Idomeneo, re di Creta ossia Ilia e Idamante (suom.Idomeneo, Kreetan kuningas tai Ilia ja Idamante) tai vain Idomeneo, KV 366, on Wolfgang Amadeus Mozartin säveltämä kolminäytöksinen ooppera. Teos on Mozartin oopperoista ensimmäinen kypsän kauden mestariteos. Oopperan tapahtumat sijoittuvat myyttiseen antiikin Kreikkaan, Troijan sodan jälkeiseen aikaan.
Idomeneo syntyi Baijerin vaaliruhtinas Karl Theodorin tilauksesta. Mozart sävelsi oopperan Münchenissä, jonne erinomainen Mannheimin orkesteri oli muuttanut vaaliruhtinaan perässä.[1] Mozart kirjoittikin orkesteriosuuden erittäin rikkaaksi mutta kuitenkin hienovaraisen läpikuultavaksi.[2] Laulajiin Mozart ei sen sijaan ollut kovin tyytyväinen, lukuun ottamatta Mannheimin ajoilta tuttuja Dorothea Wendlingia ja hänen kälyään Elisabeth Wendlingia.[2]
Mozart kirjoitti keskinkertaiselle libretistilleen, Salzburgin hovikappalaiselle Giambattista Varescolle isänsä Leopoldin välityksellä ja pyysi muutoksia librettoon. Varesco, joka piti itseään runoilijana, ei mielellään suostunut niihin. Joitakin kiistanalaisia kohtia Mozart yksinkertaisesti jätti pois oopperasta.[2]
Kantaesitys 29. tammikuuta1781 Münchenin Hoftheaterissa oli kiistaton menestys. Mozartin isä Leopold ja sisko Nannerl saapuivat Salzburgista Müncheniin kantaesitystä seuraamaan ja viipyivät siellä maaliskuuhun asti.
Musiikki
Idomeneo on opera serian huipentuma ja Mozartin kypsän kauden oopperoista ensimmäinen. Serian pariin Mozart palasi myöhemmin enää La clemenza di Titossa.
Henkilöt
Idomeneo, Kreetan kuningas – tenori (kantaesityksessä Anton Raaff)
