Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: pitkät pätkät ilman lähteitä

Heinäveden reitti on itäisempi niistä kahdesta järvireitistä, joiden kautta Kallaveden reitti laskee Haukiveteen. Se alkaa Kuopion Suvasvedeltä, kulkee Soisalon saaren itäpuolitse Savonlinnaan ja kuuluu Vuoksen vesistöön. Soisalon länsipuolitse kulkee Leppävirran reitti.

Sokkeloinen Heinäveden reitti kulkee Heinäveden kunnan halki ja jakaa sen kahtia. Se yhdistää Kallaveden Haukiveteen Kallavedestä Suvasveden, Varisveden, Kermajärven, Ruokoveden ja Joutenveden kautta Haukiveteen, joka kuuluu Saimaahan. Reitin maisemille on tyypillistä kapeat ja mutkaiset vesistöt, saaristoiset järvenselät sekä kuusi vanhaa sulkukanavaa. Kermajärvellä, reitin pääjärvellä, tulee vastaan suuri selkä. Kuudesta kanavasta neljä on varsinaisella Heinäveden reitillä välillä Kuopio–Savonlinna. Kaksi kuuluu Varisvedellä tähän yhtyvään Juojärven reittiin, mutta ne sijaitsevat kuitenkin aivan Heinäveden reitin välittömässä läheisyydessä. Reittiä pitkin välillä Kuopio–Heinävesi–Savonlinna kulkee edelleen laivaliikennettä.^lähde?

Heinäveden reitti on ollut niin suomalaisten kuin myös ulkomaalaisten suosissa. Heinäveden Höyryvenhe Osuuskunta oli teettänyt 1900-luvun alussa mainosjulisteita jopa ranskaksi. Heinäveden Höyrylaiva Oy mainosti julkisen mediankin kautta. Heinäveden reittiä kuvaava tunnuslause ”Heinäveden reitti – kappale kauneinta Suomea” otettiin käyttöön 1926. 1930-luku oli loppuunsa asti Heinäveden reitin laivayhtiölle tuottoisaa aikaa.^lähde?

Huvilaa ovat reitin varrella pitäneet muun muassa säveltäjä Otto Kotilainen, runoilija Eino Leino, Savonlinnan oopperajuhlien perustaja Aino Ackté sekä kirjailija Juhani Aho, jolla oli Koukunpolvessa kalastusmaja.

Heinäveden reitti päätettiin kanavoida, sillä liikkuminen Heinävedellä oli vaikeaa vielä 1800-luvun lopulla. Teitä oli vain vähän eikä rautateitäkään silloin vielä mennyt Heinävedeltä. Kanavoinnista povattiin ratkaisua kunnan liikenneongelmiin. Näin Kuopion ja Savonlinnan välinen vesireitti kanavoitiin ja saatiin laivamatkustuskelpoisiksi. Se nimettiin Heinäveden reitiksi.

Heinäveden reitin kanavointi aloitettiin 1895. Jo tätä ennen liikennettä oli Kuopiosta Karvioon asti (vuodesta 1865) ja Savonlinnasta Pilppaan asti (vuodesta 1872). Kun Karvion kanava valmistui 1896, Kuopiosta päästiin jo Heinävedelle saakka. Liikenne koko Heinäveden reitillä Kuopiosta Savonlinnaan (Haukivedelle) alkoi 1906, kun Vihovuonteen kanava valmistui. Heinäveden Höyryvenhe osuuskunta aloitti heti matkustajalaivaliikenteen. Liikennettä Kuopion ja Savonlinnan välillä oli ollut sitäkin ennen 1840-luvulta saakka, jolloin käytössä oli Leppävirran reitti.

