Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston L-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Lively (viirinumero G40) oli Britannian kuninkaallisen laivaston L-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.
Valmistus
Alus tilattiin 31. maaliskuuta 1938 osana vuoden 1937 laivasto-ohjelmaa Cammell Lairdilta Birkenheadistä, missä köli laskettiin 20. joulukuuta 1938 työnumerolla J1038. Alus laskettiin vesille 29. tammikuuta 1941. Aluksen pääaseistus vaihdettiin vuoden 1940 aikana nelituumaisiksi suuremman korkeuskulman omaaviksi kaksoistykkitorneiksi. Aluksesta tehdyn tarjouksen perusteella sen kustanukset olivat 458 132 puntaa ilman Amiraliteetin toimittamia ase- ja viestijärjestelmiä.[1]
Palvelus
Palvelukseen oton jälkeen alus lähti 30. heinäkuuta 1941 Scapa Flowhun koeajojen päättämistä sekä varustamista varten. Se määrättiin elokuussa läntisen reitin alaisuuteen Greenockiin suojaamaan Atlantin saattueita. Aluksen miehistön koulutus alkoi 1. elokuuta Kotilaivastossa Scapa Flowssa, josta alus lähti 22. elokuuta avustamaan Norjan rannikolla vaurioitunutta Vapaan Ranskan laivaston sukellusvene FNFL Rubista HMS Lightningin ja risteilijä HMS Curacoan kanssa. Sukellusvene saatettiin Dundeehen korjattavaksi, minkä jälkeen Lively palasi Scapa Flowhun.[1]
Koulutusjakso päättyi 28. elokuuta, minkä jälkeen alus siirrettiin Greenockiin erityissaattajaryhmään. Alus suojasi 31. elokuuta Clydestä saattuetta WS11 risteilijä HMS Cairon ja hävittäjien HMS Cossackin, HMS Highlanderin, HMS Legionin, HMS Winchelsean, Puolan laivaston ORP Garlandin ja ORP Piorunin sekä Alankomaiden laivaston Hr. Ms. Isaac Sweersin kanssa. Alus erkani 4. syyskuuta saattueesta matkaten Legionin kanssa Gibraltarille, jossa se liittyi 4. hävittäjälaivueeseen.[1]
Lively, HMS Forester, HMS Lance and Legion suojasivat 8. syyskuuta lentotukialus HMS Ark Royalia ja risteilijä HMS Hermionea toimitettaessa lentokonetäydennystä Maltalle operaatio Status I:ssä. Alus palasi seuraavana päivänä saman osaston mukana Gibraltarille. Alus suojasi 10. syyskuuta HMS Zulun], Lancen ja Legionin kanssa Ark Royalia ja taistelulaiva HMS Nelsonia toimitettaessa lentokonetäydennystä Maltalle operaatio Status II:ssa. Alus palasi 14. syyskuuta osaston mukana Gibraltarille.[1]
Alus muodosti 24. syyskuuta HMS Duncanin, Lancen, Legionin, HMS Furyn, Isaac Sweersin, Garlandin ja Piorunin kanssa suojueen, jonka tehtävänä oli suojata operaatio Halberdiin koottua Force A:ta. Force A:ssa olivat taistelulaivat Nelson, HMS Rodney ja HMS Prince of Wales sekä lentotukialus Ark Royal. Osaston tehtävänä oli suojata saattueen GM2 matka Sisilian kapeikon lävitse. Alus jäi 27. syyskuuta osaston mukana Sisilian kapeikon edustalle odottamaan, kun saattue jatkoi Force X:n suojaamana matkaansa Maltalle. Osasto suojasi palaavien Force X:n ja saattueen MG2 paluumatkan Gibraltarille. Seuraavana päivänä saattue joutui ilmahyökkäykseen, joka jäi tuloksettomaksi tehokkaan ilmatorjunnan vuoksi. Osasto joutui Italian laivaston sukellusveneen Aduan hyökkäyksen kohteeksi, jolloin Lively ja Legion upottivat hyökkääjän syvyyspommein (37°10′N, 00°56′E).[1]
