Viitattu 13.11.2021.
  10. ↑ Best generations The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. Sunnah.com. Viitattu 19.12.2021.
  11. ↑ Kennedy 2010, s. 275
  12. ↑ a b Keller (toim.), 2017, s. 1030 (x47)
  13. ↑ Nevo & Koren 2003, s. 345
  14. ↑ a b c d e f g h i Ibn Warraq 2000, s. 527–534
  15. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Rippin & Bernheimer 2019, s. 315–320
  16. ↑ a b c Musliminaisten asut/huivit STT. Viitattu 5.12.2021.
  17. ↑ Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 602–603 (o9.8) (09.9). amana publications, 2017.
  18. ↑ dervish Encyclopaedia Britannica. Viitattu 28.8.2022.
  19. ↑ a b Afsaruddin, Asma: Jizyah Encyclopaedia Britannica. Viitattu 1.12.2021.
  20. ↑ Levy-Rubin 2011, s. 58–87
  21. ↑ Ohlig, 2013, s. 263
  22. ↑ emiiri. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  23. ↑ emirate dictionary.com. Viitattu 29.8.2022.
  24. ↑ Lewis 1991, s. 92–93
  25. ↑ Al-Misri 2007, s. 82
  26. ↑ Schacht 1982, s. 38
  27. ↑ Ziauddin Sardar: Mihin uskovat muslimit, s. 93–98. Otava. ISBN 978-951-1-23224-7
  28. ↑ 2,5 miljoonaa pyhiinvaeltajaa liikkeellä - Suomesta Mekkaan lähtee toistasataa muslimia 13.11.2010. Aamulehti. Viitattu 15.11.2010.[vanhentunut linkki]
  29. ↑ Keller 2017, s. 955 (w48.2)
  30. ↑ Ziauddin Sardar: Mihin uskovat muslimit, s. 100 – 102, 138. Otava. ISBN 978-951-1-23224-7
  31. ↑ Ellen Frankel & Betsy Platkin Teutsch: The Encyclopedia of Jewish Symbols, s. 70. Rowman & Littlefield.
  32. ↑ The Truth About the Hamsa Hand Symbol Meaning – Jewelry Guide jewelryshoppingguide.com. Viitattu 26.10.2020. (englanti)
  33. ↑ Ellen Frankel & Betsy Platkin Teutsch: The Encyclopedia of Jewish Symbols, s. 70. Rowman & Littlefield.
  34. ↑ a b c Lapidus 2022, s. 44
  35. ↑ Schacht 1982, s. 77–81
  36. ↑ Cook 2003, s. 4
  37. ↑ Sookhdeo, 2013, 343
  38. ↑ Hämeen-Anttila 2004, s. 156
  39. ↑ Iblis Encyclopædia Britannica. 5.3.2020. Islam Question & Answer.
  40. ↑ Fatan, Afnan H: Language and the Quran. Teoksessa: The Quran. An Encyclopaedia (Toim. Oliver Leaman), s. 356–357. Routledge, 2006. Teoksen verkkoversio.
  41. ↑ Joseph Schacht: The Origins of Muhammadan Jurisprudence, s. 1. Clarendon Press, 1950. ISBN 0-19-825357-5
  42. ↑ Hämeen-Antila, 2004, s. 160
  43. ↑ The Editors of Encyclopaedia Britannica: Jāhiliyyah Encyclopaedia Britannica. 14.2.2020.
  44. ↑ Cohen, Mark. R.: Under Crescent and Cross. The Jews in the Middle Ages, s. 70. Princeton University Press, 1994.
  45. ↑ Martin, Woodward & Atmaja 1997, s. 233
  46. ↑ Al-Misri 2017, s. 209 (f1.3)
  47. ↑ a b The Editors of Encyclopaedia Britannica: Kalam Encyclopaedia Britannica.
  48. ↑ Suomen Islamilainen Yhdyskunta: Islam uskomme, s. 97–101. Suomen Islamilainen Yhdyskunta, 1993.
  49. ↑ Popp 2010, s. 75
  50. ↑ Popp 2013, s. 166
  51. ↑ A Shiite Encyclopaedia
  52. ↑ Keller 2017, s. 205
  53. ↑ a b Maktab, Encyclopaedia Britannica, viitattu 29.12.2020
  54. ↑ Schacht 1982, s. 297–304
  55. ↑ Marabout. Muslim holy man Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.3.2023.
  56. ↑ Martin, Woodward & Atmaja 1997, s. 32–33
  57. ↑ Jokinen, Teppo; Honkala, Liisa: Arkkitehtuurin sanakirja, s. 157. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8
  58. ↑ Terhart, Franjo & Schulze, Janina: Nykymaailman uskonnot: Alkuperä, historia, usko, maailmankuva, s. 110. ((Weltreligionen: Ursprung, Geschichte, Ausübung, Glaube, Weltbild, 2007.) Suomentajat: Eetu Nieminen, Aatos Hiltunen) Bath: Parragon, 2007. ISBN 978-1-4075-1183-2
  59. ↑ "Miswak" Sunnah.com.
  60. ↑ Aisha Stacey: What is a mosque? The Reigion of Islam. 2009.
  61. ↑ Pirjo: Rukoukset islamissa Islamopas. 2000–2020.
  62. ↑ Hämeen-Anttila 2004, s. 120
  63. ↑ Mufti Encyclopaedia Britannica. Viitattu 16.8.2021.
  64. ↑ Hämeen-Anttila, Jaakko: Islam: Taskusanakirja, s. 23. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-60-0
  65. ↑ a b Schacht 1982, s. 37
  66. ↑ Schacht 1982, s. 69–71
  67. ↑ The Difference between a Masjid and a Musalla The Abu Aaliyah Gazette. 15.3.2016. Viitattu 12.9.2020.
  68. ↑ Nawawi: The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips (hadith 1) sunnah.com.
  69. ↑ Rukoukset islamissa Islamopas.com. Viitattu 7.12.2021.
  70. ↑ a b Kuinka rukous suoritetaan Islamopas.com. Viitattu 7.12.2021.
  71. ↑ Keller 2017, s. 37–38 (c6.2)
  72. ↑ Companions of the Prophet Britannica Concise Encyclopedia. 2008.
  73. ↑ Companions of the Prophet Encyclopaedia Britannica. Viitattu 26.3.2022.
  74. ↑ Lehtinen, Abdellahi & Telaranta 2011, s. 57
  75. ↑ Onniselkä, ym. 2020, s. 19
  76. ↑ Keller 2017, s. 202
  77. ↑ Hämeen-Anttila 2004, s. 124
  78. ↑ Editors: Ahl al-Bayt Encyclopaedia Britannica.
  79. ↑ sharif Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.4.2022.
  80. ↑ Keller 2017, s. 920 (w31.1)
  81. ↑ Sookhdeo 2013, s. 85
  82. ↑ Hämeen-Anttila 2001, s. 27
  83. ↑ Kadivar 2020
  84. ↑ Lewis, Bernard: The Assassins, s. 25. Basic Books, 1967. Teoksen verkkoversio.
  85. ↑ John L. Esposito: Taqiyah The Oxford Dictionary of Islam. 2003.
  86. ↑ Hämeen-Anttila 2004, s. 181
  87. ↑ tariqa Encyclopaedia Britannica. Viitattu 10.7.2022.
  88. ↑ Schacht 1982, s. 71
  89. ↑ Sergejeff, 2019, s. 112