Juojärvelle saatiin Heinäveden reitissä yhteys 1914 Taivallahden kanavan valmistuttua. Näin ollen Heinäveden reitin kanavoimisessa meni noin 20 vuotta. Kanavointiajatus lähti vuoden 1872 kuntakokouksessa syntyneestä ajatuksesta Pilpan kosken raivaamiseksi rahti- ja kirkkoveneiden kulun helpottamiseksi. Ensimmäisenä kuitenkin alettiin toteuttaa Karvion kosken kanavoimista. Jo silloin puhuttiin myös Juojärven yhdistämistä Heinäveden reittiin. Suvasvedeltä Kermajärvelle ja Joutenveteen suunnitelma päätettiin 1870-luvulla kokonaisuudessaan ja siitä tuli tärkeä Heinäveden kunnalle, enimmistölle asukkaista sekä Heinäveden sahoille ja höyrylaivayhtiöille. Niinpä se päätettiin tehdä ennen Juojärven kanavoimista.

Pääartikkeli: Karvion kanava

Talvella 1892 alettiin perata Suvasveden ja Kermajärven välistä kulkuväylää Kärängänvirran ja Rusinvirran kautta Varisveteen ja siitä Karvioon. Kuitenkin huomattiin väylän olevan paikoin liian kapea, alle 30 jalkaa. Näin päätettiin tehdä esitys väylän oikaisemisesta.

Karvionkosken viereen oli seuraavaksi rakennettava kanava, joka ratkaisi kuljetuspulmat Heinävedeltä Kuopioon. Kanavan rakennustyöt aloitettiin 1895 heinäkuun alussa. 31. elokuuta 1896 kanava oli sulkuportteineen valmis ja kanavahenkilökunnan asunnot valmiita. Rakentaminen maksoi kunnalle 120 206 markkaa. Pituutta kanavalle tuli 175 metriä, pohjaleveydeksi 9 metriä. Sen sululle tuli pituutta 35,5 metriä, syvyyttä 2,1 metriä ja leveyttä 7,5 metriä. Siihen mahtuvat 31 metrin pituiset, noin seitsemän metrin levyiset ja 1,4 metrin syvyydessä kulkevat laivat.

Pääartikkeli: Kerman kanava, Vihovuonteen kanava ja Pilpan kanava

Karvion kanavan auettua liikenteelle 5. marraskuuta 1896 ehdotettiin kavavoinnin jatkamista Savonlinnaan Kerman, Vihovuonteen, Pilpan ja joidenkin muiden koskien kautta. Kustannusarvio 2,1 metriä syvän laivaväylän rakentamisesta oli 559 100 markkaa. Ylihallitus kuitenkin huomioi kohtia, jota ei kustannusarviossa ollut laskettu ja kustannusarvio nousi 757 000 markkaan. Tammikuussa 1902 hankkeelle myönnettiin 850 000 markkaa ja työt alkoivat jo 1903. Sulkukanavat päätettiin rakentaa Pilppaan, Vihovuonteeseen sekä Kermaan. Avokanava tuli Vääräkoskeen. Kapeikkoja ruopattiin monin paikoin. Työt valmistuivat 1906 Vihovuonteen myötä.

Kerman yksisulkuinen kanava rakennettiin 200 metriä pitkäksi Kermajärven ja Koskilahden väliin. Sulkumitoista tehtiin samat kun Karvion ja Saimaan kanaviin. Vedenpintojen korkeusero kanavan molemmin puolin on 2,65 metriä. Kaivannonniemen poikki kahden kilometrin päähän Kerman kanavasta rakennettiin Vihovuonteen kanava ohittamalla Vihovuonteenkoski. Pituutta kanavalle tuli 190 metriä. Vääräkosken avokanava on kilometri Vihovuonteen kanavasta. Pituutta sillä on 140 metriä ja leveyttä 15 metriä. Alimmainen Heinäveden reitin kanavista tuli Pilpankosken itäiseen haaraan. Läntistä haaraa syvennettiin ampumalla vedenalaisia kallioita. Pohjaa kaivettiin 1903 tammikuusta lähtien vuoteen 1904, ja sulku portteineen valmistui elokuussa 1904. Liikenteelle kanava avautui lokakuussa. Rakentaminen maksoi yhteensä 204 578 markkaa. Pituutta sillä on 200 metriä. Pilpan kanavalta vähän matkaa Savonlinnan suuntaan sijaitsee Koukunpolveksi kutsuttu laivareitin kohta, jossa on jyrkkä mutka. Sen kuvalla on mainostettu Heinäveden reittiä ja Suomea.