Alus palasi 1. lokakuuta Gibraltarille. Se määrättiin 12. lokakuuta Maltalle muodostettavaan Force K:hon yhdessä risteilijöiden HMS Auroran ja HMS Penelopen sekä Lancen kanssa häiritsemään Italian ja Pohjois-Afrikan välisiä saattueita. Alus lähti 19. lokakuuta Lancen kanssa Gibraltarilta Maltalle, jossa osasto aloitti toimintansa 21. lokakuuta.[1]
Alus lähti 8. marraskuuta Force K:n mukana Maltalta meriliikenteen häirintään. Seuraavana päivänä osasto kohtasi seitsemän rahtialuksen saattueen, jonka suojana olivat Italian laivaston hävittäjät Fulmine, Euro, Maestrale, Libeccio, Orione ja Grecale. Saattueen kaukosuojana olivat risteilijät Trento ja Trieste sekä neljä hävittäjää. Force K upotti kaikki saattueen rahtialukset sekä Fulminen.[1]
Maltalta Force K lähti 23. marraskuuta merelle lentokoneen havaittua Tarantosta Benghaziin matkaavan saattueen. Seuraavana päivänä kohdattiin saksalaiset huoltoalukset Maritza ja Procidas ja niitä suojanneet kaksi Italian laivaston torpedovenettä. Seuranneessa tulitaistelussa molemmat huoltoalukset tuhoutuivat. Lively siirrettiin Maltalle palattuaan telakalle.[1]
Alus lähti 30. marraskuuta osaston mukana merelle. Seuraavana päivänä osasto kohtasi suojaamattoman joukkojenkuljetusalus Adriation, joka upotettiin risteilijöiden tykkitulella. Osasto kohtasi ilmahyökkäyksessä vaurioituneen ja hävittäjä Alvise da Moston hinaaman tankkilaivan Irido Mantovanin, jotka upotettiin. Osasto palasi 2. joulukuuta Maltalle.[1]
Lively suojasi 5. joulukuuta HMS Breconshireä HMS Ajaxin, HMS Neptunen, HMS Kimberleyn ja HMS Kingstonin kanssa Maltalta Kreetan eteläpuolelle, jossa Välimeren laivaston alukset ottaisivat saattovastuun Aleksandriaan. Seuraavana päivänä se erkani suojattavastaan palaten Maltalle Ajaxin ja Neptunen kanssa.[1]
Alus lähti 16. joulukuuta merelle Auroran, Penelopen, Lancen, Legionin, HMS Maorin, HMS Sikhin ja Isaac Sweerin kanssa vastaanottamaan Aleksandriasta Maltalle lentokerosiinia toimittavaa Breconshireä (operaatio MF1). Osasto joutui Italian laivaston saattuetta M42 suojanneen osaston uhkaamaksi, mutta se kohtasi Breconshiren sovitusti. Alus kuului italialaista saattuetta vastaan hyökänneeseen osastoon (Sirten lahden ensimmäinen taistelu), mutta taistelu päättyi ratkaisemattomana italialaisten vetäytyessä. Hyökkäysosasto palasi pääosastoon, jonka mukana alus palasi seuraavana päivänä Maltalle.[1]
Vielä samana päivänä alus lähti voimakkaan laivasto-osaston mukana uudelleen merelle kohdatakseen Italian laivaston saattueen M42 Tripolin lähistöllä. Alus välttyi 19. joulukuuta tuholta iskuosaston joutuessa italialaisten rakentamaan miinakenttään Tripolin edustalla. Alus palasi seuraavana päivänä Maltalle Force K:n rippeiden mukana.[1]
