PROFILPELAJAR.COM

Fredrik Vilhelm I (saks. Friedrich Wilhelm; 20. elokuuta 1802 Philippsruhe, lähellä Hanauta – 6. tammikuuta 1875 Praha, Böömi, Itävalta-Unkari)^[1] oli Hessenin vaaliruhtinaskunnan viimeinen hallitsija vuosina 1847–1866. Preussi valloitti hänen valtakuntansa vuoden 1866 sodassa.^[2]

Fredrik Vilhelmin vanhemmat olivat Hessenin vaaliruhtinas Vilhelm II ja Preussin prinsessa Augusta. Vilhelm II nimesi Fredrik Vilhelmin kanssahallitsijakseen 30. syyskuuta 1831, mutta käytännössä Fredrik Vilhelm toimi siitä alkaen sijaishallitsijana, sillä hänen isänsä vietti loppuikänsä poissa pääkaupungista Kasselista ja sivussa päätöksenteosta. Vaaliruhtinas hänestä tuli isänsä kuoltua vuonna 1847.^[3] Isänsä ja isoisänsä tavoin Fredrik Vilhelmin asenne liberaaleihin poliittisiin uudistuksiin oli taantumuksellinen ja hän olisi halunnut kumota vuoden 1831 perustuslain. Vallankumousvuoden 1848 aikana hän joutui tekemään myönnytyksiä säätämällä joitain edistyksellisiä lakeja, mutta vallankumouksen laannuttua hän pyrki peruuttamaan ne. Tämä johti levottomuuksiin, jotka pakottivat hänet pakenemaan pääkaupungistaan syyskuussa 1850, mutta hänen äärivanhoillinen ministerinsä Ludwig Hassenpflug pyysi sotilaallista apua Saksan liitolta. Itävallan ja Baijerin lähettämät sotajoukot marssivat Hesseniin marraskuussa 1850 ja Fredrik Vilhelm pääsi palaamaan Kasseliin joulukuussa.^[3]^[4]^[2] Vuonna 1852 säädettiin uusi perustuslaki, joka kuitenkin korvattiin vuonna 1862 Preussin painostuksesta vuoden 1831 aiemmalla perustuslailla.^[4]

Sodan puhjettua vuonna 1866 Preussin ja Itävallan välille Fredrik Vilhelm asettui Itävallan puolelle, jolloin Preussin armeija valloitti Hessen-Kasselin. Fredrik Vilhelm jäi preussilaisten sotavangiksi 23. kesäkuuta Wilhelmshöhessä. Hän joutui hyväksymään sopimuksen, jonka mukaan hänen valtakuntansa liitettäisiin Preussiin ja hän menettäisi valtaistuimensa ja vaaliruhtinaan arvonsa, mutta saisi pitää linnansa Hessenissä henkilökohtaisena omaisuutenaan.^[3] Hänelle jäi lisäksi vanha Hessenin maakreivin arvo.^[5] Hän ei palannut Hesseniin, vaan asui tämän jälkeen maanpaossa Böömin Horzowitzissä.^[3]

Fredrik Vilhelm oli vuodesta 1831 morganaattisessa avioliitossa Gertrud Falkensteinin kanssa ja antoi tälle Schaumburgin kreivittären ja Hanaun ruhtinattaren arvot.^[3] Fredrik Vilhelmin kuoltua vuonna 1875 maakreivin arvo ja Hessenin suvun päämiehen asema periytyivät hänen Tanskassa asuneelle pikkuserkulleen Friedrich Wilhelmille.^[5]

Lähteet

↑ Walter Heinemeyer: Friedrich Wilhelm (saksaksi) Neue Deutsche Biographie (1961), Deutsche Biographie. Viitattu 22.10.2019.
↑ ^a ^b Frederick William (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 22.10.2019.
↑ ^a ^b ^c ^d ^e Nordisk familjebok (1908), s. 1323–1324 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 22.10.2019.
↑ ^a ^b Nordisk familjebok (1909), s. 613 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 22.10.2019.
↑ ^a ^b Anders Huldén: Kuningasseikkailu Suomessa 1918, s. 294–296. Kirjayhtymä, Helsinki 1988.