Ensimmäinen ehdotus Juojärven vesistön kanavoinnista ja täten liittämistä Heinäveden reittiin tehtiin jo 1876. Savonlinnan ja Kuopion välinen reitti päätettiin tehdä ensin, koska muuten Heinäveden reittiä ei olisi ehkä koskaan kanavoitu. Sittemmin asiasta tehtiin ehdotus, jonka mukaan Juojärvi liitettäisiin Kermajärveen tai Pöytälahdesta Oriveteen. Se olisi vaatinut 10 sulkua ja 1,3 miljoonaa markkaa 24,9 metrin pudotuskorkeudella. Se eteni senaattiin asti, jossa se todettiin aivan liian kalliiksi. Niinpä se jäi siltä erää pois. 1890-luvulla kaavilaiset, tuusniemeläiset, juukalaiset, liperiläiset ja kuusjärveläiset, eli kaikki Juojärven kanavoinnin vaikutusalueella asuvat, alkoivat vaatia kanavointia Kermajärvestä Juojärveen. Taloudelliset vaikeudet estivät silloin kanavoinnin.

Valtiopäivillä 1904–1905 esitettiin kanavoimista Petrumajärven kautta Kermajärveen. Tähän liittyi Suvasvesi–Kermajärvi–Joutenvesi-kanavointityön valmistuminen. Sen todettiin kuitenkin olevat noin miljoona markkaa kalliimpaa kuin Varislampien kautta. Näin päädyttiin Varislampien kautta kanavoimisen puolelle.

Ennen kanavointitöiden alkamista komitea pohti kanavoinnin tarpeellisuutta. Tultiin päätökseen, että se muun muassa auttaisi alueen kuntien kehnoa taloudellista tilannetta, maksaisi vähitellen itsensä takaisin, alueen laajat metsävarat tulisivat laajemman piirin käyttöön ja alueen 180 000 asukasta. Näin päätettiin 35-vuotinen keskustelu kanavoinnista. Rakennustöihin saatiin 1 390 000 markkaa.

Pääartikkeli: Varistaipaleen kanava ja Taivallahden kanava

Juojärven vesistön kanavointi ja liittäminen Heinäveden reittiin osoittautui hankalaksi. Juojärven Taivallahdesta tuli rakentaa kaksisulkuinen kanava Varislampeen (Taivallahden kanava) ja Varisjärvestä Varisveden Varislahteen nelisulkuinen kanava (Varistaipaleen kanava). Varisjärven ja Varislammen väliin täytyi myös rakentaa avokanava, ns. ”välikanava”. Välillä oli myös kapeikkoja ja matalikkoja, jotka piti ruopata. Myös maata piti pakkolunastaa. Se maksoi valtiolle 21 614 markkaa.

Ensimmäiset miehet palkattiin 1911 toukokuussa. Vuonna 1912 rakentamisessa oli jopa 300–400 miestä vuodenajasta riippuen. Siitä tarve vähentyi, ja vuoden 1915 lopussa rakentamassa oli ainoastaan noin 20 miestä. Alueella oli myös räjähdysaineiden säilyttämisen kiintiöitä. Varistaipaleen kylässä sai säilyttää kerralla 1 100 kiloa dynamiittia ja 300 kiloa poraruutia. Rakennusaikana sattui viisi vakavaa onnettomuutta. Kuollut ei kukaan. Lääkärin hoitoon johtavia tapauksia sattui 1 528 kappaletta. Lapsille oli järjestetty koulunkäyntimahdollisuus Palokin kansakoulussa. Tuntipalkka oli vuodenajasta riippuen 2,5–4 markkaa.