Lively, Lance, HMS Jaguar ja HMS Havock muodostivat 6. tammikuuta 1942 Force C:n, jonka tehtävänä oli saattaa Breconshire Maltalta. Kohdattuaan Force B:n, joka suojasi huoltoalus HMS Glengylen Aleksandriasta Maltalle, alus palasi 8. tammikuuta Maltalle Force C:n mukana (operaatio MF2). Alus lähti 17. tammikuuta hävittäjäosaston kanssa Maltalta kohdatakseen Aleksandriasta saapuvan saattueen MW8 (operaatio MF3). Seuraavana päivänä osastot kohtasivat toisensa, minkä jälkeen Maltalta saapunut osasto suojasi saattueen määränpäähänsä. Alus saapui 19. tammikuuta saattueen mukana Maltalle.[1]
Penelope, Lively, Lance, Legion, Maori ja Zulu lähtivät 25. tammikuuta merelle Force K:na suojaten Glengylen ja SS Rowallan Castlen muodostamaa saattuetta ME9 alkumatkan Aleksandriaan (operaatio MF4). Saattue kohtasi seuraavana päivänä Aleksandriasta saapuneen Force B:n, joka suojasi Breconshireä. Suojausosastot vaihtoivat suojattavia ja palasivat lähtöpaikkoihinsa. Alus saapui 27. tammikuuta saattueen mukana Maltalle.[1]
Alus suojasi 13. helmikuuta saattueen ME10 Penelopen, HMS Decoyn, Sikhin, HMS Fortunen, Legionin ja Zulun kanssa kohtaamispaikalle, jossa Aleksandriasta saattuetta MW9 suojannut Force B kohdattaisiin (operaatio MF5). Seuraavana päivänä saattueiden vaihdon jälkeen alus aloitti paluumatkan Maltalle, mutta saattue tuhoutui ilmahyökkäyksissä. Lively siirrettiin 15. helmikuuta Force B:hen Sikhin ja Zulun kanssa, minkä jälkeen alukset matkasivat Aleksandriaan.[1]
Alus suojasi 9. maaliskuuta HMS Didoa, HMS Euryalusta ja HMS Naiadia HMS Hastyn, HMS Heron, HMS Kelvinin, HMS Kiplingin, HMS Jervisin, Sikhin ja Zulun kanssa etsittäessä torpedon vaurioittamaa Italian laivaston risteilijää. Osasto joutui ilmahyökkäykseen, mutta ei kärsinyt vaurioita. Alus osallistui 11. maaliskuuta Mersa Matruhin edustalla torpedoidun risteilijä Naiadin miehistön pelastamiseen. Pelastuneiden 533 hengen joukossa oli risteilijäviirikön komentaja amiraali Vian.[1]
Alus suojasi 20. maaliskuuta Maltalle matkannutta saattuetta MW10 (operaatio MG1). Seuraavana päivänä saattue joutui ilmahyökkäykseen, joka kuitenkin kyettiin torjumaan. Saattue joutui 22. maaliskuuta uudelleen ilmahyökkäykseen. Lively, Sikh, Hero ja Havock erkanivat saattueesta vastaanottaakseen Italian laivaston osaston, jonka kanssa käytiin toinen Sirten lahden taistelu. Hävittäjät hyökkäsivät taistelulaivoja vastaan torpedoin ja kärsivät samalla tykistötulessa sirpalevaurioita. Italialaiset vetäytyivät pimeän laskeutuessa, minkä jälkeen hävittäjät palasivat saattueen luokse.[1]
Osasto joutui 23. maaliskuuta ilmahyökkäykseen, jolloin Lively kärsi vaurioita menettämättä liikuntakykyään. Alus matkasi tilapäiskorjauksia varten Tobrukiin, mistä se huhtikuussa siirtyi Aleksandriaan. Alus palasi korjausten jälkeen laivueeseensa. Lively, Jervis, HMS Jackal ja Kipling kohtasivat 10. toukokuuta Benghaziin matkalla olleen italialaisen saattueen Kreetan ja Pohjois-Afrikan välillä. Osasto joutui seuraavana päivänä syöksypommittajien maaliksi, jolloin Lively upposi vieden mukanaan 77 miehistönjäsentä.[1]
Lähteet
- English, John: Afridi to Nizam – British Fleet Destroyers 1937–43. Kent: World Ship Society, 2001. ISBN 0-905617-95-9 (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
- Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6 (englanniksi)
Viitteet
.jpg)