Kesällä 1916 kanavointityö valmistui. Työ oli maksanut 1 415 518 markkaa. Työkalut myytiin huutokaupassa ja niistä saatiin 25 229 markkaa. Lopulliset kustannukset olivat täten 1 389 784 markkaa. Budjetissa pysyttiin, juuri ja juuri.

Heinäveden reitin valmistuminen vilkastutti Heinäveden laivanvarustusta: 1905 perustettiin Heinäveden höyryvenhe Osuuskunta, joka tilasi Varkautelaiselta telakalta matkustajahöyrylaivan, joka valmistui 1906. Se ristittiin paikkakunnan mukaan Heinävedeksi. Heinävesi II valmistui vuonna 1907 ja 1908 hankittiin vielä Heinävesi III. Kallavesi-laivan nimi muutettiin vuonna 1917 Heinävesi IV:ksi. Matkustajalaivaliikenteen kannattavuus on ollut ajoitellen vähemmän kannattavaa. Heinäveden Höyryvenhe Osuuskunnan ja 1921 perustetun Heinäveden Höyrylaiva Oy:n mentyä reittiä liikennöi Saimaan laivamatkat Oy samoisilla Heinävesi-laivoilla vuoden 1981 konkurssiinsa asti, jonka jälkeen reitillä on liikennöi Roll-Laivat Oy.

Nykyään reitillä liikennöi uudelleen perustettu Saimaan Laivamatkat Oy. Ms Puijo liikennöi Kuopio–Heinävesi–Savonlinna-reittiä sekä Heinäveden kanavaristeilyjä Kerma–Heinävesi–Karvio ja toisin päin. Ms Puijo liikennöi (Arkistoitu – Internet Archive) kesäisin tiistaina, torstaina ja lauantaina Kuopiosta Heinäveden kautta Savonlinnaan, maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina Savonlinnasta Heinäveden kautta Kuopioon. Nykyisin Heinäveden reitti on Saimaan alueen vesistön suosituin vesireitti. Sitä pitkin kulkee noin 2 200–2 400 venettä ja 100 alusta kesässä ^selvennä.

Usein Heinäveden reitti yhdistetään matkustajalaiva- ja huviveneliikenteeseen ja unohohdetaan, että kanavalla on ollut merkittävä rooli tukinuitossa ja rahtiliikenteessä. Monena vuonna, kuten 1916, Pilpan ja Karvion kanavista sulutettiin ⅔ kaikista Suomen kanavissa kuljetetuista tukkilautoista. Puulla oli merkittävin osuus rahtiliikenteestä (sitä kuljetettiin 1920-luvulla 350 000 tonnia), mutta reitillä kuljettettiin myös esimerkiksi Outokummun kuparikiisua (15 000 tonnia). Vuonna 1938 kanavilla puunuitto oli erityisen vilkasta, jolloin tukkeja uitettiin miljoona kuutiota. Kanavissa oli siihen aikaan runsaasti muutakin liikennettä, joten kanavia voinee sanoa sinä aikana erittäin ruuhkaisiksi, sillä puiden uitto sinä vuonna vaati yli 6 000 sulutusta eli 40–50 sulutusta vuorokaudessa. Tukinuitto kuitenkin hiipui 1970-luvun lopulla kapeaksi ja kalliiksi käyneellä väylällä. Varistaipaleen kanavassa vuonna 2004 pidetyssä ”Naiset nipunlaskussa” -tapahtumissa näytettiin kuitenkin, että vielä tukkeja voisi Heinäveden reitillä uittaa, jos tarve olisi. Tapahtuma keräsi yleisömenestyksen, noin 2 000 katsojaa.

Heinäveden reitin kanavat ovat vielä erinomaisessa kunnossa reitin ahkeran käytön takia. Heinäveden reitti on yksi Suomen suosituimmista veneilyreiteistä.^lähde? Heinäveden reitissä on kuusi kanavaa ja viisi avokanavaa (Vääräkoski, Kortenkannas, Oravi, Haponlahti sekä niin sanotun välikanava Varistaipaleen ja Taivallahden kanavien välissä). Heinäveden kanavista viimeisenä Varistaipaleen kanavalla on oma miehitys. Muut ovat automatisoituja ja itsepalvelukäyttöisiä, joskin ongelmatilanteissa on yhteys kanavahenkilökuntaan puhelimitse.

Varistaipaleen kanava yhdistää Kermajärven Juojärveen yhdessä Taivallahden kanavan kanssa. Varistaival on Suomen pudotuskorkeudeltaan ja sulkujen määrältään suurin kanava; nelisulkuisessa kanavassa pudotuskorkeutta on 14,2 metriä. Pituutta kanavalla on 1 100 metriä. Kanava rakennettiin vuosina 1911–1913.^[1] Kanavapuistossa järjestetään ulkoilmakonsertteja ja muita kesätapahtumia.

Taivallahden kanava on kaksisulkuinen kanava. Kanava sijaitsee lähellä Varistaipaleen kanavaa ja se yhdistää Juojärven ja Kermajärven yhdessä Varistaipaleen kanavan kanssa. Kanava on noin 800 metriä pitkä ja sitä ohjataan kaukokäytöllä Varistaipaleen kanavalta. Pudotuskorkeutta kahdella sululla on 4,95–5,45 metriä. Kanava rakennettiin 1911–1914.^[2]

Karvion kanava on yksisulkuinen kanava Karvion kylässä. Kanava yhdistää Kermajärven Karvionjärveen. Karvionjärveltä on yhteys Suvasveteen, jota myöten pääsee Kuopioon asti. Kanava on 300 metriä pitkä ja se on Heinäveden vanhin kanava, rakennettu 1895–1896. Rakentaminen maksoi yhteensä 120 206 markkaa. Kanavassa liikennöi varsinkin kesäaikaan paljon laivoja. Kanavan yli kulkee silta, valtatie 23, jonka alikulkukorkeus on 11 metriä. Sen vieressä virtaa Karvionkoski, joka on suosittu kalastuskoski. Pudotuskorkeutta kanavalla on 1,8 metriä.^[3]

Kerman kanava on yksisulkuinen, 250 metriä pitkä kanava Kermankosken vieressä. Kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Pilpan ja Vihovuonteen kanavien kanssa. Kanavalinja kulkee Kermajärven ja Koskilahden välissä olevan kannaksen läpi. Kanava on rakennettu vuosina 1903–1905. Työt alkoivat 1903 ja 1905 kaivutyöt ja kivisulku valmistuivat. Kanavan yli kulkeva rullasilta valmistui samanaikaisesti. Kanavalla ei ole omaa miehitystä, se on automatisoitu. Pudotuskorkeutta kanavalla on 2,3–2,4 metriä.^[4]

Vihovuonteen yksisulkuinen kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Kerman ja Pilpan kanavien kanssa. Kanava on 250 metriä pitkä ja pudotuskorkeudeltaan 0,8–1,0 m. Kanava on rakennettu 1903–1905. Kanava kaivettiin Vihonvuonteen kosken länsipuolelle Kaivannonniemen halki. Vuoden 1903 lopulla rakennustyöt alkoivat ja kivisulku rakennettiin syyskuun ja marraskuun taitteessa 1905. Rakennuskustannukset olivat kokonaisuudessaan 155 794 markkaa.^[5]

Pilpan kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Kerman ja Vihovuonteen kanavien kanssa. Pituutta yksisulkuisella kanavalla on yli 200 metriä ja pudotusta 0,4–0,95 metriä. Kanava rakennettiin 1903–1904. Sulku rakennettiin länsipuolelle Pilpan koskea. Tammikuussa 1903 aloitettiin rakentaminen ja maaliskuusta kesäkuuhun rakennettiin väliaikaista patoa. Pohjaa kaivettiin 1903 tammikuusta lähtien vuoteen 1904, ja sulku portteineen valmistui elokuussa 1904. Liikenteelle kanava avautui lokakuussa. Rakentaminen maksoi yhteensä 204 578 markkaa.^[6]

• Heinäveden reitti (heinävesi.fi)
• Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet, Museovirasto